CTA Paikka

Ulosotto ja turvaamistoimenpide

14.5.2013
harri
Harri Vento

Korkein oikeus ratkaisi mielenkiintoisella tavalla tapauksessa 2013:24 ulosoton ja ­turvaamistoimenpiteen välisen juridisen ulottuvuuden. A oli ottanut Selekta-säästöhenkivakuutuksen 4.7.1997. Käräjäoikeus oli 19.8.2005 antamassaan päätöksessä pakko­keinolain nojalla määrännyt A:n omaisuutta hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon, koska tämän oli syytä epäillä syyllistyneen kolmeen törkeään veropetokseen (turvaamistoimipäätös).

Kihlakunnanviraston ulosotto-osasto oli päätöksellään 6.9.2005 pannut turvaamistoimi­päätöksen täytäntöön asettamalla henkivakuutuksen takavarikkoon. Käräjäoikeus oli 8.10.2009 tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut rikokset ja velvoittanut hänet suorittamaan vero­virastolle vahingonkorvausta. Takavarikko oli määrätty pysymään voimassa. Ulosottomies oli 16.4.2010 ulosmitannut henkivakuutuksen.

Vakuutussopimuslain mukaan, jos henkivakuutuksessa on vakuutettuna vakuutuksenottaja tai hänen puolisonsa, ei toiselle sopimuksen mukaan kuuluvaa oikeutta saa ulosmitata kummankaan velasta, jos vakuutuksen ottamisesta on kulunut vähintään 10 vuotta. Oliko säästöhenkivakuutussopimus voitu tässä tapauksessa ulosmitata?

KKO totesi, että pakkokeinolaissa säännellyllä vakuustakavarikolla pyritään ennakolta varmistamaan, että esimerkiksi rikoksesta johtuva vahingonkorvaus velvoittavan tuomion antamisen ja täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen myös maksetaan ja maksu voidaan viime kädessä periä vakuustakavarikossa olevasta omaisuudesta ulosotossa. Näin turvaamistoimen tarkoituksena on rajoittaa velallisen mahdollisuuksia määrätä omaisuudestaan.

Ulosottokaaressa velallista muun muassa kielletään hukkaamasta tai ilman ulosottomiehen lupaa luovuttamasta tai panttaamasta tahi muuten määräämästä omaisuudesta. Turvaamis­toimenpiteen ulosottolainsäädännön mukaiset oikeusvaikutukset koskevat vain toimenpiteen kohteena ­olevan omaisuuden säilyttämistä ja turvaamista. Oikeusvaikutukset koskevat siis vain määrättyjä seikkoja, mutta eivät sitä, että turvaamistoimen täytäntöön­panolle annettaisiin myös muissa suhteissa samat oikeusvaikutukset kuin ulosmittaukselle, sanoi KKO perusteluissa.

Ulosottokaaren lainvalmistelutöissä ei suoraan oteta kantaa, tarkoittiko ulosottokaaren sääntely­ muutosta aikaisempaan oikeustilaan. KKO arvioi siten, että jos uudella sääntelyllä olisi tarkoitettu muuttaa oikeusvaikutuksia aikaisemmasta, tämä olisi ilmeisesti tuotu esiin valmistelutöissä. Tämä oikeuttaa päättelemään, että nykyään voimassa oleva sääntely ei ole merkinnyt oikeustilan muuttamista vaan pikemminkin aikaisemman oikeustilan vakiinnuttamista ja täsmentämistä.

Edelleen KKO lähti siitä, että samaa kantaa puoltavat myös turvaamistoimen ja ulosmittauksen erilaiset tarkoitukset, oikeusperusteet ja menettelyyn liittyvät seikat. Turvaamistoimen täytäntöönpanossa ei ole kysymys velvoitteen täytäntöönpanosta vaan ennakkoturvaavasta toimesta. Vaikka turvaamistoimi on myönnetty, oikeutta, jonka turvaamiseksi se on haettu, ei ole täysimääräisesti tutkittu. Myös menettelyllisesti turvaamistoimi ja ulosmittaus ovat eri asioita. Jotta omaisuudesta tulisi ulosmitattua, velkojan tulee hakea ulosmittausta ja ulos­mittaus pitää toimittaa, korosti KKO.

Näillä perusteilla korkein oikeus päätyi siihen, että henkivakuutusta ei olisi vakuutus­sopimuslain mukaan saanut ulosmitata.

Varsinkin niin sanotulle maallikolle tulee mieleen, että ulosotto ja turvaamistoimenpiteet palvelisivat samaa tarkoitusta eli velkojan oikeuksien toteutumista. Joskus täytyy kuitenkin ottaa erityislainsäädäntö huomioon.

 

Harri Vento

 

 

KäräjiltäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki