CTA Paikka

Verojen maksu voi poistaa veropetoksen rikosvastuun

16.10.2012
harri
Harri Vento

Korkein oikeus on antanut mielenkiintoisen ennakkotapauksen KKO 2012:79, jossa A:lle oli määrätty peiteltyä osinkoa koskevan menettelyn perusteella veroja ja veronkorotuksia 2.3.2009 verovuosilta 2005 ja 2006 sekä 7.9.2009 verovuodelta 2007. Syyttäjä vaati 28.6.2011 vireille tulleessa syyteasiassa A:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä veropetoksesta saman menettelyn perusteella.A oli maksanut verot ja veronkorotukset kokonaan ennen syytteen vireille tuloa. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen verovuoden 2005 osalta oli päättynyt eikä A ollut hakenut muutosta. A ilmoitti, ettei hän aikonut hakea muutosta muidenkaan vero­vuosien osalta. Voitiinko näissä olosuhteissa A tuomita veropetoksesta eli veropetossyyte tutkia?KKO lähti siitä, että veronkorotusta voidaan pitää lopullisena, kun määräaika säännön­mukaisen verotuksen muutoksenhakukeinon käyttämiseen on päättynyt. Ajankohdan ratkaisevuutta puoltaa määrittelyn tarkkarajaisuus, joka on tärkeää erilaisten tilanteiden yhdenmukaiselle tarkastelulle ja lisää lainkäytön ennalta-arvattavuutta. KKO korosti, että jos veronkorotuksen lopullisuus kytketään pelkästään yhteen ehdottomaan ja joustamattomaan perusteeseen, se voi tietyissä tilanteissa osoittautua oikeudenmukaisuuden kannalta liian kaavamaiseksi.Veronkorotuksen katsominen lopulliseksi jo ennen määräajan päättymistä voi tulla joissakin tilanteissa kyseeseen. Edellytyksenä on, että objektiivisesti arvioiden voidaan päätyä siihen, että verovelvollinen on omalla toiminnallaan tarkoittanut saattaa veronkorotusasia lopullisesti päätökseen. Kuten ratkaisusta KKO 2010:45 ilmenee, arviointi on tehtävä kokonais­arviointina. Siinä voidaan antaa merkitystä myös sille, miten johdonmukaisesti vero­velvollinen on toiminut veroista ja veronkorotuksista vapautuakseen, missä määrin niitä on maksettu ja missä rikosasian käsittelyn vaiheessa maksut on tehty.A oli ryhtynyt lyhentämään verovelkojaan, kun hän oli ilmeisesti tiennyt X Oy:öön kohdistuneen verotarkastuksen lopputuloksen, mutta häntä ei vielä oltu kuultu epäiltynä. Viimeistään sen jälkeen hän oli ryhtynyt maksamaan loppuosaa verovelasta ja maksanut sen ennen syytteen vireille tuloa. On otettava huomioon, ettei A ole voinut vaikuttaa prosessin etenemiseen. Näissä olosuhteissa on perusteltua katsoa, että verojen ja veronkorotusten maksaminen on perustunut A:n haluun saattaa veronkorotuspäätökset lopullisiksi.A:lla oli syytteen vireille tullessa ja oikeuskäsittelyn aikana vielä mahdollisuus hakea verotukseen muutosta, jota hän ei tehnyt. KKO:n mukaan tuo mahdollisuus on keskeinen oikeusturvan tae ja pitkän muutoksenhakuajan tarkoituksena on turvata verovelvollisen etua. Mahdollisuuden muodolliselle avoimuudelle ei näin voida antaa ratkaisevaa merkitystä.KKO katsoi, että A:n menettely osoittaa veronkorotusta koskevien ratkaisujen tulleen ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitetuin tavoin lopullisiksi jo ennen häntä koskevan syytteen vireille tuloa. Sen vuoksi edellytyksiä syytteen tutkittavaksi ottamiselle ei ollut.Korkein oikeus antaa ratkaisussaan tärkeän oikeusohjeen: verorikoksissa voi tietyissä tapauskohtaisesti arvioitavissa olosuhteissa maksamalla verot korotuksineen välttyä rikosvastuusta. KKO korosti, että se, estääkö verojen ja korotusten maksu veropetossyytteen tutkimisen vai ei, on aina arvioitava kokonaisharkinnan perusteella. Näin mitään eksaktia ohjetta tai mallia ei kyseisessä tilanteessa voida antaa, mutta tutkimatta jättämisen mahdollisuus on olemassa.
Harri Vento 

KäräjiltäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit