Verottaja kutsuu yritykset kehittämään palveluja

Verohallinnon yritysverotusyksikön ylijohtaja Ari Mäkelällä on edessään kiireinen syksy, sillä nykyisten tehtäviensä ohella hän valmistautuu jo täyttä vauhtia vuoden vaihteessa alkavaan uuteen työsarkaan.

Organisaatiouudistuksen myötä hän siirtyy silloin johtamaan asiakkuusyksikköä, jonka tehtävänä on parantaa asiakaskokemusta ja lisätä Verohallinnon toiminnan vaikuttavuutta.

– Verottajan palvelut lähtevät asiakkaiden tarpeista. Siksi meidän on ymmärrettävä näitä asioita entistä paremmin ja osallistettava asiakkaita ja heitä edustavia sidosryhmiä palvelujen kehittämiseen.

Asiakkuusyksikön tehtäviin kuuluu myös Verohallinnon ohjauksen ja valvonnan suunnittelu, jotta toiminta on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja verotuksen osuvuus on hyvä.

Kolmen vuosikymmenen ura Verohallinnossa

Mäkelä opiskeli juridiikkaa Helsingin yliopistossa ja päätyi kesätöiden kautta vakituiseen virkasuhteeseen silloiseen Helsingin verotoimistoon vuonna 1989.

– Verotus alkoi kiinnostaa jo opiskeluaikoina. Se on oikeuden ala, jossa tapahtuu koko ajan muutoksia. Pohdin aluksi hakeutumista konsulttipuolellekin. Ura Verohallinnon johtotehtävissä urkeni kuitenkin niin nopeasti, että jäin pysyvästi taloon.

Kolmen vuosikymmenen aikana Mäkelä on toiminut useissa eri johto- ja kehittämistehtävissä sekä henkilö- että yritys­verotuksen puolella. Hän on työskennellyt muun muassa henkilöverotuksen osastopäällikkönä Helsingissä ja Länsi-Uudenmaan verotoimiston verojohtajana.

2010-luvun alkupuoliskon Mäkelä toimi riskienhallinta­johtajana, kun Verohallinnossa otettiin entistä järjestelmällisempi ote riskien tunnistamisessa ja hallinnassa.

Viime vuodet hän on työskennellyt yritysverotuksen parissa ensin Konserniverokeskuksen verojohtajana ennen nykyistä yritysverotusyksikön vetovastuuta.

Verohallinnon yritysverotusyksikön ylijohtaja Ari Mäkelä valittiin elokuussa Taloushallintoliiton hallitukseen. – Verottajalla ja tilitoimistoilla on samat asiakkaat eli yritykset, joiden eteen teemme asioita mahdollisimman hyvin. Keskeistä on yhdessä tekeminen.

Suomesta maailman yrittäjäystävällisin maa

Erityisen kiinnostavina Mäkelä on pitänyt erilaisia kehitystehtäviä, joilla on pystytty helpottamaan yritysten elämää veroviidakossa.

– Tavoitteena on tuoda hallinnollista helpotusta niille yrityksille, jotka haluavat hoitaa asiansa hyvin. Toisaalta olemme tehostaneet valvontaa niiden tahojen osalta, jotka eivät halua olla mukana yhteiskunnan kulujen maksamisessa.

Mäkelän haaveena on, että Suomesta tehtäisiin maailman yrittäjäystävällisin maa. Julkisella hallinnolla on tässä tärkeä roolinsa.

– Mitä vähemmän verotuksesta ja muusta hallinnosta on taakkaa yrityksille, sitä paremmin ne voivat keskittyä itse liiketoimintaan. Ja mitä paremmin yrityksillä menee, sitä paremmin myös Suomi menestyy.

Mitä vähemmän verotuksesta ja muusta hallinnosta on taakkaa yrityksille, sitä paremmin ne voivat keskittyä itse liiketoimintaan.

Mäkelän mielestä korona-aika on korostanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin riippuvuussuhdetta, jota ei normaalioloissa tule aina huomattua.

– Yritykset ovat tarvinneet valtion apua, jotta ne ovat pysyneet pystyssä ja välttämään irtisanomisia. Toisaalta yritykset ovat myös niitä, jotka keräävät verot käytännössä ja maksavat ne Verohallinnolle. Yritykset tarvitsevat valtiota ja valtio yrityksiä.

Pienessä maassa yhteistyö kannattaa

Mäkelä muistuttaa, että Suomi on pieni maa, ja toimijoita on vähän. Siksi asioita kannattaa katsoa kokonaisuutena. Hänestä rajalliset resurssit voidaan käyttää tehokkaimmin, kun yhteiskunnan hyväksi tehdään asioita yhdessä.

– Esimerkiksi verotuksen kehittämisessä verottaja on miettinyt aiemmin asiakkaan puolesta, miten asiat olisi parasta järjestää. Kaikki viisaus ei kuitenkaan löydy tästä talosta, vaan haluamme jo suunnitteluvaiheessa keskustella asiakkaiden tarpeista.

Sidosryhmistä Mäkelä nostaa esimerkiksi Taloushallinto­liiton ja muita elinkeinoelämän järjestöjä.

– Sidosryhmien kanssa voidaan käydä keskustelua erilaisista verottajan palvelujen kehittämisessä. Kyseessä voi olla vaikkapa ilmoittamisen tapa, ohjeistus tai käyttöliittymä. Esimerkiksi OmaVero-palvelun kehittämisessä olemmekin toimineet näin jo alusta asti, ja tulokset ovat rohkaisevia.

Luottamustehtäviä Taloushallintoliitossa

Mäkelä muistuttaa, että Verohallinnon runsaan 464 000 yhteisöasiakkaan joukossa hajonta on valtava. Mukana on toimijoita kansainvälisistä pörssiyrityksistä yhden hengen mikroyrityksiin. Joukkoon kuuluu myös muun muassa yhdistyksiä, säätiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä.

– Jokaiselle ei sovellu samankaltainen palvelu. Pyrimme jatkossa ottamaan tämän huomioon entistä paremmin.

Yhteistyötä yritysten suuntaan edistävät myös Mäkelän luottamustehtävät Taloushallintoliitossa. Elokuun lopussa hänet valittiin liiton hallitukseen kaksivuotiskaudeksi. Hän toimii myös puheenjohtajana Tili-instituuttisäätiön pätevyyslautakunnassa, joka käsittelee toimialaa muokkaavia osaamis- ja pätevyysvaatimuksia sekä hyväksyy tutkinnot ja pätevyydet.

Mäkelän mielestä luottamustehtävät tilitoimistoja edustavassa järjestössä ovat kiinnostavia ja mielekkäitä.

– Verottajalla ja tilitoimistoilla on samat asiakkaat eli yritykset, joiden eteen teemme asioita mahdollisimman hyvin. Keskeistä on yhdessä tekeminen. Näin voimme tarjota kokonaisuuden, joka on enemmän kuin tilitoimistot tai verottaja yksin pystyisi tarjoamaan.

Ari Mäkelä

Suunta kohti reaaliaikaisempaa verotusta

Verottajan asiakkaan kannalta OmaVero-palvelu ja tulorekisteri ovat olleet viime vuosina suurimmat uudistukset sähköisissä palveluissa. Mäkelän mukaan kehitystyö kohti reaali­aikaisempaa verotusta jatkuu. Tavoitteena on edistää jatkossakin tiedon automaatiota ja ilmoittamisen helppoutta.

– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on pitkälle menevä kytkeytyminen yritysten taloushallintoon. Tämä liittyy tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistymässä olevaan reaaliaikatalouden hankkeeseen, jossa myös Verohallinto on vahvasti mukana.

Verohallinto aikoo esimerkiksi kehittää arvolisäverotuksen raportointia lähivuosina. Tavoitteena on hyödyntää yritysten toiminnassa syntyvää sähköistä taloustietoa, mikä voisi mahdollistaa tulevaisuudessa jopa automatisoidun arvonlisäverojen ilmoittamisen osalle asiakkaista.

– Valtaosa arvonlisäveroilmoituksen tiedoista voisi tulla esitäytettynä tulevaisuudessa asiakkaille valmiiksi.

Mäkelän mukaan tavoite voi tulla mahdolliseksi pikku­hiljaa, kun sähköiset laskut ja kuitit yleistyvät. Myös lainsäädännöllisiä uudistuksia väistämättä tarvitaan. Verottajan arvion mukaan esimerkiksi sähköisen kuitin ja laskutuksen tulo pakolliseksi mahdollistaisi riittävän tiedonsaannin esitäytettyä alv-ilmoitusta varten.

Äskettäin Verohallinnossa valmistui arvonlisäverotuksen kehittämistä koskeva selvitys. Mäkelän mukaan raportille kertyi mittaa 90 sivua, joten aivan yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse.

– Transaktioperustainen arvonlisävero on käytössä jo 16 Euroopan maassa. Pohdimme parhaillaan, millainen malli sopisi parhaiten Suomeen.

Mäkelän mukaan arvonlisäverokäytäntöjen muuttuminen ja muun verotukseen liittyvän automaation lisääntyminen tarkoittavat tilitoimistoissa ja yksittäisen kirjanpitäjän työssä sitä, että rutiininomaiset tehtävät vähenevät tulevina vuosina merkittävästi.

– Kun rutiinit vähenevät, työpanosta voidaan tilitoimistoissa kohdistaa enemmän konsultoivaan suuntaan.

Uudistuksilla pitkä aikaperspektiivi

Ari Mäkelän mukaan myös yritysten ja yhteisöjen tuloverotuksen kehittämistä pohditaan erityisesti siitä näkökulmasta, miten siihen liittyviä sähköisiä raportointikäytäntöjä voitaisiin yksinkertaistaa. Asiaa käsittelevä esiselvitys valmistui kesän kynnyksellä.

– Seuraavaksi alamme keskustella sidosryhmien kanssa tuloverotukseen parhaiten sopivasta mallista, joka helpottaisi yritysten raportointia.

Mäkelän mukaan on todennäköistä, että tilinpäätökset laaditaan tulevaisuudessa nykyistäkin nopeammin, ja tilinpäätöstiedot siirtyvät niitä tarvitseville tahoille aikaisempaa helpommin.
Tällaisia reaaliaikaista taloutta edistäviä asioita pohditaan eri viranomaisten kesken. Esimerkiksi tilinpäätösraportoinnin kehittämisessä Verohallinto tekee yhteistyötä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa.

Mäkelä korostaa, että verotusta koskevien käytäntöjen uudistuksissa aikaperspektiivi on aina useita vuosia. Arvonlisäverotuksessa uudet käytännöt voitaisiin ottaa näillä näkymin käyttöön aikaisintaan vuosien 2024–2025 paikkeilla. Tuloverotuksen muutoksissa tähtäin olisi pari vuotta kauempana.

Ari Mäkelän mukaan Verohallinnossa on tavoitteena edistää edelleen tiedon automaatiota ja ilmoittamisen helppoutta.
– Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on pitkälle menevä kytkeytyminen yritysten taloushallintoon.

Verottaja kannustaa lisäämään digitalisointia

Mäkelän mukaan Verohallinnon ja muiden keskeisten viranomaisten digitalisointi- ja tehokkuushankkeet ohjaavat osaltaan yritysten taloushallintoa digitaalisempaan suuntaan.
Verohallinto selvittää esimerkiksi mahdollisuutta tarjota erityisesti pienimmille mikroyrityksille taloushallintojärjestelmän, jolla voisi hoitaa keskeiset veroilmoitukset maksutta. Käynnissä olevasta kokeiluhankkeesta järjestettiin ohjelmistotaloille ja taloushallintoalan edustajille esittelytilaisuus elokuussa.

Järjestelmällä voisi mahdollisesti hoitaa myös muita keskeisiä taloushallinnon toimia, esimerkiksi laatia verkkolaskuja, noutaa pankkiaineistoja ja ostolaskuja ja tehdä lakisääteisen kirjanpidon. Palveluja tarjoavat yritykset voisivat kytkeä kokonaisuuteen omia maksullisia palvelujaan.

Hanke on vasta suunnitteluvaiheessa. Mahdollisesta toteutuksesta tarvitaan poliittinen päätös.

Digitaalisten palvelujen ohella Verohallinnossa kehitetään myös uusia toimintamalleja. Sellainen on esimerkiksi ennakollinen keskustelu, jossa vaikkapa osakeyhtiöiden kanssa käydään läpi yritysjärjestelyn verovaikutuksia. Ennakollinen keskustelu voi olla yritykselle vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle.

Iso asennemuutos puolin ja toisin

Pitkän uransa aikana Mäkelä on huomannut, kuinka suhtautuminen verottajaan on muuttunut huomattavasti.

– Työuran alkuvaiheessa verottaja nähtiin peikkona, eikä syy ollut vähiten Verohallinnossa työskentelevissä. Hallinnossa oli vielä vanhaa alamaisasennetta, mutta sittemmin palveluasenteessa on tapahtunut valtava muutos.

Asenteet ovat muuttuneet puolin ja toisin. Verohallinnon vuoden alussa valmistuneen kyselytutkimuksen mukaan 90 prosenttia yhteisöasiakkaista katsoi, että verottajan palvelut ovat nykyaikaisia. 84 prosenttia uskoi, että verotusta kehitetään, jotta veroasioiden hoito olisi mahdollisimman vaivatonta.

77 prosenttia vastaajista piti verottajan palveluja asiantuntevina ja 71 prosenttia toimintavarmoina. OmaVeron ja muiden verkkopalvelujen suhteen erityisen onnistuneina verottajan näki 77 prosenttia vastaajista.

Asiakaskyselyjemme tulokset kertovat, että yhteistyö verotarkastajien kanssa on asiakkaiden mielestä sujunut hyvin.

Mäkelän mukaan asennetutkimuksesta käy ilmi, että kriittisyys verotusta kohtaan kasvaa, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse.

– Vaikka yrityskoolla on merkitystä asenteisiin verotuksesta, Verohallintoon organisaationa ollaan kuitenkin tyytyväisiä yrityskoosta riippumatta. Tämä on mielestämme tärkeä huomio.

Erityisen selvästi yritysten asenteiden muuttuminen näkyy Mäkelän mukaan verotarkastuksissa. Ne koettiin aiemmin pelottavina asioina, mutta nyt asiantuntevista ja asiakasystävällisistä tarkastuksista tulee hyvää palautetta.

– Asiakaskyselyjemme tulokset kertovat, että yhteistyö verotarkastajien kanssa on asiakkaiden mielestä sujunut hyvin.

Mäkelän mukaan kaikille tarkastuksen kohteena olleille yrityksille tehdään asiakastyytyväisyyskysely. Keskimääräinen arvosana on 4,5 asteikolla 1–5.

– Harmaan talouden yrittäjiltä saamme tuskin edelleenkään hyviä arvosanoja. Sen sijaan sääntöjen noudattamiseen pyrkivillä yrityksillä suhtautuminen on pääosin myönteistä.