CTA Paikka

KHO 2003:59

20.8.2011
seppo
Seppo Penttilä

Puolisot A ja B olivat olleet rakennusurakointia harjoittavan X Oy:n osakkaita sen perustamisesta 1982 lähtien ja työskennelleet koko ajan yhtiössä. Puolisot omistivat 85 %, heidän poikansa T 5 % ja X Oy itse 10 % yhtiön osakekannasta. Yhtiö oli viimeisenä 6 vuotena jakanut osinkoja vajaa puolet tuloksestaan. A:n ja B:n tarkoitus oli suorittaa sukupolvenvaihdos yhtiössä 3 lapsensa kanssa. Sen toteuttamiseksi X Oy hankki A:lta ja B:ltä heidän osakkeensa. A ja B jäivät kolmen vuoden siirtymäkauden ajaksi työskentelemään yhtiössä, A hallituksen puheenjohtajana ja B entisissä taloushallinnon tehtävissään. T:stä tuli osakehankinnan jälkeen suoritettavassa suunnatussa osakeannissa yhtiön suurin osakkeenomistaja ja toimitusjohtaja. Puolisoiden lasten omistusosuus yhtiöstä tulisi olemaan yhteensä 80 %. Osakkeiden hankkimisen ei katsottu tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi, vaan luovutuksesta mahdollisesti saatava voitto oli A:n ja B:n veronalaista pääomatuloa tuloverolain 45 §:n tarkoittamalla tavalla.

Arviointia

Peitellyn osingon verotuksen välttämisen kannalta on tärkeätä se, että omien osakkeiden hankinta johtaa yhtiössä omistussuhteiden muuttumiseen. Tässä tapauksessa vanhemmat luopuivat kokonaan omistuksestaan. Omien osakkeiden jälkeen toteutettavalla suunnatulla annilla yhtiön osakkaiksi saatiin jo ennestään osakkaana olevan lapsen lisäksi muut luopujien lapset ja lisäksi yhtiön avainhenkilöitä. Lasten omistusosuus toimenpiteiden jälkeen tuli olemaan yhteensä 80 % osakekannasta.

Jo keskusverolautakunta oli päätynyt omassa ratkaisussaan samaan lopputulokseen kuin sittemmin KHO. Veroasiamies kuitenkin valitti keskusverolautakunnan ratkaisusta. Hän vaati, että omien osakkeiden hankinta tuli katsoa peitellyksi osingoksi, koska yhtiö oli jakanut osinkoja lähinnä vain pääomatulo-osingon määrän ja merkittävä osa voitoista oli jätetty yhtiöön. Oman kantansa tukesi veroasiamies esitti myös sen, että omien osakkeiden hankintahinnasta osa jäi yhtiön velaksi osakkeistaan luopuville vanhemmille. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ollut lopputuloksen kannalta merkitystä, koska toimenpidekokonaisuus muodosti tässä tapauksessa varsin selkeän sukupolvenvaihdosjärjestelyn.

Esillä olevassa tapauksessa verovelvollisilla oli selkeä suunnitelma, miten sukupolvenvaihdos toteutetaan päätepisteen saakka. Tapausta on syytä verrata ratkaisuun KVL 2000:52. Siinä hankittiin vain äidin omistamat osakkeet ja isä jäi hankinnan jälkeenkin enemmistöosakkaaksi. Omien osakkeiden hankintaa pidettiin peiteltynä osinkona, vaikka hankinta liittyikin sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen. Valtasuhteet eivät kuitenkaan muuttuneet yhtiössä riittävästi. Toisena lopputulokseen vaikuttaneena tekijänä on kuitenkin huomattava myös se, että verovelvollisilla ei ollut valmista suunnitelmaa siitä, miten sukupolvenvaihdosta olisi jatkettu sen jälkeen, kun yhtiö oli hankkinut äidin osakkeet.

OSINGON PÄÄOMATULO-OSUUS

Osingon pääomatulo-osuuden laskennan perustana on ei-noteeratuissa yhtiöissä osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo. Tästä arvosta vähennetään kuitenkin ns. osakaskohtaisia vähennyksiä, joita ovat osakaslainat, osakkeiden hankintaan käytetty velka ja osakkaan käytössä oleva yhtiön varoihin kuuluvan asunnon arvo. Kaksi viimeksi mainittua vähennystä koskevat sellaisia osakkaita, jota eivät ole yhtiöön TEL 2.7 §:n mukaan työsuhteessa olevia eli johtavassa asemassa olevia enemmistöosakkaita.

Asunnon arvo vähennetään, jos yhtiö itse omistaa osakkaan käytössä olevan asunnon. Selvää on, että vähennys tehdään myös silloin, kun yhtiö omistaa asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan osakkaan käyttämää asuntoa. Epäselvempää on ollut, tehdäänkö vähennys myös silloin, kun osakeyhtiö omistaa tavallisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeita ja viimeksi mainittu omistaa asunnon, jota osakas käyttää. Tämä on ollut esillä seuraavassa ratkaisussa.

KHO ja KVL tuloverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki