Ihmisen parantamisen aika

18.1.2018
maijariitta
Maija-Riitta Ollila

Kaikki alkoi Pisassa 1200-luvun lopulla: keksittiin näköä korjaavat silmälasit. Siitä alkoi inhimillisten kykyjen huikea parantaminen. Loppu ei häämötä. Nyt kohennettavina ovat ihmisaivot ja ajattelu.

Silmälasien täytyi aikalaisten mielestä tuntua melkein pelottavilta. Luonnollista ihmistä ruvettiin muuttamaan paljon paremmaksi. Nyky-Suomessakin neljäs teollinen vallankumous on on luonut paitsi innostusta, myös pelkoa. Läsnä ovat kaiken internet, tekoäly, digitalisaatio, robotisaatio, 3D-valmistus ja synteettinen biologia. Digitaalinen ja biologinen ovat vauhdilla fuusioitumassa. Nyt on aika tehdä jotakin, mitä koneet eivät osaa: unelmoida tulevaisuudesta.

Jo nyt olemme globaalien aivojen osia. Jesuiittafilosofi Teilhard de Chardin (1881–1955) ennakoi globaalin kommunikaatioverkoston kehittymistä. Tämä loisi koko maailman kattavan tietoisuuden. Tänään teknologian vallankumous on jo toteuttanut tätä näkyä muodostamalla alkeelliset globaalit aivot. Näissä aivoissa jokainen ihminen edustaa tietokoneeseen, älypuhelimeen, televisioon ja loputtomiin muihin älyvälineisiin kytkettyä neuronia. Näiden hermosolujen välillä on luvuttomasti synapseja.

Yksilöidenkin aivot ovat korjauksessa. Neuroteknologia analysoi, korjaa tai parantaa hermokudosten toimintaa, mukaan lukien aivot, keskushermosto ja ääreishermot. Maailmanlaajuisesti arviolta miljardia ihmistä kärsii aivojen tai hermoston sairaudesta. Väestön ikääntyessä neurologisten sairauksien parantamista on tehostettava. Neuroteknologian vallankumous mahdollistaa paremman diagnostiikan, lääkkeet ja jopa hermoimplantit.

William E. Halal ennustaa, mitä tapahtuu lähivuosina. Elektronisia laitteita voidaan käyttää tunnistamaan inhimillistä ajattelua, vastaamaan siihen ja siirtämään sitä. Tämä tekee yksilöille mahdolliseksi kommunikoida tietokoneiden, robottien ja muiden ihmisten kanssa. Järjestelmät ovat toistaiseksi alkeellisia, mutta ne ovat esimerkki aivojen ja tietokoneiden uusista rajapinnoista. Kun ymmärrämme paremmin aivojen toimintaa ja kehitämme parempaa teknologiaa, ihmiset pystyvät hallitsemaan kaikenlaisia laitteita yksinkertaisella ajattelulla, kontrolloimaan kehoaan ja jopa kommunikoimaan keskenään hiljaisesti suurten etäisyyksien päästä.

Ihmislajia ja ajatteluamme olisi hyvä hiukan peukaloida: olemme laji, joka ratkaisee konflikteja sotimalla ja sahaa oman oksansa ympäristöä tuhoamalla. Mutta miten lajimme muutos tulisi toteuttaa? Olisiko hyvä tuottaa design-vauvoja, joilla on kaikki toivomamme ominaisuudet? Vai olisiko parempi tuottaa henkinen kumous, joka muuttaa toimintatapojamme perusteellisesti. Tästä kaikesta on puhuttava nyt.

Toistaiseksi ihmisen ja koneen ero on yhdessä asiassa hyvin selvä: vain ihmisen softa muuttaa rautaa eli hänen fyysistä olemustaan. Ihminen voi ohjelmoida ajattelunsa uudestaan ja muuttua siinä prosessissa perusteellisesti itsekin, jopa aivojensa anatomian osalta. Tietokoneen ohjelmisto ei muuta tietokonetta.

Saamme vielä itse päättää, millaisiksi haluamme muuttua ja millaista teknologiaa haluamme ottaa käyttöön.

NäkökulmiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki