CTA Paikka
CTA Paikka

Vuorineuvos Kari Neilimo: Menestystekijät eivät näy taseessa

Uuden ajan talous tarvitsee yhä enemmän bisnesorientoitunutta ja tulevaisuuteen katsovaa taloushallintoa.
22.10.2015

Jari Jokinen

Kuva Elise Kulmala

Vuorineuvos Kari Neilimo, 70, ei jäänyt lepäämään laakereilleen elöiköidyttyään SOK:n pääjohtajan tehtävästä heinäkuussa 2007. Jos kysytään hänen vaimoltaan, Neilimo on nyt jopa kiireisempi kuin työuran aikana.

Kun Neilimo luettelee tehtäviään, kuulijakin hengästyy. Hän toimii Tampereen yliopiston eMBA-ohjelman johtajana, useiden yritysten hallituksissa, muutamissa isoissa projekteissa ja kirjoittaa tieteellisiä julkaisuja ja kirjoja. Lisäksi hänellä on koko ajan ollut oma konsultointiyritys.

– Olen mukana kehittyvissä yrityksissä ja pyrin tuomaan niihin matkan varrella kertynyttä osaamistani.

 

Tiedolla johtaminen

Neilimo suuntautui laskentatoimeen jo opiskeluaikoinaan ja perehtyi erityisesti tilinpäätösten analysointiin ja tunnuslukuihin. Hän on kirjoittanut aiheesta useita oppikirjojakin. Neilimon mielestä taloushallinnolla on aina ollut suuri merkitys yrityksen ohjauksessa ja päätöksenteossa. Vuosikymmenien mittaan sen rooli on muuttunut melko paljon, mutta on edelleen johtamisen ydintä: merkitys on noin 70 prosenttia.

– Kaiken aikaa tulee lisää business intelligence -järjestelmiä, mutta taloushallinto on vahva, koska se on yhteis­mitallinen. Erityisesti ulkoinen laskenta on pitkälti säänneltyä ja se tekee monia asioita vertailukelpoisiksi ja sieltä voidaan pilkkoa yrityksen osia erikseen, toteaa Neilimo.

Kirjanpito on ollut osa yrityksen omistajien tuloslaskentaa, mutta se on menneisyyspainotteista. Analyysien osalta sitä on voitu käyttää myös johtamisessa, silloin ollaan tässä päivässä ja tulevaisuudessa.

– Budjettijohtamisessa, strategiajohtamisessa tai koko yrityksen johtamisessa tarvitaan johdon laskentatoimea. Se on tämän päivän ja tulevaisuuden päätöksentekoa avustavaa, vaikka taustalla on usein yrityksen kirjanpitojärjestelmä, arvioi Neilimo.

Tulevaisuuden ennustaminen on entistä vaikeampaa, ja siksi johdon laskentatoimen merkitys on kasvanut entisestään. Tiedolla johtamisesta on tullut yksi yrityksen menestystekijöistä ja strateginen elementti. 

– Joudumme katsomaan tulevaisuuteen ja tekemään ennusteita esimerkiksi liikevaihdosta, katteesta ja henkilöstö- ja rahoituskuluista. Turbulentissa maailmassa johdon laskenta­toimen elementit perustuvat näihin tekijöihin ja jos niiden mukaan mennään, tulevaisuus toteutuu. Jos laskennan ennusteet toteutuvat, niin yrityksen johdolla on yksi kuva, mitä voi tapahtua. Usein näin ei kuitenkaan tapahdu.

– Itse olen tällaisen ajattelutavan kannattaja.

Pienessäkin yrityksessä pitäisi olla varsin selkeä kuva menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta 2–3 vuotta eteenpäin. Isompien yritysten pitää pystyä tuplaamaan tuo ajanjakso.

– Kun suunnitelmat tehdään lähtökohtaolettamuksin, tiedämme mitä tapahtuu. Jos joku tekijä muuttuu, niin silloin korjataan ennustettakin.

Kvartaalitaloutta kohtaan on esitetty kritiikkiä siitä, että kolmen kuukauden jaksot ovat liian lyhyitä arvioitaessa yrityksen tilannetta. Toisaalta muutokset ovat niin nopeita, että tuossakin ajassa voi tapahtua yrityksen toiminnan kannalta merkittäviä asioita. 

– Yrityksen liiketoiminta-alueella tapahtuvat muutokset ovat erityisesti omistajien näkökulmasta pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta kvartaaleilla on tärkeä merkitys siinä, että nähdään, kuljetaanko kohti maalia. Kvartaali on kuin merikortin yksi majakkaväli, kun ollaan esimerkiksi menossa veneellä Helsingistä Tukholmaan. Sillä tarkistetaan, olemmeko oikealla kurssilla.

– Syvään ydinjohtamiseen se on vain pieni väline. Yritys­toiminnassa on kyse pitkän tähtäimen menestymisestä.

 

Uuden ajan talous

Kari Neilimo käyttää mielellään käsitettä uuden ajan talous.  Se on vastakohta savupiipputaloudelle, johon Suomen teollisuus on menneinä vuosikymmeninä perustunut: suuret koneet, laitteet, investoinnit, raaka-aineet, tuotanto Suomessa ja vienti. Uusi talous perustuu ratkaisevasti aineettomiin tuotannontekijöihin: ihmisiin, tietoon, brändiin, ict:hen ja niin edelleen. Ne ovat tekijöitä, jotka eivät näy taseessa. 

– Johtamistoimintainnovaatio eli liiketoimintamalli on tärkeässä asemassa. Innovaatio on muutakin kuin teknologinen. Sen merkitystä pitää laajentaa. Talouden maailma on johtamistavaltaan erilainen. Ennen kehitettiin tuotteita – joita toki tarvitaan edelleenkin – mutta nyt johdon tehtävä on kehittää omaan toimintaan kilpailuetua tuottava liiketoimintamalli. Se on arvoketju, jossa pistetään yhteen hankinta, logistiikka, tuotanto, alihankinta, omat toiminnot, jakelukanavat, asiakkaat ja ohjausjärjestelmät. Tänä päivänä pitää pystyä tällaisten arvoketjujen ohjaukseen.

Mitä liiketoimintamalleilla kilpailu sitten tarkoittaa? Ennen puhuttiin puhtaasti tuotteista ja niiden kilpailu­kyvystä. Se on edelleenkin totta, mutta globaalissa maailmassa kilpaillaan liiketoimintamalleilla.

– Suomalaisessa johtamisessa ei tätä osata, edelleen askarrellaan esimerkiksi tuotteen ympärillä. Tässä olemme hirvittävän paljon Ruotsia jäljessä, siellä on kansainvälisiä ketjuja. Missä ovat suomalaiset H&M:t ja Ikeat? Olemme edelleen kiinni tuotteessa ja teknologiassa.

Miten taloushallinto sitten soveltuu tällaiseen toimintaan, jossa on paljon ei-mitattavia arvoja? 

– Taloushallinnossa on paljon vanhaa ja uutta. Molempia tarvitaan, eikä ole mitään sellaista, jonka voisi heittää roskakoriin. Tarvitsemme luotettavan ulkoisen kirjanpidon, jonka pohjalta analysoimme, missä olemme ja miksi. Se on datapankki. Nyt tarvitsemme yhä enemmän bisnesorientoitunutta taloushallintoa. On yhä tärkeämpää, että taloushallinnosta tuotetaan pidemmälle menevää ja ”epätarkempaa” tietoa. Se ei ole välttämättä tarkkaa, mutta riittävän tarkkaa.

Neilimon mukaan uudessa taloudessa tase menettää tietyllä tavalla merkitystään. Aiemmin iso tase kertoi pitkä­ vaikutteista tuotannontekijöistä. 

– Kun taseessa ei ole ihmisiä, brändejä ja ict:tä [kuin laitteina], joudumme yhä enemmän arvioimaan kompetensseja, ja se on vaikeaa. Taloushallinto joutuu yhä enemmän yhdistämään raporteissaan asiakkuus- ja hr-tietoja. Erityisesti se joutuu tuottamaan tietoja prosesseista. Emme johda henkilöstö- tai tilakustannuksia, vaan ihmisiä, aktiviteetteja ja niin edelleen. Fokus muuttuu kustannus- ja tuottolajilaskennasta toimintoihin, tuotannontekijöihin ja kompetenssiin, joita ei tähän asti ole oikeastaan laskettu hallinnon puolella.

Samalla pitää pystyä tuottamaan tietoa yrityksen ulko­puolelta toimintaympäristöstä ja alihankinnasta tieto­­jär­jestelmään.

Suomen bruttokansantuotteessa palvelutoimintojen osuus on jo 68 prosenttia. Teollisuus, rakentaminen ja maatalous ovat noin 32 prosenttia. Silti Suomi on palvelutoimintojen osalta jäljessä kilpailijamaistaan. EU-alueella palvelujen osuus on keskimäärin 73 prosenttia, useissa maissa jopa 80 prosenttia.   

Uusi talous toimii myös teollisuusyrityksissä, joissa tuotteen lisäksi nykyisin merkittävässä roolissa ovat esimerkiksi huolto- ja rahoituspalvelut. Siitä muodostuu arvoketju – liiketoimintamalli – johon kuuluvat huolto, asennus ja jakeluketju. Ne ovat kaikki palvelutoimintoja.

 

Laskentatoimen orientoiduttava tulevaisuuteen

Vaikka laskentatoimi on johtamisen apuvälineistä kehittynein ja paras, siitä puuttuu Neilimon mielestä paljon. Yrityksiä johdetaan edelleen liikaa menneisyyden tiedolla. Mistä esimerkiksi koostuvat liian suuret markkinointikustannukset? Onko liikaa aktiviteetteja, tehdäänkö jotain väärin, käytetäänkö vääriä kanavia? Näitä asioita ei pohdita riittävästi.

– Laskentatoimi pitää laittaa orientoitumaan tulevai­suuteen. 

– Toinen keskeinen puute on, että edelleenkin laskenta pyörii budjettijohtamisen ympärillä. Jos laskentatoimi jaetaan fokuksen osalta  kolmeen alueeseen, niin budjetti ja sen seuranta ovat kunnossa. Pidemmän ajanjakson tarkastelu eli strateginen taso on jo paljon vaatimattomampaa. Kolmas on tuotekohtainen kustannuslaskenta, sitä ei tehdä riittävän huolellisesti ja tarkasti.

Tilanteen korjaamiseksi johdon pitäisi miettiä, onko tiedolla johtaminen yritykselle tärkeää? Jos on, niin mitä tietoa tarvitaan? Mitkä ovat taloushallinnon kehittämisen kohteet? Ensisijaisesti kyse on omasta halusta: pitää olla näkemys ja sen jälkeen toimia.

Neilimon mielestä myös ulkoistetusta taloushallinnosta voidaan olettaa saatavan tällaista tietoa. Ulkoistetaan rutiineja eli menneisyyttä koskevaa numeroiden massa­murskausta: kirjanpitoa, palkanlaskentaa ja niin edelleen.

– Tuo tieto kelpaa lähtökohdaksi, mutta yrityksen pitää pystyä tuottamaan tietoa tulevaisuutta varten. Silloin yrityksessä pitää olla tällaista omaa osaamista. Pelkästään palvelukeskuksen tiedolla ei pysty johtamaan tulevaisuuteen.

Tilitoimistolta edellytetään hyvää kirjanpidon hallintaa, mutta nyt tarvitaan myös konsultatiivista raportointia, kannattavuuden seurantaa, kehitysehdotuksia ja muita uusia palvelualueita.

 

Digitalisaatio on revoluutio

Nyt kaikki vannovat digitalisaatioon, ja sen kuvitellaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Eri asia on, miten kukakin tuon maagisen sanan kokee. Kari Neilimo tokaisee heti olevansa digifani, ja nyt raapaistaan aihetta, josta hän voisi puhua vaikka viisi tuntia.

– Digitalisaatio on revoluutio – ei ehkä teollisen vallankumouksen kokoinen – mutta se muuttaa maailmaa ja liiketoimintamalleja.

– Suomeen digitalisaatio tuli ensimmäisenä pankki­toimintaan. Siirryimme pankkikortteihin, automaattiottoihin ja kotipankkeihin. Ennen piti mennä konttoriin, jossa ”täti” ottaa tai antaa rahaa. Konttorit hävisivät, 10 000 ihmistä menetti työpaikkansa ja liiketoimintamalli on nyt erilainen. Konttoreissa on pääasiassa sijoitustoimintaa, mutta niistä ei saa rahaa, kuvailee Neilimo ensimmäistä kaikkien kokemaa murrosta ja muistuttaa myös telealan ja kaupan muutoksista.

– Mielenkiintoisinta on dramaattinen muutos mediassa. Mikä on printtimedian arvoketju? On metsänomistaja, hakkuut, puiden kuljetus paperitehtaisiin ja sieltä kirjapainoihin, toimitus, mainostaja-asiakkaat, jakelu ja lukijat. Mitä tästä jää jäljelle, kun media digitalisoituu? Ei paljon mitään: toimitus ja lukijat, kun jakelukanavakin menee nettiin ja mainonta siirtyy Googleen tai Facebookiin. Missä on ansaintalogiikka?

– Digitalisaatio lisää tiedolla johtamista. En voi kuvitella, mikä olisi sellainen raportti, jota en pystyisi tekemään, jos minulla olisi kaikki tieto yhdessä pankissa, oli se sitten pilvi tai asiakastietojärjestelmä.

– Se muuttaa myös johtamisen malleja. Voimme pitää kokouksia niin, että minä istun tässä, toinen henkilö Delhissä ja kolmas Washingtonissa. Käytämme johtamiseen digitaalista kanavaa.

Neilimo nostaa esiin myös neljännen ulottuvuuden. Puhutaan paljon asioiden internetistä, jossa erilaisia tietoja voidaan yhdistellä sensorien avulla.

– Kun ajan autoni parkkihalliin, sensori rekisteröi sen ja tieto menee parkkihallin tietojärjestelmään. Se tietää, että menin kauppaan ja mitä tavaroita ostin. Kun tätä tietoa ryhdytään pyörittämään, käyttäytymisestäni syntyy rekisteri. Voi olla, että tulevaisuudessa kun lähden junalla Tampereelta Helsinkiin, parkkihallin tietojärjestelmä ilmoittaa, että peskää ja huoltakaa autoni sillä aikaa.

Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus on puhunut digiloikasta. Kari Neilimo ei ole ihan varma, voidaanko se toteuttaa poliittisella toiminnalla. Yrityksillä on ainoastaan yksi tavoite, mutta politiikassa puolueilla on erilaisia tavoitteita, valtasuhteet vaihtuvat nopeasti ja siksi asia muuttuu monimutkaisemmaksi. 

– Politiikassa horisontti on lyhyt.

 

Työntekijät ja asiakkaat

Kari Neilimo on taustaltaan laskentatoimi-ihminen. Hänen mielestään johtajan pitää edelleenkin osata taloushallinnon perusteet. Mutta kaikkea ei näe numeroista. Yrityksen menestys perustuu kahteen tärkeään seikkaan:

– Yrityksen todellinen voimavara ovat sen työntekijät. Ihmisille pitää antaa liikkumavapautta, korostaa innovatiivisuutta ja tarjota mahdollisuuksia tehdä asioita. Heitä pitää arvostaa muuallakin kuin juhlapuheissa.

– Yritys on vain asiakkaitaan varten. Jos ei pysty toimimaan asiakaslähtöisesti, kyse ei ole mistään yrityksestä. Ihmiset ”pulverisoituvat”, joku haluaa ostaa vain vihreitä papuja ja toinen vihreää sähköä, heitä pitää pystyä palvelemaan.

– Näin peli ratkaistaan tänä päivänä. 

 

Kari Neilimo

Syntynyt: 31.3.1944 Viipurissa

Asuu: Kangasala, kesäpaikka Ruovedellä.

Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta ja lapsenlapsia.

Koulutus: Taloustieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

Ura: Toiminut muun muassa kolmen yliopiston professorina, SOK:n pääjohtajana ja Yleisradion sekä Tampereen yliopiston hallitusten puheenjohtajana. Useiden hallitusten puheenjohtaja ja jäsen sekä monien strategisten kehittämisprojektien puheenjohtaja.

Harrastukset: Juoksu, pyöräily, hiihto ja kuntosali. Nauttii luonnossa liikkumisesta. Henkilöhistorioiden lukeminen. Ryhtyi moottoripyöräilemään poikansa kanssa 1990-luvulla, ja matkat suuntautuvat eri puolille Eurooppaa. Nykyinen pyörä on BMW GS 1200, seuraava ehkä Harley-Davidson.

 

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki