Eläköön lepo!

Monet meistä puskevat yksitoista kukautta töitä saadakseen olla edes kuukauden vuodessa kuin ne kuuluisat Ellun kanat. Tosin lomakin taitaa olla nykyään välineellistetty palvelemaan työelämän tarkoituksia: niin paljon kuulee puhuttavan “akkujen lataamisesta”, kun kyse on vapaa-ajasta.Ikään kuin ihminen olisi kone.Pitää kyllä paikkansa, että kun lepää, niin sitten jaksaa taas. Uupumuksen ennaltaehkäiseminen ei useinkaan ole sen kummempaa kuin että muistaa pitää kiinni nukkumaanmenoajoista. Tavallinen väsymys on aliarvostettua. Sen pitää kehittyä uupumukseksi, mieluiten suorastaan työuupumukseksi ennen kuin siihen on tapana puuttua.Oletteko huomanneet, miten tapa puhua töitten tekemisestä on muuttunut. Joskus aikaisemmin puhuttiin töissä käymisestä ja töissäkäyvistä ihmisistä. Nykyisin kukaan ei enää käy töissä, nyt “ollaan työelämässä”.Siinä vanhan puheen mukaisessa työssä elämän keskuksena olivat koti, perhe, naapurit, ystävät ja sukulaiset. Sieltä sitten käytiin töissä, vähän niin kuin vuokralla, sovittua korvausta vastaan.Nykyisin kun ei enää käydä töissä vaan ollaan työelämässä, elämän keskuksena on se työ, ja sieltä käydään sitten välillä kotona ja lomilla. Lataamassa niitä akkuja, että jaksaisi taas yhä kovenevat työelämän vaatimukset.Auttaisiko se kuitenkin kestämään vielä paremmin, että oppisi suhtautumaan työhön vain työnä eikä minään elämää suurempana asiana?Ei sen sitä tarvitse tarkoittaa, että hoitaa työnsä huonosti tai välinpitämättömästi. Se tarkoittaa muutettavat muuttaen sitä, että antaa keisarille mikä keisarin on ja Jumalalle mikä Jumalan on. Keisarille ei kuulu yhtään enempää kuin mikä keisarille kuuluu. Sama pätee töihin.Paljon parjattu ja usein väärin ymmärretty luterilainen työmoraali perustuu yhdeltä nurkaltaan juuri tämän tapaiseen ajatukseen. Työ on tärkeätä, koska se vastaa joihinkin tässä maailmassa oleviin tarpeisiin. Siksi työt pitää hoitaa kunnialla. Mutta jokaisella ihmisellä on muutakin virkaa tässä maailmassa kuin työ. Niitä muita virkoja ovat esimerkiksi isän, äidin, puolison, naapurin, ystävän, veljen, sisaren ja isovanhemman virat.Yksi keino saada tolkkua liian kuluttavaan työelämään on väsymyksen kunnian palauttaminen. Väsymystä tulee kunnioittaa. Se tarkoittaa myös sitä, että lepoa tulee kunnioittaa. Lepopäivän pyhittämistä vaativa käsky ei ole vanhentunut miksikään tuhansien vuosien kuluessa.Pyhittämisen eräs merkitys on erottaminen, erilleen ottaminen. Muista erottaa yksi päivä viikosta lepäämiseen, hyödyttömään olemiseen. Se ei tarkoita akkujen lataamista jonkun toisen tarpeisiin vaan se merkitsee vapautta kaikesta suorittamisen pakosta.Sellaisessa on jotakin pyhää myös muussa merkityksessä kuin vain erilleen ottamisen mielessä.Uskonnollisesti ottaen elämän pyhyys tarkoittaa sitä, että se on meille annettua. Se on hyvän Jumalan lahja. Myös työ ja sen tulokset kuuluvat tähän lahjaan, mutta työ ja siinä menestyminen tai menestymättömyys eivät miltään osin mittaa ihmisen arvoa, joka on mittaamaton.Loma on ansaittua, se ei ole mikään työnantajan erityinen suopeuden osoitus. Lomalle ei kannata asettaa yhtään tavoitetta, antaa sen olla lomaa niistäkin. Silloin, ikään kuin sivutuotteena, loma voi paljastaa minulle jotakin siitä, kuka minä oikeasti olen.Jaakko Heinimäki