Mutta

12.3.2013
Jaakko Heinimäki
Jaakko Heinimäki

Että voi yksi pieni sana kääntää päälaelleen kokonaisia lauseita.

Jos haluat nöyryyttää toista oikein kunnolla, kehut häntä ja hänen tekemäänsä ehdotusta vuolain sanakääntein ja sitten lisäät kehujesi perään “mutta” – ja kerrot, miksi ehdotus on oikeastaan huono.

Sinun ei oikeastaan tarvitse edes kertoa, että ehdotus on huono, eikä sitäkään, miksi se on huono. Käyttämäsi “mutta” sisältää kaiken tuon ikään kuin valmiiksi.

Ihan saman asian voisi sanoa ilman muttaan päättyviä kehujakin. Tosin nöyryytys laimenisi  silloin murto-osaansa. Mutta merkitsee loogisen yhteyden särkymistä, eikä sitä yhteyttä tuon tapaisten lauseiden välillä yleensä olekaan.

Miksi toisia ylipäänsä pitäisi nöyryyttää?

Muttaan sisältyy valtava lataus ja suuret väitteet. Yllättävän monessa sadussa törmää ajatukseen “hän oli köyhä, mutta rehellinen”. Ikään kuin köyhät yleensä olisivat epärehellisiä. Mitä väittää lause “hän on nuori, mutta kyvykäs”? Tai “hän on nainen, mutta hallitsee varmasti asiansa”.

Joskus kannattaa kokeilla mutan korvaamista toisella yhtä lailla paljon merkitsevällä sanalla. Se sana on “ja”. Jos tuntuu aivan älyttömältä sanoa, että “ehdotuksesi on kyllä aivan erinomainen ja mahdoton toteuttaa”, kannattaa miettiä, onko puheenvuoro yhtä älytön, jos ja-sanan sijaan sanookin mutta.

Yleensä nimittäin on.

Varsinkin silloin, kun tarkoitus on kerätä ideoita, kannattaa sopia, että yksi sana on palaverissa ehdottomasti kielletty. Ei mitään muttia. Se on yllättävän vaikeata.

Mutta on kieltosana. Samanlainen kuin ei tai älä. Jokaisen, jonka hommana on antaa palautetta toiselle, kannattaa harkita tarkkaan, käyttääkö sellaista sanaa ollenkaan. Eikö olisi kaikkien kannalta parempi, että palaute on suoraa? Juuri sellaista rakentava palaute nimittäin aina on.

Palautteen antamisen taito on esimiestaidoista tärkeimpiä. Hyvä palaute on suoraa olematta silti töykeätä. “Minä pidän tavastasi toimia, mutta voisitko silti tehdä toisin” on heikon esimiehen pelkurimainen virke. Hän yrittää alkuun vähän miellyttää, jotta uskaltaisi sanoa todellisen asiansa. Ja juuri se on nöyryyttävää.

Yllättävän monet ovat kuulleet tämänkin virkkeen: “Kaikki ovat tyytyväisiä työpanokseesi, mutta sinut on päätetty irtisanoa.” Aina irtisanomisen syyt eivät ole irtisanottavan työpanoksessa, joten tuo virke ei ole älytön. Nöyryttävä se kuitenkin on. “Sinut on valitettavasti päätetty irtisanoa. Se ei johdu työpanoksestasi” on jo paljon parempi. Sitä paitsi se vaatii kertomaan irtisanottavalle selvällä suomen kielellä, mistä irtisanominen sitten johtuu.

Maailma on monimutkainen. Elämään kuuluvat myös ristiriitaiset tunteet ja epätasapaino. Siksi on tärkeätä oppia sanomaan ja silloin, kun suusta mielellään karkaisi mutta. Sanoa, että elämä on ihanaa mutta arvaamatonta, vähättelee elämää ja sen monimutkaisuutta. Sen sijaan sen näkeminen, ja sanominen, että elämä on ihanaa ja arvaamatonta, antaa elämälle sen arvon, mikä elämälle kuuluukin antaa.

 

Jaakko Heinimäki
jaakko.heinimaki@saunalahti.fi

 

 

NäkökulmaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki