Edestakaiset osakekaupat ja luovutustappion vähennyskelpoisuus

Taustaa

Tuloverolain (TVL) mukaisessa verotuksessa on luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta olennaisesti rajoitettu. TVL 50 §:n mukaan luovutustappio saadaan vähentää vain omaisuuden luovutuksesta syntyneestä voitosta. Luovutustappion ajallistakin vähentämistä on rajoitettu, sillä se saadaan vähentää luovutusvoitoista vain verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Ennen verovuotta 2010 syntyneet luovutustappiot saadaan vähentää luovutusvoitoista vain verovuonna ja kolmena seuraavana vuonna.

Tappioiden vähennyskelpoisuuden varmistamiseksi luovutukset, joista syntyy voittoa, ja luovutukset, joista syntyy tappiota, on järkevää ajoittaa samaan verovuoteen. Toisaalta luovutusvoitosta menevää veroa voidaan pienentää tai saada se kokonaan poistetuksi myymällä samana vuonna omaisuutta, josta syntyy luovutustappio. Selvää on, että tällaiseen luovu­tusvoittojen ja luovutustappioiden tarkoituksenmukaista ajoittamista tavoitteleva verosuunnittelu ei ole veron kiertämistä. Tilanne muuttuu kuitenkin toisenlaiseksi, jos omaisuus, jonka luovutuksesta on syntynyt luovutusvoitosta vähennettävä tappio, hankintaan välittömästi takaisin. Seuraava korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koskee tällaista tilannetta.

Tapaus

A oli myynyt joulukuussa 2007 useiden pörssiyhtiöiden osakkeita runsaalla 200 000 eurolla siten, että hänelle oli syntynyt kaupoista noin 80 000 euron luovutustappiot. A osti kunakin myyntipäivänä saman määrän samanlaisia osakkeita takaisin. Takaisinostohinnat olivat poikenneet myyntihinnoista vain vähän. Kaupat oli toteuttanut A:n omaisuudenhoitaja ajallisesti erittäin lähellä toisiaan, joissakin tapauksissa käytännössä samanaikaisesti. Aikaisemmin samana vuonna A oli saanut runsaan 400 000 euron luovutusvoiton ja hänelle oli syntynyt runsaan 45 000 euron luovutustappio.

Kun otettiin erityisesti huomioon osakkeiden ostaminen takaisin heti myyntien jälkeen sekä luovutustappioista saatavan veroedun suuruus edestakaisten kauppojen todellisiin voittomahdollisuuksiin verrattuna, toimenpiteisiin oli voitu soveltaa verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n säännöksiä. Näin ollen osakkeiden myynnistä syntyneitä luovutustappioita ei voitu vähentää A:n saamasta luovutusvoitosta.

Kommentit

KHO on aikaisemminkin antanut ratkaisuja, joissa on otettu kantaa edestakaisissa osakekaupoissa muodostuneiden luovutustappioiden vähennyskelpoisuuteen. Ratkaisussa KHO 2004:8 verovelvolliselle oli syntynyt verovuonna noin 2,2 miljoonan markan suuruinen myyntivoitto, Sen veroseuraamusten neutraloimiseksi hän myi joulukuun lopussa pörssinoteeratun X Oy:n osakkeita ja osti välittömästi saman määrän kyseisen yhtiön osakkeita takaisin samalla hinnalla. Kaupat tehtiin jälkipörssissä niin sanottuna sopimuskauppana. Molemmissa kaupoissa verovelvollisen vastapuolena oli välittäjänä toiminut pankki. Kauppoihin ei sisältynyt kurssiriskiä. Verovelvolliselle syntyi osakkeiden myynnistä noin 1,9 miljoonan markan suuruinen tappio, jonka hän vaati vähennettäväksi luovutusvoitosta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verovelvollisen pankin kanssa tekemiin oikeustoimiin oli ilmeisesti ryhdytty vain siinä tarkoituksessa, että saataisiin vähennyskelpoinen luovutustappio ja täten vapauduttaisiin luovutusvoitosta suoritettavasta verosta. Veron kiertämisen estämistä koskeva VML 28 §:n säännös huomion ottaen verovelvollisella ei ollut oikeutta vähentää X Oy:n osakkeiden luovutuksesta syntynyttä luovutustappiota.

Edellä mainittu tapaus ei ole kovin edustava, koska siinä kauppaolosuhteet ovat tavanomaisesta pörssikaupasta poikkeavat. Ratkaisu osoittaa kuitenkin, että VML 28 § soveltuu tilanteisiin, joissa tehdään edestakaisia osakekauppoja vähennyskelpoisen luovutustappion synnyttämiseksi.

Ennakkopäätösarvoltaan merkittävämpi ja myös olosuhteidensa puolesta tavanomaisempi on ratkaisu KHO 2009:53. Siinä verovelvollinen myi 17.3.2003 internetissä toimivan pankkipalvelun kautta tavanomaisessa pörssikaupassa 2 000 kpl X Oyj:n osakkeita ja 500 kpl Y Oyj:n osakkeita. Seuraavana päivänä verovelvollinen osti saman määrän kummankin yhtiön osakkeita hieman korkeammalla hinnalla. Myynnistä syntyi luovutustappio, jonka verovelvollinen vaati vähennettäväksi 28.4.2003 tehdyssä kiinteistönkaupassa syntyneestä luovutusvoitosta. KHO totesi, että arvopaperisijoittamisessa on tyypillistä, että osakkeita myydään ja ostetaan omistusajan jäädessä suhteellisen lyhyeksi. Tällöin luovutusvoittojen ja –tappioiden verotus realisoituu. Edullisia osto- ja myynti­tilanteita tavoiteltaessa on myös mahdollista, että aikaisemmin myytyjä osakkeita hankitaan uudelleen. Verovelvollinen sai – VML 28 §:n sitä estämättä – vähentää luovutustappion.

Nyt annettu ratkaisu KHO 2012:56 sijoittuu olosuhteiltaan edellä mainittujen ratkaisujen välimaastoon. Verovelvollinen A oli 14.12.–27.12.2007 välisenä aikana myynyt kaikkiaan seitsemän eri pörssiyhtiön osakkeita ja ostanut samana päivänä takaisin saman määrän kunkin yhtiön osakkeita. Kaupat eivät siis olleet muuttaneet verovelvollisen osakesalkun koostumusta millään tavalla. Osakkeiden myynneistä syntyi 81 131,39 euron luovutus­tappio, jonka A vaati vähennettäväksi hänelle aikaisemmin samana vuonna syntyneestä runsaan 400 000 euron suuruisesta myyntivoitosta. Ahvenanmaan hallinto-oikeus totesi, että A oli samana päivänä ostanut takaisin saman määrän kunkin myydyn yhtiön osakkeita ja siten hän ei ollut tosiasiallisesti luopunut osakkeistaan. Tämä puolsi hallinto-oikeuden mukaan VML 28 §:n soveltamista. Kun kaupat kuitenkin oli tehty normaalissa pörssikaupankäynnissä, ei VML 28 §:ää voitu hallinto-oikeuden mukaan kuitenkaan soveltaa.

Korkein hallinto-oikeus päätyi kuitenkin (äänin 4–3) Ahvenanmaan hallinto-oikeutta tiukemmalle kannalle. KHO totesi, että osakekaupat oli tehty lähellä vuodenvaihdetta, jolloin oli jo tiedossa A:lle samana vuonna aikaisemmin syntynyt luovutusvoitto. Luovutustappi­oiden vähentäminen synnyttäisi A:lle noin 22 000 euron suuruisen veroedun. Parhaimmassakaan tapauksessa A ei olisi voinut käytännössä saada saman päivän aikana tapahtuneen osakehintojen alentumisen seurauksena vastaavan suuruista voittoa myymällä osakkeet ja ostamalla sitten saman määrän kyseisiä osakkeita takaisin alemmalla hinnalla. A ei ollut KHO:n mukaan kyennyt esittämään verotuksesta riippumattomia syitä sille, minkä vuoksi hän oli saman päivän aikana ensiksi myynyt ja siten ostanut saman määrän takaisin samojen yhtiöiden osakkeita. Tämän vuoksi KHO päätyi siihen, että veron kiertämistä estävä VML 28 § huomioon ottaen A ei saanut vähentää kyseisten osakkeiden luovutustappioita samana vuonna syntyneistä luovutusvoitoistaan.

KHO:n päätös osoittaa sen, että osakkeiden myyminen ja saman yhtiön samanlajisten osakkeiden yhtä suuren määrän ostaminen takaisin samana päivänä voi olla sellaista luovutustappion realisointia, johon sovelletaan VML 28 §:ää. Näin on siinäkin tilanteessa, että kaupat tehdään normaalissa pörssikaupankäynnissä. Tässä suhteessa päätös on pidemmälle menevämpi kuin ratkaisu KHO 2004:8. Päätös ei kuitenkaan poissulje sitä, että verovelvollinen osoittaa, että edestakaisille kaupoille on verotuksesta riippumattomia syitä, jotka estävät VML 28 §:n soveltamisen. KHO:n ratkaiseman tapauksen mukaisissa olosuhteissa tällaisen näytön esittäminen voi kuitenkin olla vaikeata. Se ei kuitenkaan saa olla mahdotonta. Päätös ei luonnollisestikaan merkitse sitä, että esimerkiksi niin sanottua lyhyttä kauppaa harjoittava verovelvollinen ei saisi vähentää päivän sisäisissä edestakaisissa kaupoissa syntyneitä tappioita luovutusvoitoistaan. Jos kysymyksessä on toisenlaisella strategialla toimiva sijoittaja, luovutustappion realisoinnin ja sitä seuraavan saman yhtiön osakkeiden takaisinhankinnan väliin on syytä jättää kohtuullinen aika. Ratkaisussa KHO 2009:53 yhden päivän väli oli riittävä. Yleisesti ottaen on kuitenkin syytä todeta, että hyvään verosuunnitteluun ei kuulu alimman mahdollisen turvarajan haarukointi.