KHO 05.09.2000 t. 1827 (KVL1999:154)
Osakeyhtiö, jonka osakekannan omisti A, oli antanut kommandiittiyhtiölle, jonka vastuunalainen yhtiömies A myös oli, rahalainoja. A:lle kommandiittiyhtiön purussa siirtyvää velkaa edellä tarkoitetulle osakeyhtiölle oli pidettävä tuloverolain 42 §:n 4 momentissa tarkoitettuna rahalainana, joka oli vähennettävä A:n osakkeiden matemaattisesta arvosta ennen osingon pääomatulo-osuuden laskentaa.
Arviointi
TVL 42.4 §:n mukaan osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään osakkaan ja hänen perheenjäsenensä ottama osakeyhtiön varoihin kuuluva rahalaina. Tässä tapauksessa siis katsottiin, että laina tuli vähentää osakkeiden matemaattisesta arvosta, vaikka osakas ja hänen perheenjäsenensä eivät olleetkaan alun perin lainaa osakeyhtiöstä ottaneet, vaan jo olemassa oleva laina oli siirtynyt osakkaalle puretulta kommandiittiyhtiöltä. KVL otti ratkaisussaan kantaa myös TVL 53a §:n soveltamiseen. KVL katsoi, että vastuunalaiselle yhtiömiehelle kommandiittiyhtiön purussa siirtyvät rahalainat osakeyhtiöltä eivät olleet miltään osin sellaisia osakeyhtiöstä verovuonna saatuja osakaslainoja, joita tarkoitetaan TVL 53a §:ssä. Niitä ei siis pidetty osakkaan pääomatulona.
Varallisuusverotus
Johdanto
Varallisuusveron alaraja 1.100.000 mk on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1991 alkaen. Tämä on johtanut siihen, että varallisuusveroa maksavien verovelvollisten määrä ja veron tuotto on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Veron merkityksen kasvu näkyy myös oikeuskäytännön lisääntymisenä tällä verotuksen lohkolla.
Varallisuusverolaissa (VVL) on yritysvarallisuuden verotusta huojentavia erityissäännöksiä. VVL 27.6 §:n mukaan veronalaisiksi varoiksi katsotaan vain 30 % osakkeen verotusarvosta, jos verovelvollinen yksin tai eräiden lähisukulaistensa kanssa omistaa vähintään 10 % elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeista.
Yrityksen sukupolvenvaihdostilanteissa saatetaan menetellä siten, että osakkeiden omistusoikeus siirretään toimintaa jatkaville lapsille, mutta omistuksestaan luopuvat vanhemmat pidättävät itselleen esim. oikeuden saada osakkeiden tuottama osinko määräajan. Verotuksessa tällaisesta tilanteesta käytetään usein nimitystä jaettu omistusoikeus ja sitä koskeva säännös on VVL 8.2 §:ssä. Sen mukaan omaisuuden arvo luetaan, sen mukaan kuin kohtuulliseksi katsotaan, kokonaan tai osittain tuottoon oikeutetun varoiksi ja muulta osin omistajan varoiksi. Varojen arvosta on säännöksen mukaan luettava tuottoon oikeutetun varoiksi vähintään pääomitettua tuottoa vastaava määrä. Käytännössä jaetun omistusoikeuden tilanteissa on yleisesti menetelty siten, että omaisuuden arvo on luettu kokonaan tuottoon oikeutetun varoiksi.
VVL 8.2 §:n suhde osakkaan varallisuusverohuojennukseen (VVL 27.6 §) on ongelmallinen. Kysymys on siitä, voiko tuottoon oikeutettu, jonka varoiksi luetaan vähintään pääomitettua tuottoa vastaava määrä, oikeutettu saamaan hyväkseen osakkaan varallisuusverohuojennuksen. Tämä kysymys on ollut esillä seuraavassa ratkaisussa.
