CTA Paikka

Henkilöyhtiön negatiivisen oman pääoman huomioon ottaminen osituksessa

13.3.2008
harri
Harri Vento

Tapauksissa, joissa jompikumpi puolisoista harjoittaa liiketoimintaa avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä, joudutaan avioerotilanteissa pohtimaan sitä, miten mahdollinen negatiivinen oma pääoma tulee huomioida vastuunalaisen yhtiömiehen velkana osituksessa. Tähän on annettu ratkaisu ennakkopäätöksessä KKO 2007:59.

Kanteessaan B oli moittinut pesänjakajan toimittamaa ositusta muun ohella sillä perusteella, että kommandiittiyhtiön negatiivinen oma pääoma ei ole yhtiömiehen velkaa yhtiölle, eikä tällaista velkaa olisi B:n kanteen mukaan tullut lainkaan kattaa vastuunalaisena yhtiömiehenä toimineen A:n velkana osituslaskelmassa. A on kanteeseen vastatessaan vedonnut muun ohella siihen, että hän yhtiömiehenä vastasi yhtiön veloista kuin omistaan ja että yhtiömiehen on palautettava yhtiölle yksityisottojen kautta negatiiviseksi muodostunut oma pääoma ainakin, kun yhtiön velat on suoritettava tai katettava yhtiön purkamisen tai osakeyhtiöksi muuttamisen yhteydessä.

Korkein oikeus lähti siitä, että ellei yhtiösopimuksesta tai yhtiömiesten muista sopimuksista muuta johdu, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voi ottaa yhtiöstä omaan käyttöönsä varoja tilikauden kuluessa yksityisottoina. Yhtiön kirjanpidossa yhtiömiehen yksityisotot merkitään rahankäyttönä oman pääoman tiliryhmän tileille ja ilmoitetaan taseessa oman pääoman ryhmässä myös silloin, kun yksityisottojen määrä ylittää oman pääoman määrän. Tämän vuoksi kommandiittiyhtiön oma pääoma voi muuttua negatiiviseksi, kuten KKO:n ratkaistavana olleessa tapauksessa oli käynyt.

Korkein oikeus totesi yhtiöoikeudessa pidettävän lähtökohtana, että yhtiömies oli velvollinen palauttamaan yhtiön voittovarat ylittävien yksityisottojensa määrän ja siten myös negatiivisen oman pääoman määrän. Koska yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista, palautusvelvollisuudella on kuitenkin merkitystä yleensä vain vastuunalaisten yhtiömiesten keskinäisissä suhteissa. Tästä syystä yhtiömiehet voivat keskinäisin sopimuksin päättää yhtiömiehen palautusvelvollisuudesta äskeiseen lähtökohtaan verrattuna toisin.

Korkein oikeus totesi, että näin ollen kommandiittiyhtiön kirjanpidossa oleva negatiivinen oma pääoma osoittaa yhtiön voittovarat ja muut oman pääoman erät ylittävien yhtiömiesten yksityisottojen määrää ja sen palauttamisvelvollisuudella on merkitystä lähinnä yhtiömiesten keskinäisissä suhteissa. Sen sijaan negatiivinen oma pääoma ei osoita sitä, ovatko yhtiön velat sen varoja suuremmat eikä sitä, missä määrin yhtiömies voi joutua lopullisesti yhtiön veloista vastuuseen yhtiön velkojille. Se, kuinka paljon yhtiön veloista jää lopullisesti yhtiömiehen vastattavaksi, on korkeimman oikeuden mukaan arvioitava vertaamalla yhtiön varoja ja velkoja keskenään.

Korkein oikeus totesi, että kyseisessä tapauksessa A:n yhtiöosuuden arvo ja vastuu yhtiön veloista oli määritettävä A:n ja B:n avioeroasian vireille tulon jälkeisen seuraavan päättyneen tilikauden tilinpäätöksen pohjalta. Varallisuuden käypiä arvoja oli määritettävä annettujen asiantuntijalausuntojen ja tarkastuskertomusten sekä asianosaisten niiden johdosta antamien lausumien perusteella. Yhtiön taseessa oli tehty palkoista toimintavaraus ja A oli vaatinut tämän varauksen purkamista ja siitä johtuvan tuloverovelan lisäämistä A:n velkoihin. Samalla A oli vaatinut, että laskelmassa otettaisiin huomioon myös koneiden ja kaluston laskennallisesta myyntitulosta johtuva verovelka.

Korkein oikeus totesi, että tilinpäätöksessä tehty vapaaehtoinen toimintavaraus tarkoittaa myöhempään tuloutukseen siirrettyjä yhtiön voittovaroja. Toimintavaraus oli siten yhtiön substanssiarvoa laskettaessa laskennallisesti purettava ja arvioitava näin syntyvä tuloverovelka ja lisättävä se yhtiön velkoihin. Toisaalta, kun kysymys oli toimintaansa jatkaneesta yhtiöstä, jonka varoja ei ole realisoitu, vaadittua yhtiön kaluston mahdollisen myynnin perusteella laskettua tuloveroa ei ollut perusteltua ottaa velkana huomioon. Korkein oikeus totesi, että yhtiön velat otetaan osituslaskelmassa huomioon edellä mainitun tilinpäätöksen perusteella, lisättynä toimintavarauksen purkamisesta aiheutuneesta arvioidusta tuloverovelasta. Tilanne johti siihen, että po. tapauksessa kommandiittiyhtiön velat olivat varoja suuremmat.

Korkein oikeus totesi, että A:n yhtiöosuudella ei ole osituksessa huomioon otettavaa varallisuusarvoa, eli sen arvo osituslaskelmassa oli nolla. Ottaen huomioon yhtiön varojen arvon ositusta toimitettaessa ja yhtiön velat korkein oikeus arvioi, että A oli ollut ositusta toimitettaessa lopullisesti vastuussa päätöksestä ilmenevän suuruisesta määrästä kommandiittiyhtiön veloista. Tämä määrä oli osituksessa vähennettävä A:n yhtiömiesasemaan perustuvana velkana A:n avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Ositustilanteissa, jommankumman eroavista tahoista ollessa yrittäjä, yrityksen arvonmääritys ja sen päättäminen, minkä arvoiseksi liiketoiminta arvostetaan, on usein esiintyvä ongelmatilanne, josta niin asianosaiset kuin pesänjakaja ja tuomioistuimet saattavat esittää paljonkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja lähtökohtia. Edellä selostettu korkeimman oikeuden ennakkopäätös antaa hyvät ohjeet kuitenkin siihen, miten henkilöyhtiön negatiivinen oma pääoma tulee osituksessa arvostaa, mikä on ollut yksi tähän asiakokonaisuuteen liittyvä vaikeasti ratkaistava ongelma käytännössä.

KäräjiltäUusimmat Artikkelit
Katso kaikki