CTA Paikka
CTA Paikka

Tiukka finanssipolitiikka on tarpeen

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhuu määrätietoisen ja tiukan finanssipolitiikan puolesta, jotta usko julkiseen taloudenpitoon saadaan säilymään. Urpilainen lupaa, että hallitus aloittaa vaalikauden loppuun mennessä kaikki ne toimet, jotka tarvitaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
18.10.2011

Heidi Hänninen

Kuva Roni Rekomaa/Lehtikuva

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen puhuu määrätietoisen ja tiukan finanssipolitiikan puolesta, jotta usko julkiseen taloudenpitoon saadaan säilymään. Urpilainen lupaa, että hallitus aloittaa vaalikauden loppuun mennessä kaikki ne toimet, jotka tarvitaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on syyskuun lopussa kiireinen nainen. Valtion talousarvioesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, minkä lisäksi uhkakuvat edessä olevasta talouskriisistä saavat valtiovarainministerin miettimään myös Suomen julkisen talouden rahoitusta.

– Viime aikoina olemme nähneet, miten nopeasti luottamus julkiseen taloudenpitoon voi murentua ja mihin jamaan se voi kansantaloudet ja yksittäiset kansalaiset ajaa. Suomen julkisen talouden tila on parempi kuin monissa maissa. Silti julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla Suomessakaan, Urpilainen toteaa ja jatkaa:

– Jotta usko julkiseen taloudenpitoon säilyisi, tarvitaan määrätietoista ja tiukkaa finanssipolitiikkaa. Hallitus on sitoutunut aloittamaan vaalikauden loppuun mennessä kaikki toimet, jotka tarvitaan koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Urpilaisen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että välittömien sopeutustoimien lisäksi talouden rakenteita uudistetaan – myös julkisella sektorilla.

– Näillä toimilla edesautetaan yhtäältä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria, toisaalta julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kaiken kaikkiaan talouden korkeampaa kasvupotentiaalia. Vain kasvun ansiosta talouteen syntyy uutta jaettavaa. Siksi toimet, joilla nostetaan talouden suorituskykyä, ovat välttämättömiä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Urpilainen painottaa, että juuri tästä syystä hallitus on asettanut tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin ja työttömyysasteen painamisen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Merkittävimpinä työllisyyttä tukevina toimina Urpilainen pitää nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista, pitkäaikaistyöttömyyden hoitomallin uudistamista yhdessä kuntien kanssa sekä aktivointiasteesta huolehtimista työllisyysmäärärahojen avulla. Tämän lisäksi tärkeitä uudistuksia ovat Urpilaisen mielestä pienituloisten veronkevennys ja yritysveron laskeminen.

– Työtulovähennystä korotetaan 200 miljoonalla eurolla pienituloisten palkansaajien päässä, jolloin pienipalkkaisen työn teko tulee entistä kannattavammaksi. Kun samalla kevennämme yritysverotusta ja viemme verotuksen painopistettä osinkoverojen nostolla osakkaiden suuntaan, paranevat myös yritysten työllistämisedellytykset, Urpilainen perustelee.

Hän korostaa nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen tärkeyttä. Yhteiskuntatakuun kovana tavoitteena on valmistella toimia, joilla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

– Korkean työllisyysasteen saavuttamiseksi on nuorten, työttömien ja opiskelijoiden lisäksi autettava myös työelämässä jo pitkään olleiden työssä jaksamista. Lähdemme tavoittelemaan korkeaa työllisyysastetta ohjelmalla, jossa korostuvat koulutuksen laatu, työntekoon kannustaminen, työssä jaksamisen tukeminen ja kunnianhimoinen innovaatio- ja vientipolitiikka.

Veronkorotuksilla tuetaan hyvinvointivaltiota

Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan on otettu mukaan verotuksen tason ja rakenteen uudistaminen. Jutta Urpilaisen mukaan veronkorotuksilla pyritään turvaamaan hyvinvointivaltion rahoitus.

– Samalla kun veropoliittisin toimenpitein tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Urpilainen kertoo, että hallitusohjelman veropoliittiset toimet toteutetaan etupainotteisesti ja merkittävä osa niistä tulee voimaan jo ensi vuonna. Tällöin esimerkiksi pääomaverotusta kiristetään ja muutetaan progressiiviseksi tuloerojen kaventamiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

– Oikeudenmukaisuutta lisätään myös keventämällä perusturvan varassa olevien sekä pienten työtulojen saajien verotusta kasvattamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Valtiovarainministeri laskee, että ensi vuonna verotuloja lisääviä toimia toteutetaan yhteensä noin 1,1 miljardin euron arvosta, kun taas verotuottoja vähentäviä toimia tehdään noin 900 miljoonalla eurolla.

– Pääomaverotuksen ja osinkoverotuksen kiristäminen lisää verotuottoja noin 200 miljoonaa euroa. Esimerkiksi inflaatiotarkistus ansiotuloverotuksessa merkitsee noin 300 miljoonan verotuottomenetystä. Toisaalta merkittävä osa verotuottoja lisäävistä veropäätöksistä, kuten esimerkiksi pankkivero tai windfall-vero, toteutetaan vasta vuoden 2012 jälkeen.

Haasteena kansainvälinen verokilpailu

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että elinkeinoverotusta uudistetaan kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Urpilaisen mukaan elinkeinoverotuksessa haasteena on kansainvälinen verokilpailu, joka näkyy selvimmin yhteisöverokannalla käytävässä kilpailussa. Hallitusohjelmassa tähän on varauduttu siten, että yhteisöverokantojen kehittymistä kilpailijamaissa seurataan ja toimiin ryhdytään tarvittaessa.

– Veropohjan turvaaminen on olennaista erityisesti silloin, kun verokantoihin kohdistuu laskupaineita. Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa ei ole erityisiä korkojen vähennysrajoituksia. Tämä asia selvitetään, kuten myös muut hallitusohjelmassa mainitut hankkeet.

Hallitusohjelman mukaisesti yhteisöverokantaa ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 26 prosentista 25 prosenttiin jo ensi vuoden alusta lähtien. Yhteisöverokannan alennus jättää Urpilaisen mukaan voitosta yhtiöiden käyttöön nykyistä suuremman osan ja parantaa siten niiden tulorahoitusmahdollisuuksia.

Osakkaiden verorasitus sen sijaan kasvaa tietyissä tilanteissa jaetun osingon ja nettovarallisuuden mukaan. Tämä johtuu kertaalleen verotetun osingon euromäärän alentamisesta 60 000 euroon nykyisestä 90 000 eurosta ja pääomatuloverokannan nostamisesta.

– Painopisteen lievä siirto yhtiön verotuksesta osakkaan verotukseen kannustaa jättämään enemmän voittovaroja yhtiöön, mikä omalta osaltaan lisää yhtiöiden rahoitusmahdollisuuksia, Urpilainen perustelee muutosta.

Epävakauden uhka

Kataisen hallitus tavoittelee myös valtiontalouden tasapainoa, ja ensi vuoden budjettikin pyrkii vauhdittamaan talouskasvua. Samanaikaisesti kuitenkin puhutaan uhkaavasta kansainvälisestä talouskriisistä.

Valtiovarainministeri Urpilainen myöntää, että viime kuukausien aikana taloudellinen ilmapiiri on heikentynyt ja epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on vallannut alaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Lisääntyneen epävarmuuden taustalla on rahoitusmarkkinoilla vahvistunut näkemys siitä, että eräissä euroalueen maissa kyky hoitaa nykyiset ja tulevat velvoitteet on oleellisesti heikentynyt.

– Näkymien heikkenemiseen ovat vaikuttaneet myös odotettua heikommat tiedot kansainvälisen talouden kehityksestä. Ongelmien taustalla vaikuttaa yhä viime vuosikymmenen lopulla puhjennut velka- ja finanssikriisi. On syytä varautua siihen, että kriisin jälkiaalto hidastaa vielä tästä pitkään kehittyneiden maiden talouskehitystä ja ylläpitää samalla epävakauden uhkaa.

Urpilainen painottaa, että velkaongelma on nyt ennen kaikkea julkisten talouksien ongelma niin monissa EU-maissa, Yhdysvalloissa kuin Japanissakin. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että Suomen kansantalous lähti kuluvaan vuoteen melko positiivisesta tilanteesta. Kasvuperimä viime vuodelta oli kohtuullinen ja tuotantonäkymät olivat hyvät.

– Alkuvuoden aikana kansantalous kasvoikin hyvää, lähes neljän prosentin vauhtia. Koko kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan runsaat kolme prosenttia. Tämän vuoden kasvu on siis paljolti alkuvuoden aktiviteetin varassa.

Ensi vuonna kasvu jää Suomessa vajaaseen kahteen prosenttiin johtuen osittain kansainvälisen kaupan kasvun hidastumisesta.

– Myös meille tärkeissä vientimaissa talouskasvu vaimenee. Lisäksi epävarmuuden lisääntyminen näkyy erityisesti investoinneissa, joiden kasvuvauhti hidastuu.

Vähennysoikeudet punakynän alle

Kataisen hallituksen suunnitelmissa on myös asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuuden kaventaminen ja kotitalous-vähennyksen pienentäminen.

– Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi vakituiseen asuntoon kohdistuvien korkojen vähennysoikeutta rajattaisiin siten, että koroista olisi vähennyskelpoista 75 prosenttia verovuodesta 2014 alkaen. Velan vähennyskelpoisuuden rajaaminen toteutettaisiin vaiheittain siten, että verovuonna 2012 vähennyskelpoista olisi 85 ja verovuonna 2013 vähennyskelpoista olisi 80 prosenttia, Urpilainen kertoo.

Suunnitelmissa on myös, että verovuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskisi 3 000 eurosta 2 000 euroon, ja vähennyksen määrä olisi 45 prosenttia maksetusta työkorvauksesta nykyisen 60 prosentin sijasta ja 15 prosenttia työstä maksamastaan palkasta nykyisen 30 prosentin sijaan.

Lisäksi hallitus on luvannut varautua tukemaan mahdollista työmarkkinaratkaisua keinoilla, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa.

Urpilaisen mukaan Suomen kilpailukykyä voidaan ylläpitää, jos palkkaratkaisut ovat maltillisia, mutta samalla kuitenkin voidaan turvata palkkojen ostovoiman kehitys.

– Hallitus on ilmoittanut työmarkkinajärjestöille, että jos maltilliseen ratkaisuun päästään, hallitus voi osaltaan vauhdittaa ratkaisua omilla toimillaan, Urpilainen lupaa tarkentamatta vielä, mitä hallituksen omat toimet käytännössä olisivat.

Yhtenäinen konserniverotus tulossa?

EU:n komissio julkaisi viime vuoden lokakuussa sisämarkkinoiden toimenpidepaketin, jonka mukaan se antaisi vuonna 2011 direktiiviehdotuksen yhtenäisestä eurooppalaisesta konserniverotuksesta. Tämän ehdotuksen mukaan konsernin verotettava tulo laskettaisiin yhtenäisin säännöin ja kukin maa verottaisi itsenäisesti laskennallisen osuutensa konsernin tuloon. Eräiden arvioiden mukaan tällainen yhtenäinen konserniverotus vähentäisi Suomen verotuloja.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan Euroopan unionilla on tavoitteena parantaa sisämarkkinoiden toimintaa muun muassa poistamalla jäsenvaltioiden erilaisista verojärjestelmistä aiheutuvia esteitä ja edistää siten rajat ylittävää yritystoimintaa. Tähän liittyen komissio teki maaliskuussa 2011 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

– Suomi on pitänyt direktiiviehdotuksen laajan veropohjan periaatetta hyvänä lähtökohtana, mutta suhtautunut varauksellisesti veropohjien yhdistämiseen ja veropohjan jakamiseen jäsenvaltioille. Direktiiviehdotus on laaja kokonaisuus ja vaatii paljon työstämistä yksityiskohtaisten kantojen muodostamiseksi, valtiovarainministeri painottaa.

Hän kertoo, että direktiiviehdotusta yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta käsitellään parhaillaan neuvoston työryhmässä. Ehdotukseen liittyy komission tekemä vaikutusarvio. Sen mukaan Suomi kuuluisi niiden maiden joukkoon, joiden verotulot alenisivat ehdotuksen toteutumisen myötä. Samansuuntainen tulos on saatu myös muista vastaavista tutkimuksista.

– Vaikutusarvioihin liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta muun muassa aineistojen puutteellisuuden vuoksi. Direktiiviehdotus on EU-tasolla yritysverotuksen hankkeista selvästi suurin ja sen käsittely on vasta alkuvaiheessa, Urpilainen vakuuttaa.

 

Jutta Urpilainen

• Synt. 1975, Lapua
• Valtiovarainministeri 2011– SDP:n puheenjohtaja 2008–
• Kasvatustieteiden maisteri 2002 (Jyväskylän yliopisto), johtamisen koulutusohjelma 2002–2003 (Rehtori-instituutti)
• Kansanedustaja 2003–
• Luokanopettaja, Helsingin kaupunki 2001–2002
• Kansanedustajan avustaja eduskunnassa 2001–2003
• Luokanopettaja, Kokkolan kaupunki 2002–2003
• Lukuisia valtiollisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä, mm. UNESCO:n yleiskokous ja Suomen valtuuskunta 1999, 2001, 2005, YK:n yleiskokous, Suomen valtuuskunta 2000
• Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsen 2000–
• Julkaisut: Kaiken maailman koulutusta (toimitettu teos) 1997
• Jouluisia Ajatuksia (CD-levy) 2002
• Perhe: Naimisissa

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki