CTA Paikka

"Palkan nostaminen osakaslainana" ei ole mahdollista

20.10.2005
harri
Harri Vento

KORKEIN OIKEUS antoi kesäkuussa merkittävän ennakkopäätöksen (KKO 2005:68), jossa otettiin kantaa siihen, voidaanko osakaslainoiksi kirjatut nostot myöhemmin ”selittää” tosiasialliseksi palkan maksuksi ja mahdollisesti kulukorvaukseksi. Tapauksella on siinä suhteessa merkittävä ennakkopäätösarvo käytännössä, että, kuten tiedetään, valitettavan usein ns. kriisiyhtiöistä pyritään, taloudellisten resurssien riittämättömyyden johdosta, ns. ”säästötarkoituksessa” nostamaan yrittäjän oma henkilökohtainen tulo osakaslainan muodossa, ja, sitä jonkun viranomaisen tai muun tahon myöhemmin tiedustellessa, pyritään sitten selittämään se palkaksi tai sen luonteiseksi suoritukseksi. Korkein oikeus nimenomaan otti juuri tällaiseen tilanteeseen kantaa juridisesti.

Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen oli nostanut noin 6 vuoden aikana itselleen varoja yhtiöstä reilut 1,4 miljoonaa markkaa, jotka oltiin kirjattu osakaslainoiksi. Vastaaja (em. johtohenkilö) oli vedonnut siihen, että varojen luovuttamisessa oli tosiasiallisesti ollut kysymys hänen yhtiön hyväksi tekemäänsä työhön perustuvasta palkan maksamisesta ja työmatkojen johdosta syntyneiden matkakustannuksien korvaamisesta, mitä hän piti lähtökohtaisesti sallittuna ja mahdollisena, ja joka tapauksessa ns. objektiivisesti hyväksyttävänä, koska hänellä oli joka tapauksessa ollut oikeus saada yhtiöstä palkkaa ja korvauksia kustannuksista. Korkein oikeus totesikin, että asiassa oli kysymys ensisijaisesti siitä, oliko em. varojen luovuttamiselle yhtiöstä sen johtohenkilölle ollut hyväksyttävä syy.

Kysymyksessä oli velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistön soveltamista koskeva tapaus. Ko. lainkohta suojelee velkojien oikeuksia ja siksi varojen luovuttamisen hyväksyttävyyden arvioinnissa on olennaista velkojien näkökulma. Tällöin syyn hyväksyttävyyttä on arvioitava objektiivisin perustein ja luovuttamisen hyväksyttävyydellä tarkoitetaan näin ollen ensi sijassa sitä, että luovuttaminen on toimeenpantu oikeudellisesti pätevillä perusteilla ja myös oikeudellisesti päteviä muotoja noudattaen. Korkein oikeus totesi, että osakeyhtiön kohdalla tämä merkitsee sitä, että yhtiön varoja luovutettaessa on noudatettava osakeyhtiölain säännöksiä.

Varojen luovuttaminen em. johtohenkilölle oli siis kirjattu yhtiön kirjanpitoon hänen osakaslainoikseen yhtiöltä. Osakaslainan antaminen on edellyttänyt osakeyhtiölain 12:7,1:n mukaisesti, että yhtiöllä on ollut voitonjakokelpoisia varoja ja että laina on annettu turvaavaa vakuutta vastaan. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa osakeyhtiön tilinpäätöksiä ei oltu vahvistettu, joten yhtiöllä ei ollut ollut sellaisia lainmukaisia voitonjakokelpoisia varoja, joita johtohenkilölle olisi voitu lainata, puhumattakaan siitä, että hän olisi antanut yhtiölle osakaslainan antamisen edellyttämän turvaavan vakuuden lainastaan. Kun lisäksi vastaaja on selittänyt, että tosiasiassa kyse oli ollut hänelle suoritetusta palkasta ja kulujen korvauksesta, katsoi Korkein oikeus, että tämä selitys tuki päätelmää, jonka mukaan yhtiön ja sen johtohenkilön tarkoituksena on ollut, ettei viimeksi mainittu ollut ollut velvollinen suorittamaan varoja takaisin. Siihen tosiasiallisesti hän ei olisi kyennytkään oman henkilökohtaisen taloudellisen tilanteensa johdosta. Tämän johdosta Korkein oikeus katsoi, että kyse ei ollut velaksi annosta eikä siis pätevästä osakaslainasta eikä osakaslaina siten ollut hyväksyttävä syy varojen luovuttamiseen.

Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan edelleen, todeten, että jos osakkeenomistajana oleva yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on tehnyt yhtiön hyväksi työtä, yhtiö voi päättää, missä muodossa toimitusjohtaja saa korvauksen työstään. Jotta tehdyn työn korvaaminen olisi ns. hyväksyttävä syy yhtiön varojen luovuttamiseen sen johtohenkilölle, yhtiön tulee noudattaa valitsemaansa työn korvaamisen tapaa koskevia säännöksiä. Osakkeenomistajana olevalle toimitusjohtajalle voidaan esimerkiksi maksaa palkkaa tai palkkiota ja niihin liittyviä korvauksia, mutta tällöin yhtiön on noudatettava palkanmaksua koskevia, mm. kirjanpito- ja verolainsäädännön säännöksiä. Jos yhtiö päättää korvata osakkeenomistajana olevan toimitusjohtajan työpanoksen voitonjaolla, yhtiön tulee noudattaa mm. osakeyhtiölainsäädännön voitonjakoa koskevia säännöksiä.

Korkein oikeus totesi, että sen ratkaisemassa tapauksessa yhtiön toimeenpanemien varojen luovutuksia ei oltu kirjattu yhtiön kirjanpitoon palkanmaksuiksi eikä yhtiö ollut noudattanut luovutuksissa muitakaan palkanmaksua koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi väitetty palkan ja kulukorvauksien maksaminen ei ollut ollut yhtiölle hyväksyttävä syy luovuttaa varoja, vaikka johtohenkilöllä olisikin ollut oikeus saada yhtiöltä palkkaa ja kulukorvauksia. Koska yhtiöllä ei ole ollut voitonjakokelpoisia varoja eikä yhtiö ole päättänyt voitonjaosta, varojen luovuttaminen ei ole perustunut myöskään osakeyhtiölain 12 luvun voitonjakoa koskeviin säännöksiin. Kyse oli siten osakeyhtiön varojen laittomasta jakamisesta yhtiössä määräysvaltaa käyttävälle osakkeenomistajalle, jolle ei ollut löydettävissä hyväksyttävää syytä. Korkein oikeus totesi vielä, että tällainen varojen luovuttaminen vaarantaa yhtiön velkojien taloudellisia etuja, ja tässä tapauksessa on myös aiheutettu vahinkoa velkojana olevalle veronsaajalle. Myöskään perustetta vahingonkorvauksen sovitteluun ei ollut.

Selostetun Korkeimman oikeuden perustelut antavat siis selkeän ja yksiselitteisen oikeusohjeen tarkasteltavana olevaan kysymykseen: Osakaslainoja ei voida myöhemmin selittää juridisesti pätevällä tavalla ns. tosiasiallisiksi palkoiksi, niihin rinnastettaviksi korvauksiksi tai kulukorvauksiksi. Näin ollen osakaslainan ottaminen, varsinkin vastoin osakeyhtiölain säännöksiä, on nyt oikeuskäytännön vahvistamalla tavalla ns. väärä tapa säästää edes talouskriisissä. Koska määrät helposti nousevat huomattaviksi, aiheuttaa se siten osakaslainan nostajalle käytännössä riskin velallisen epärehellisyyttä, useimmiten sen törkeää tekomuotoa koskevasta syytteistä ja osakaslainan takaisinmaksuvelvollisuudesta korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen, joka tarkoittaa kohtuullisen ankaraa rikosoikeudellista ja taloudellista vastuuta. Tämä viesti on hyvä tiedottaa asiakkaille, jotta he eivät ainakaan ns. tiedostamattomasti ottaisi turhia riskejä ja syyllistyisi myöhemmin koviin seurauksiin johtaviin menettelytapoihin.

KäräjiltäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki