CTA Paikka

Työntekijän eläkevakuuttaminen (TyEL)

18.5.2010 Eija Savolainen TyEL-tuotepäällikkö, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Yksityisen sektorin työntekijöiden eläketurva järjestetään merimiehiä lukuun ottamatta työntekijän eläkelain, TyEL:n mukaan. Vastuu eläketurvan järjestämisestä on työnantajalla. Yrittäjien eläketurvasta säädetään yrittäjän eläkelaissa, YEL:ssä. Yrittäjä vastaa itse oman eläketurvansa järjestämisestä. Tässä kirjoituksessa käsitellään vakuutuksen järjestämistä ja hoitoa TyEL:n kannalta.

Vain työsuhteessa olevat vakuutetaan TyEL:n mukaan

TyEL-vakuuttaminen edellyttää työsuhteen olemassaoloa. Aina työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen ero ei kuitenkaan ole selvä. Alla olevaan taulukkoon on kerätty työsuhteen ja yrittäjätoiminnan tyypillisimpiä tunnusmerkkejä.

TyEL:n mukaan voidaan vakuuttaa myös luottamustehtävää hoitava henkilö. Vakuuttaminen on yleensä vapaaehtoista. Luottamustoimena pidetään tehtävää, johon henkilö on valittu määräajaksi tai toistaiseksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöjoukkoa tai asiantuntemusta ja jossa hän ei ole työ- tai ­virkasuhteessa eikä toimi yrittäjänä. Tyypillisiä luottamustehtäviä ovat hallitusjäsenyydet.

Luottamustoimen vakuuttaminen on pakollista silloin, jos luottamustehtävää hoitava on samaan aikaan työsuhteessa palkkion maksajaan. Tällöin luottamustoimesta saadut palkkiot vakuutetaan yleensä osana työsuhteen ansioita.

TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yhtiössä, eikä yksin tai yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa omista yli 50:tä prosenttia yhtiön osakepääomasta tai osakkeiden antamasta äänimäärästä tai muutoin vastaavasta määräämisvallasta.

Ulkomaalaisten työntekijöiden vakuuttaminen

Suomessa työskentelevät EU:n, ETA:n, Sveitsin tai sosiaaliturvasopimusmaiden kansalaiset vakuutetaan pääsääntöisesti TyEL:n mukaan. Tästä erään poikkeuksen tekevät näistä maista Suomeen työskentelemään lähetetyt työntekijät, jotka vakuutetaan kotimaassaan. Osoituksena siitä, että eläketurva on hoidettu, lähetetyllä työntekijällä tulee olla kotimaansa viranomaiselta saatu lähetetyn työntekijän todistus. EU- tai ETA-maasta tai Sveitsistä lähetetyn työntekijän työn enimmäiskestoaika pitenee 1.5.2010 nykyisestä 12 kuukaudesta 24 kuukauteen. Lähettämiselle voi saada viranomaisten suostumuksella lisäaikaa enintään viideksi vuodeksi.

Jos ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen töihin maasta, joka ei ole jokin edellä mainituista, työntekijää ei tarvitse vakuuttaa TyEL:n mukaan. Edellytyksinä on, että työntekijä on kyseisen työnantajan palveluksessa ja työskentely Suomessa kestää enintään kaksi vuotta.

TyEL-vakuutus edellyttää tiettyä ikää ja palkan määrää

Työntekijä vakuutetaan, jos hän on 18–67-vuotias ja työansio on vähintään 51,57 euroa kuukaudessa (v. 2010 tasossa). Vakuuttaminen alkaa ja päättyy täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Myös kaikki eläkkeen rinnalla alle 68-vuotiaana tehtävä työ on vakuutettava riippumatta siitä, millä eläkkeellä henkilö on.

Esimerkki:

Työntekijä täyttää 18 vuotta 30.6.2010. Hänen työsuhteensa päättyy samana päivänä, mutta viimeinen palkka maksetaan 5.7.2010. Työntekijä on vakuutettava ja heinäkuussa maksettu palkka ilmoitettava, koska työntekijä on palkan maksamisajankohtana 18-vuotias ja siten vakuuttamisen piirissä.

TyEL-palkka on useimmiten sama kuin työntekijän ennakonpidätyksen alainen bruttopalkka. TyEL-palkkaa ovat rahapalkka sekä luontoisedut verotusarvon suuruisina. Oheiseen taulukkoon on koottu tyypillisiä eläkepalkkaan kuuluvia ja kuulumattomia palkkalajeja.

Tilapäinen työnantaja ei tarvitse vakuutussopimusta

Työnantajan tulee ottaa TyEL-vakuutus viimeistään ensimmäistä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Vakuutushakemuksen voi tehdä nykyään helposti työeläkeyhtiöiden internetsivuilla tai puhelimitse.

Tietyin edellytyksin työnantaja voi järjestää työntekijöille eläketurvan myös tilapäisenä työnantajana. Se on mahdollista, jos työnantajan työntekijöille maksamat palkat ovat kuuden kuukauden ajalta yhteensä alle 7 386 euroa (v. 2010 tasossa) eikä työnantajan palveluksessa ole yhtään työntekijää pysyvässä työsuhteessa. Tyypillisesti tilapäinen työnantaja on pieni yritys tai kotitalous.

Tilapäinen työnantaja ilmoittaa työntekijän tiedot ja maksetut palkat eläkeyhtiöön ja maksaa vakuutusmaksun kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivänä. Yleensä ilmoitukset voi tehdä internetissä ja maksaa maksut saman tien verkkopankin kautta. Tilapäisen työnantajan maksu on kiinteä (22,4 prosenttia v. 2010) ja aina lopullinen. Tilapäinen työnantaja voi halutessaan tehdä vakuutussopimuksen ja saada kaikki sopimustyönantajan edut ja palvelut käyttöönsä. Työnantaja ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti sopimustyönantaja yhdessä työeläkeyhtiössä ja ilmoittaa tietoja ja maksaa maksuja tilapäisenä työnantajana toiseen työeläkeyhtiöön.

Sopimustyönantaja voi valita eri ilmoitustavoista

Sopimustyönantajan TyEL-vakuuttaminen koostuu kahdesta osasta: ennakkomaksujen maksamisesta ja työntekijöiden palkkatietojen ilmoittamisesta. Työntekijöiden palkkatietoja voidaan ilmoittaa vuosi- tai kuukausi-ilmoituksella. Valittu ilmoitustapa on voimassa vähintään kalenterivuoden, ja sen vaihdosta tulee ilmoittaa viimeistään marraskuun loppuun mennessä.

Vuosi- ja kuukausi-ilmoittaminen

Vuosi-ilmoittaminen tarkoittaa sitä, että työnantaja ilmoittaa eläkeyhtiöön työntekijöidensä henkilötiedot ja vuosiansiot sekä työsuhteen alkamis-ja päättymispäivät TyEL-vuosi-ilmoituksella palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi työnantaja ilmoittaa yli ­vuoden kestävät palkattomat poissaolot. Palkattomia poissaoloja ei tarvitse ilmoittaa, jos työsuhde on alkanut 1.1.2005 tai sen jälkeen. Palkattomien jaksojen ilmoittaminen päättyy 1.1.2012.

Kuukausi-ilmoittamisen valinnut työantaja ilmoittaa työntekijä- ja palkkatiedot eläkeyhtiöön kuukausittain viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivänä. Kuukausi-ilmoituksessa ilmoitetaan työntekijän nimi, henkilötunnus ja TyEL-ansiot. Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä vuosi-­ilmoitusta.

Ennakkomaksujen maksaminen

Eri työeläkeyhtiöillä on omia käytäntöjä ennakkomaksujen maksamisessa ja laskemisessa. Työnantaja voi valita, maksaako ennakkomaksut kuukausittain toteutuneesta palkkasummasta vai arvioidusta ennakkopalkkasummasta laskettuna. Työnantajan velvollisuus on arvioida palkkasumma mahdollisimman oikein. Vakuutusmaksut erääntyvät aina kunkin eräkuukauden 20. päivä.

Kun ennakkovakuutusmaksu määräytyy ennakkopalkkasummasta, jonka perusteena on edellisen vuoden palkkasumma, voi työnantaja valita maksuerien lukumääräksi 1–4, 6 tai 12 erää vuodessa. Työnantaja voi korjata palkkasumma-arviota, jos arvio muuttuu vuoden aikana.

Kuukausittain toteutuneesta palkkasummasta maksettaessa ennakkomaksun perusteena on toteutunut kuukausipalkkasumma, joten ennakkomaksut täsmäävät yleensä hyvin lopullisten maksujen kanssa. Kuukausittain maksettaessa ilmoitetaan edellisen kuukauden kokonaispalkkasumma tai kaikkien työntekijöiden palkat, joista ennakkomaksu lasketaan.

Sopimustyönantajan vuoden aikana maksamat maksut ovat aina ennakkomaksuja, ja lopullinen TyEL-maksu selviää seuraavan vuoden keväällä, kun eläkeyhtiö on tehnyt ­vuosilaskennan.

Palkka kohdistetaan ja rekisteröidään maksamisajankohdalle

Työntekijän ansiot ilmoitetaan aina sen vuoden ansioiksi, jolloin palkka on maksettu. Vakuutusmaksu määräytyy maksamisajankohdan maksuperusteiden mukaan. Siten joulukuussa 2010 maksettuihin palkkoihin sovelletaan vuoden 2010 maksuperusteita, vaikka kuukausi-ilmoittajan maksu erääntyy tammikuussa 2011.

Maksuperiaatteesta voidaan poiketa, jos alle 68-vuotiaana ansaittu ansio maksetaan vasta työntekijän 68 ikävuoden täyttämiskuukauden jälkeen. Ansio voidaan kohdentaa ansainta-ajalle, jos se suuruudeltaan täyttää tietyt edellytykset ja työ on tehty ennen 68 ikävuoden täyttymistä.

Sopimustyönantajan TyEL-maksuprosentti on asiakaskohtainen

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkemaksuprosentin vuosittain. Vuonna 2010 alentamaton maksu on 22,4 prosenttia. Alentamatonta maksua maksavat vain tilapäiset työnantajat. Sopimustyönantajien maksutasoon vaikuttavat muun muassa vuonna 2010 tilapäinen 0,6 prosenttiyksikön työkyvyttömyysmaksun alennus, jonka johdosta pientyönantajien maksuprosentti on 21,8 prosenttia. Tämän lisäksi maksuun vaikuttavat eläkeyhtiöiden myöntämät asiakaskohtaiset hyvitykset ja suurtyönantajilla yrityskohtaiset työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuut eli maksuluokat.

Vuoden kuluessa maksettavat eläkemaksut ovat sopimusasiakkailla aina ennakkomaksuja ja lopullinen maksujen määrä selviää vuosilaskennassa. Se tehdään eläkeyhtiöissä palkanmaksuvuotta seuraavana keväänä.

Suurtyönantajan työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat TyEL-maksuun

Kun yrityksen vuoden 2008 palkkasumma on alle 1 686 000 euroa, yrityksen omat eläketapaukset eivät vaikuta lainkaan työkyvyttömyysmaksuun.

Suurimmilla yrityksillä TyEL-maksussa huomioidaan myös yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten perusteella laskettu maksuluokan vaikutus. Omien eläketapausten vaikutus kasvaa lineaarisesti palkkasumman kasvaessa.

Kun yrityksen palkkasumma on 1 686 000–26 976 000 euroa, vaikuttavat omat eläketapaukset osittain TyEL-maksuun. Kun työnantajan palkkasumma ylittää 26 976 000 euroa, vaikutus on 100 prosenttia. Omien eläketapausten vaikutus huomioidaan vakuutusmaksuihin niin sanotun maksuluokkamallin kautta. Maksuluokka kertoo työnantajan työkyvyttömyysriskin verrattuna muihin yrityksiin. Maksuluokkia on 11, ja maksuluokka 4 on perusluokka, jossa työkyvyttömyysriski vastaa keskimääräistä tasoa.

Työnantajan maksuluokkaan vaikuttavat vain toistaiseksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Toisin sanoen kuntoutustukia tai muita kuntoutuskuluja ei oteta huomioon maksuluokkaan vaikuttavina eläkkeinä.

Perustekorko on kiinteä osa TyEL-maksua

Lopullinen TyEL-vakuutusmaksu lasketaan työntekijöiden vuosiansioista. Se muodostuu samalla tavalla riippumatta siitä, onko kyseessä vuosi- vai kuukausi-ilmoittaja. Työnantaja maksaa kuitenkin ennakkoon vakuutusmaksuja jo pitkin vuotta. Jotta ennakkomaksuja voitaisiin verrata lopulliseen maksuun, korkoutetaan ne kaikki lopullisen maksun eräpäivään. Ennakkovakuutusmaksulle lasketaan perustekorkoa 1. heinäkuuta lähtien laskun eräpäivään. Ennen 1.7. erääntyviä laskuja hyvitetään perustekorolla ja 30.6. jälkeen erääntyviin laskuihin lisätään perustekoron osuus. Näin perustasoltaan samansuuruinen maksu on alkuvuodesta maksettuna pienempi ja loppuvuodesta maksettuna korkeampi.

Laskenta perustuu sosiaali-ja terveysministeriön vahvistamiin laskuperusteisiin ja vakuutusehtoihin, joita jokaisen työeläkevakuutusyhtiön on noudatettava. Perustekorko on 1.1.2010 lukien 3,5 prosenttia. Sen vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö puolivuosittain.

TyEL-vuosilaskennan tuloksena voi olla tarkistusmaksu tai palautus

Lopullinen TyEL-maksu selviää vuosilaskennassa, jossa maksetut ennakot korkoutetaan vuosilaskennan eräpäivälle. Eräpäivä ajoittuu palkanmaksuvuotta seuraavaan kevääseen. Ennakkomaksuja verrataan toteutuneiden ansioiden perusteella laskettuun lopulliseen maksuun. Jos ennakkomaksut korkoineen ovat pienemmät kuin lopullinen maksu korkoineen, erotus veloitetaan työnantajalta tarkistusmaksuna. Päinvastaisessa tapauksessa syntynyt saldo hyvitetään vakuutukselle korkoineen. Vuosi-ilmoittajilla saldo käytetään maksamattomiin vakuutusmaksuihin tai tuleviin ennakkomaksueriin. Kuukausi-ilmoittajilla saldo käytetään maksamattomiin vakuutusmaksuihin tai palautetaan asiakkaalle.

Eläkeyhtiöt lähettävät vuosilaskennasta työnantajille raportit, joista työantaja itse voi tarkistaa laskelman tiedot tai toimittaa tilitoimiston tarkistettavaksi.

Työntekijällä on oma osuus eläkemaksusta

Työnantaja pidättää työntekijän työeläkemaksun bruttopalkasta heti palkanmaksun yhteydessä. Mikäli maksu jää pidättämättä ilmeisen virheen vuoksi, työnantaja voi pidättää sen enintään kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Jos palkka muodostuu joinakin kuukausina pelkästään luontoiseduista, maksu voidaan pidättää 12 kuukauden kuluessa seuraavien palkanmaksujen yhteydessä. Työntekijän työeläkemaksu pidätetään myös silloin, kun työnantaja vakuuttaa alle 51,57 euron suuruisen palkan vapaaehtoisesti ja myös alle 68-vuotiaan eläkkeensaajan työansioista.

Vuonna 2010 alle 53-vuotiaiden eläkemaksu on 4,5 prosenttia ja yli 53-vuotiaiden 5,7 prosenttia bruttopalkasta. Yli 53-vuotiaan maksu pidätetään 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Eläkemaksu on työntekijälle verotuksessa vähennyskelpoinen.

TyEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia

Työnantajalla on oikeus vähentää työntekijöistä maksamansa TyEL-maksut verotuksessa. Ne ovat työnantajan tulon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä. Työnantaja ei voi vähentää tuloista sitä maksun osaa, jonka se pidättää työntekijöiltään työntekijän eläkemaksuna. Tämän vuoksi työnantajan kirjanpidossa pitää ilmetä työntekijöiltä pidätetyt perusvakuutuksen ja mahdollisen lisäeläkevakuutuksen maksut erikseen. Tieto pidätetystä työntekijän eläkevakuutusmaksusta merkitään palkkalaskelmaan ja verottajalle annettavaan vuosi-ilmoitukseen.

Työntekijä voi tarkistaa ilmoitetut palkat työeläkeotteelta

Tarkistamalla työeläkeotteensa työntekijät voivat valvoa, että kaikki ansiot ovat kartuttamassa eläkettä. Työeläkeyhtiöt lähettävät työeläkeotteen vakuuttamilleen henkilöille vuosittain touko–marraskuussa. Työeläkeotteen voi tarkistaa myös sähköisesti oman eläkeyhtiön verkkopalvelussa. Työeläkeotteessa on tiedot edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneistä yksityisten alojen työsuhteista, ansioista ja palkattomista etuuksista sekä arvio siihen mennessä kertyneestä työeläkkeestä.

Yli 50-vuotiaat saavat myös arvion tulevan vanhuuseläkkeensä määrästä. Otteessa näkyvät lisäksi tiedot YEL:stä (yrittäjätoiminta), MYEL:stä (maatalousyrittäjätoiminta) ja MEL:stä (merimieseläke). Mahdollisista julkisten alojen (esimerkiksi valtion, kunnan ja kirkon) eläkelakien piiriin kuuluvista palvelussuhteista otteessa on maininta ilman yksilöityjä palvelussuhdetietoja.

Vakuuttamisvelvollisuuden hoitaminen ja laiminlyönnin seuraamukset

TyEL:n mukaisten vakuuttamis- ja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisestä vastaa työnantaja. Eläketurvakeskus ja työeläkeyhtiöt valvovat, että työnantaja täyttää velvollisuutensa. Laiminlyönnistä voi seurata laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksun korotus enintään kaksinkertaiseksi. Lisäksi työeläkeyhtiö voi velvoittaa vakuutussopimuksen tehneen työnantajan kuukausittaiseen ilmoitus- ja maksumenettelyyn. Laiminlyömällä velvollisuutensa työnantaja voi myös syyllistyä rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn työeläkevakuutusmaksupetokseen.

Työnantaja voi valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston hoitamaan vakuutusasiat puolestaan. Se ei kuitenkaan poista työnantajan viimekätistä vastuuta. Laajoissa toimeksiannoissa tilitoimistolla voi asiantuntija-asemansa vuoksi olla normaalia valtuutussuhdetta korostuneempi vastuu siitä, että työnantajan toiminta on lainmukaista.

Työsuhteen tunnusmerkkejä:

Työn tekeminen työnantajalle
• Työsuhde on määritelty työsopimuslaissa
• Suullinen tai kirjallinen työsopimus
• Riski ja vastuu työnantajalla
• Ei työntekijän pääomapanosta
• Työnantajan raaka-aineet ja työvälineet
• Työ tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena
• Työ tehdään työnantajan osoittamissa tiloissa
• Työnantaja määrää työntekijän työajan
• Työntekijä ei saa työskennellä muille samanaikaisesti
• Työntekijä ei saa palkata apulaista tai sijaista työnantajaa kuulematta
• Raportointivelvollisuus työn tekemisestä
• Työntekijä saa palkan työnteosta
• Työnantaja maksaa vuosilomakorvauksen ja työstä aiheutuvat kulut

Yrittäjätoiminnan tunnusmerkkejä:

Työn tekeminen omaan lukuun
• Itsenäistä toimintaa, toimeksiantosopimus
• Yrittäjällä riski työn onnistumisesta
• Riski pääomapanokselle
• Yrittäjällä omat raaka-aineet ja työvälineet
• Työ tehdään ilman johtoa ja valvontaa
• Työ voidaan tehdä yrittäjän omissa työtiloissa
• Yrittäjä voi valita itse työaikansa
• Yrittäjä voi työskennellä usealle toimeksiantajalle samanaikaisesti
• Yrittäjä voi palkata apulaisen tai sijaisen
• Työn tilaaja ei valvo työn tekemistä
• Korvaus työn tuloksen mukaan
• Työn tilaaja ei maksa vuosilomakorvausta eikä korvaa kuluja
• Yrittäjä ei kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin

TyEL-palkkaa ovat

• rahapalkka
• luontoisedut
• vuosilomaan liittyvät suoritukset
• työnantajan maksama sairausajan palkka
• palvelurahat yleisöltä
• aloite-, kirjoitus- ja luottamusmiehen palkkio, joka liittyy työsuhteeseen
• irtisanomisajan palkka.

TyEL-palkkaa eivät ole

• kustannusten korvaukset
• henkilökuntaedut
• työsuhdeoptiot
• rojalti, käyttökorvaus
• odotusajan palkka
• työsopimuksen päättämisestä maksettu korvaus
• korvaus irtisanomisesta lomautuksen aikana.

Palkkahallinnon kouluUusimmat Artikkelit
Katso kaikki