Työsuhdeauto, hallinnointipalvelut, liittymisperiaate

20.8.2011
Petri Salomaa

A Oy:n ja B Oy:n välisessä yhteistyösopimuksessa oli sovittu rahoittajan eli B Oy:n tarjoamien autokannan hallinnointi- ja rahoituspalvelujen käytöstä asiakkaan eli A Oy:n autokannan hoidossa ja rahoituksessa. Sopimuksen mukaan B Oy hoiti A Oy:n autokannan autokulujen hallinnoinnin siten, että A Oy osoitti kaikki autoihin liittyvät laskut B Oy:n maksettavaksi. Sopimuksen mukaan B Oy laskutti A Oy:ltä sopimuksen puitteissa rahoitettujen ajoneuvojen maksuerät lisättynä kaikilla sopimuksen mukaisilla kuluilla sekä sopimuksen liitteessä mainituilla palvelupalkkioilla kuukausittain yhdellä koontilaskulla. B Oy peri sopimuksen mukaisista hallinnointipalveluista päivittäisen hoitopalkkion, joka määräytyi autokohtaisesti. Hoitopalkkion määrä samoin kuin muut mahdolliset kulut oli määritelty sopimuksen liitteenä olevassa palveluhinnastossa. Palveluhinnaston mukaan B Oy peri A Oy:ltä korvauksen seuraavista hallinnointipalveluista: käyttäjien palvelu, polttoainekortit/rekisterien ylläpito ja tilaukset, polttoainelaskujen tarkistus, olemassa olevan sopimuskannan/omistusautojen hallinta sekä rengaspalvelun hoitopalkkio.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi antamassaan ratkaisussa 3.5.2010 T 997, että A Oy:n ja B Oy:n välinen autokannan rahoitus- ja hallintopalveluja koskeva yhteistyösopimus oli yksi kokonaisuus. Sopimuksessa mainitut hallinnointipalvelut liittyivät olennaisesti ja kiinteästi arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen henkilöautojen ja niiden käyttöön liittyvien tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen. Kysymyksessä olevien hallinnointipalvelujen katsottiin olevan epäitsenäinen sivusuorite pääsuoritteeseen, henkilöautojen luovutukseen ja käyttöön nähden. Myöskään sillä seikalla, että hallinnointipalveluista mahdollisesti laskutettiin erikseen, ei ollut asiassa merkitystä. Kun kysymyksessä olevat henkilöautot oli hankittu A Oy:lle vähennysrajoituksen alaiseen käyttöön työsuhdeautoiksi, A Oy:llä ei ollut myöskään oikeutta vähentää hallinnointipalveluihin sisältyviä arvonlisäveroja.

Kommentit

Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan vähennystä ei saa tehdä henkilöautoja koskevista hankinnoista. Voidaan katsoa, että hallinnointipalvelut liittyivät nyt käsillä olevassa tapauksessa vähennysrajoituksen alaisten henkilöautojen hankintaan. Saman yrityksen luovuttaessa sekä henkilöautojen käyttöoikeuden että kyseisten henkilöautojen seurantaan liittyvän hallinnointipalvelun, katsottiin kyseessä olevan yksi palvelukokonaisuus. Hallinnointipalvelu liittyi tällöin pääsuoritteeseen eli henkilöautojen vuokraukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, että hallinnointipalvelu laskutettiin erikseen. Koska hallinnointipalvelut liittyivät vähennyskelvottomassa käytössä oleviin henkilöautoihin, olivat ne vähennyskelvottomia.

Ratkaisussa ei sinänsä otettu kantaa siihen, mikä olisi verokohtelu, jos kyseiset hallinnointipalvelut ostettaisiin ulkopuoliselta kolmannelta taholta tai jos hallinnointipalvelun ostaja suorittaisi autokannan hallinnointiin liittyvät palvelut itse. Ainakaan yrityksen omilla resursseilla suoritettuihin palveluihin liittyviä kuluja ei käytännössä oltane pidetty suoraan vähennyskelvottomina ajoneuvojen käyttöön liittyvinä.

KHO ja KVL alvUusimmat Artikkelit
Katso kaikki