Taloushallintoliiton uusi toimitusjohtaja Jari Seppä: Liitto tarvitsee uudenlaista kaupallista tekemistä

Taloushallintoliiton uusi toimitusjohtaja Jari Seppä haluaa liitolle lisää jäseniä ja uusia kaupallisia palveluja. Uudistuksia tarvitaan, mutta niitä tehdään hänestä mieluummin evoluution kuin revoluution kautta.
4.1.2021 Matti Remes Kuva Sara Pihlaja

Taloushallintoliiton uutena toimitusjohtajana 18.1. aloittava Jari Seppä, 49, siirtyy liiton palvelukseen Accountorista, jossa hän johti 260 työntekijän palkkapalvelujen liiketoimintaa. Hän kertoo, että seitsemän vuotta liikevaihdoltaan maan suurimman taloushallintoalan yrityksen leivissä oli erinomainen johdatus dynaamiselle toimialalle.

– Äkkiseltään ei tule mieleen toimialaa, joka olisi suuremmassa muutoksessa. Yksistään digitaalisuus ja lakisääteiset hankkeet tuovat meille koko ajan muutoksia joka suunnalta, Seppä perustelee.

Myös Taloushallintoliitto on Sepälle entuudestaan tuttu, sillä hän on istunut runsaat kaksi vuotta liiton hallituksessa ja toiminut myös palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

– Hallituksesta olen saanut seurata kohtuullisen läheltä liiton toimintaa, tutustua ihmisiin ja huomata, millaista osaamista ja sitoutumista henkilöstöllä on tehdä töitä yhteisen asian eteen. Nämä asiat tekivät vaikutuksen ja vaikuttivat oleellisesti siihen, että päätin hakea toimitusjohtajaksi.

– Lisäksi huomasin, että työkokemukseni puolesta paikkahan on kuin minulle räätälöity.

Kansainvälisestä kaupasta yrittäjäksi

Seppä uskoo, että 25 vuoden monipuolisesta työkokemuksesta on uudessa työssä suurta hyötyä. Hänen työurastaan ensimmäiset 18 vuotta vierähti muualla kuin taloushallintoasioiden parissa.

Vuonna 1996 valmistuneen kauppatieteiden maisterin ensimmäinen työpaikka löytyi monikansallisen Unileverin myynti- ja markkinointitehtävistä. Vastuualueena oli Axen ja Rexonan markkinointi.

Seuraavaksi hän siirtyi tupakkateollisuuteen, jossa hän toimi Rettigin ja viime vaiheessa tupakkajätti Altadis Finlandin myyntijohtajana, vastuunaan Suomen, Pohjoismaiden, Baltian sekä verovapaakaupan myynti.

Seppä kertoo viihtyneensä hyvin kansainvälisessä liiketoiminnassa, mutta vuosikymmen niissä ympyröissä sai riittää. Vuonna 2006 hän päätti ryhtyä tekemään ihan jotakin muuta. Hän perusti sisustus-, lahja- ja käyttötavaraa myyvän tukkuliikkeen, joka neljän oman myymälän ja verkkokaupan ohella välitti tuotteita kauppaketjuille.

Kun Seppä vuonna 2013 myi yrityksensä, varastosta löytyi 5 000 erilaista tuotetta ja niitä myytiin yli tuhannessa liikkeessä eri puolilla Suomea.

– Seitsemän vuoden aikana yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet tulivat nähdyiksi, joten yrittäjän sielunmaisema on minulle hyvin tuttu. Yrittäjyyden perua on varmasti sekin, että tapani toimia on enemmän yrittäjämäinen kuin ison korporaation työntekijän.

Aika Accountorissa tutustutti taloushallintoon

Yrityskaupan jälkeen Seppä piti sapattivapaata, mutta pitkään hän ei malttanut talonsa remontointiin keskittyä. Soitto tutulle head hunterille, ja kahden viikon kuluttua hän oli jo allekirjoittanut työsopimuksen Pretaxin eli nykyisen Accountorin kanssa.

Seppä sai vetovastuun suurten asiakkaiden palkkahallintopalveluja tarjoavasta liiketoiminnasta.

– Tavaroiden myyminen oli minulle tuttua, mutta palvelualalla en ollut aiemmin tehnyt töitä. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat kuitenkin sielläkin samat, kun palveluja tuotteistetaan ja kehitetään palvelumuotoilua.

Sepän aloittaessa yksikössä työskenteli vajaat 70 henkeä. Liiketoiminnan yli kymmenen prosentin orgaanisen vuosikasvun myötä työntekijämäärä kasvoi muutamassa vuodessa 130 henkeen. Tämän vuoden alussa voimaan astuneen organisaatiouudistuksen myötä kaikki palkkahallinnon palvelut yhdistettiin, jolloin Sepälle tuli vedettäväksi 260 työntekijän liiketoiminta.

– Aika Accountorissa oli hieno vaihe uralla, sillä siihen mahtui todella paljon asioita. Uusien asiakkaiden hankinnan ohella oli palvelujen ja prosessien kehittämistä sekä automatisointia.

– Samalla pääsin tutustumaan perusteellisesti toimialan rakennemuutokseen ja niihin ilmiöihin, joista kentällä puhutaan. Isona toimijana Accountor on monessa mukana.

Mieluummin evoluutio kuin revoluutio

Seppä sanoo, että Accountorista saaduista kokemuksista riittää runsaasti ammennettavaa myös uuteen työhön. Hänen keskeisiä tavoitteitaan on tuoda liittoon uudenlaista kaupallista tekemistä.

– Pääomasijoittajataustaisen yrityksen liiketoimintajohtajana tiedän, mitä tulosjohtaminen sekä jatkuva parantaminen tarkoittavat.

Radikaaleja uudistuksia tekeväksi muutosjohtajaksi Seppä ei kuitenkaan tunnustaudu. Kaikkia asioita ei hänestä tarvitse muuttaa vain muuttamisen ilosta.

– Meillä on liitossa valtavan hyvä pohja toiminnan kehittämiseen ja sitoutunut henkilöstö sitä tekemässä.

Sepän mukaan edessä on vahvan kehittämisen, ei vallankumouksen aikakausi.

– Erästä hallituksen jäsentä lainatakseni liitossa ei tarvita revoluutiota vaan evoluutiota.

– Asiantuntemustamme arvostetaan ja näkemyksiämme kuunnellaan lainsäädäntöhankkeissa ja muissa alaa koskettavissa uudistuksissa. Näin liitto toimii jonyt jäsenistöä laajemminkin taloushallintoalan edustajana monissa hankkeissa ja yhteistyöelimissä, Jari Seppä toteaa.

Lisää jäseniä ja kaupallisia palveluja

Jari Seppä aikoo pitää uudistustyössä kirkkaana mielessään Taloushallintoliiton hallituksen evästykset. Niissä on muun muassa painotettu, että liiton tulisi laajentaa jäsenkuntaansa ja laajentaa palvelutarjontaansa.

Seppä muistuttaa, että taloushallintoala kattaa paljon muutakin kuin auktorisoidut tilitoimistot. Ne ovat edelleen liiton jäsenkunnan ydintä, mutta hän toivoo mukaan entistä enemmän myös yritysten ja julkisen sektorin taloushallintoa.

Kaupallisen palvelutarjonnan uudistaminen ja jäsenkunnan laajentaminen ovat tärkeitä myös liiton talouden kannalta, sillä noin kolme neljäsosaa liiton budjetista katetaan markkinaehtoisista palveluista. Palvelujen on oltava niin laadukkaita ja hyödyllisiä, että niistä ollaan valmiita myös maksamaan.

– Perinteisen kirjanpitoon ja palkanlaskentaan liittyvän koulutuksen rinnalle pitäisi saada uusia palvelutuotteita. Myös palvelujen jakelualustoja on syytä pohtia entistä tarkemmin.

Korona-aika ajoi ihmiset etätöihin ja muutti Sepän mielestä käyttäytymistä pysyvästi. Teams- ja Zoom-palavereihin totutetut suomalaiset suosivat jatkossakin monessa asiassa yhteydenpitoa sähköisten kanavien kautta.

– Tähän huutoon meidänkin on palveluissamme vastattava. Toki koulutusta ja verkostoitumista halutaan tehdä edelleen myös kasvokkain. Sekin on tärkeää.

Rakentava ote paras taktiikka edunvalvonnassa

Entistä laajempi jäsenkunta lisäisi Sepän mukaan Taloushallintoliiton painoarvoa koko toimialan äänitorvena. Hänestä edunvalvonnassa on tehty liitossa hyvää työtä jo ennestään.

– Asiantuntemustamme arvostetaan ja näkemyksiämme kuunnellaan lainsäädäntöhankkeissa ja muissa alaa koskettavissa uudistuksissa. Näin liitto toimii jo nyt jäsenistöä laajemminkin taloushallintoalan edustajana monissa hankkeissa ja yhteistyöelimissä.

Seppä tunnistaa hyvin myös kritiikin, jonka mukaan taloushallintoala ei pysty riittävästi vaikuttamaan tai jopa ehkäisemään valmisteilla oleviin uudistuksiin. Hän toivoo, että liiton vaikutusmahdollisuuksiin suhtaudutaan kuitenkin realistisesti.

– Monet uudistukset pohjautuvat EU:sta tulevaan lainsäädäntöön ja ovat siten luonteeltaan pakottavia. Niiden toteutumista ei voida siis torpata, mutta EU-säädösten kansalliseen soveltamiseen on mahdollista vaikuttaa, jotta kaikki sujuu mahdollisimman käytännönläheisesti.

Räksyttämisen sijaan Seppä kannattaa edunvalvonnassa sivistynyttä ja rakentavaa vuoropuhelua lainsäätäjien, viranomaisten ja muiden päättävien tahojen kanssa. Hän ei halua liiton lähtevän jatkossakaan mukaan populistiseen keskustelukulttuuriin, joka on levinnyt Suomeenkin.

Liiton toimintatapoihin ei kuulu lähteä kippaamaan lantakuormaa Eduskuntatalon portaille.

– Liiton toimintatapoihin ei kuulu lähteä kippaamaan lantakuormaa eduskuntatalon portaille. Edustukselliseen demokratiaan kuuluu se, että asioista ensin keskustellaan ja muodostetaan sitten konsensus.

Verohallinnon digiuudistuksia seurattava

Meneillään on lukuisia talous- ja palkkahallintoon vaikuttavia uudistuksia. Esimerkiksi valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan henkilötunnusten uudistusta.

Oma lukunsa ovat verohallinnon kehityshankkeet, mainittakoon esimerkiksi transaktiokohtainen arvonlisäveron ilmoittaminen, joka aiheuttaisi merkittäviä muutoksia taloushallinnon prosesseihin ja järjestelmiin.

Erityisen paljon alaa puhuttaa syksyllä verohallinnossa kaavailtu, mikroyrityksille suunnattu maksuton pienyrittäjän taloushallintopalvelu, joka pohjautuu hallitusohjelmaan.

Tavoitteena on pk-yritysten digitalisaation edistäminen.

– Sanomattakin on selvää, että tällaiset asiat kuohuttavat jäsenkuntaa ja niistä käydään hyvinkin kriittistä keskustelua.

Ongelman juurisyy lienee kuitenkin se, että kehitystyötä tehdään verovaroin valtionhallinnon toimesta.

Digitalisaatio etenee ennakoitua hitaammin

Palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijatyöryhmän vetovastuu on ollut Sepälle hyvä muistutus siitä, että ylivoimainen enemmistö liiton jäsenyrityksistä on pieniä tilitoimistoja.

– Kaikki puhuvat nyt digitalisaatiosta, robotiikasta ja prosesseista. Todellisuus on kuitenkin sitä, että pienen tilitoimiston tyypillinen asiakas tuo edelleen aineiston parhaimmillaan – tai pahimmillaan – muovikassissa ja sen pohjalta tehdään kirjanpito. Accountorinkin asiakaskunnasta suurin osa elää vielä mappimaailmassa.

Toisessa ääripäässä ovat tilitoimistot ja niiden asiakkaat, jotka ovat siirtyneet yhteydenpidossaan jo lähes kokonaan sähköisiin järjestelmiin. Seppä on havainnut, että tällaisia varhaisia omaksujia on paljon uusissa yrityksissä ja nuorissa yrittäjissä.

– Heille on itsestään selvää käyttää järjestelmää, jossa kännykällä otettu kuva kululaskusta siirtyy automaattisesti kirjanpitoon.

Seppä kannattaa kaikkia työn tehokkuutta ja mielekkyyttä parantavia uusia työkaluja. Hänestä digitalisaation etenemistä vastaan ei voi tapella – se tulee joka tapauksessa.

– Kehitys on kuitenkin todennäköisesti hitaampaa kuin nyt ajatellaan. Voi mennä kuitenkin useita vuosia ennen kuin talousdataa lähettävät ja vastaanottavat päät ovat valmiita muutokseen.

Hän huomauttaa, että 95 prosenttia alan yrityksistä työllistävät 1–10 henkilöä. Tähän joukkoon mahtuu laaja kirjo erilaisia yrittäjiä, joista osa ei edes halua ottaa digiloikkaa.

Sepän mielestä on kuitenkin selvää, että esimerkiksi monet lakisääteiset ja julkisen sektorin ajamat hankkeet luovat painetta digitalisaation lisäämiseen tulevina vuosina.

– Tämä ei kuitenkaan vähennä henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvan palvelun merkitystä. Monelle yrittäjälle tilitoimiston kirjanpitäjä on jatkossakin yrityksen talouspäällikkö, jonka osaamiseen luotetaan. Tämä vuorovaikutus on jokaisen tilitoimistoyrittäjän suurin mahdollisuus pärjätä hintaeroosion sävyttämässä markkinassa.

Monelle yrittäjälle tilitoimiston kirjanpitäjä on jatkossakin yrityksen talouspäällikkö, jonka osaamiseen luotetaan.

Pölyttynyt imago tarvitsee tuuletusta

Sepän mielestä on kuitenkin selvää, että taloushallinnon ammattilaisten työ on tulevinakin vuosina isossa muutoksessa, mutta siihen kannattaa suhtautua mahdollisuutena.

Mahdollisuudet työn muokkaamiseen omien kiinnostuksen kohteiden mukaan ovat suuremmat kuin koskaan. Digitaalisuus luo kokonaan uusia työtehtäviä, liittyen vaikkapa prosesseihin tai robottien sekä tekoälyn hyödyntämiseen.

Entistä monipuolisempaa työnkuvaa tulee Sepän mielestä käyttää hyväksi, kun taloushallintoalalle houkutellaan uusia työntekijöitä.

– Valitettavasti toimialalla on pölyttynyt imago, jota on muutettava. Hokkuspokkus-temppuja tähän ei ole, vaan meidän on jatkettava tähänkin asti tehtyä työtä, jossa alaa tehdään tunnetuksi positiivisessa valossa.

Sepän mielestä liitto on jo osin jalkautunut alan oppilaitoksiin, ja tätä työtä hän haluaa jatkaa. Monia nuoria saattaa ammatinvalinnassa askarruttaa työn pysyvyys. Sepän mukaan taloushallinnossa tätä huolta ei ole, sillä yritysten ja organisaatioiden kirjanpito ja palkanmaksu on tulevaisuudessakin hoidettava.

– Taloushallintoala voi tarjota säännölliset työajat, sähköistyvät järjestelmät ja vahvaa substanssiosaamista vaativia työtehtäviä. Ala tarjoaa huikean määrän uramahdollisuuksia – enemmän kuin mikään muu tuntemani toimiala.

Jari "Jallu" Seppä

  • Taloushallintoliiton toimitusjohtaja 18.1.2021 –
  • Syntynyt vuonna 1971 Seinäjoella, asunut
    vuodesta 1975 Tampereella
  • Koulutus: KTM Tampereen yliopistosta 1996
  • Aiempi työura:
    – Suomen Unilever, Assistant Product Manager
    1995–96
    – Tupakkayhtiö Altadis Finlandin johtotehtävät,
    muun muassa Pohjoismaiden ja Baltian
    verovapaan myynnin myyntijohtaja 1998–2006
    – Lahjapiste-Tukku ja Surprise Me -myymälät,
    yrittäjä 2006–2013
    – Accountor, palkkahallinnosta vastaava johtaja
    2013–2020
  • Harrastukset: veneily ja mökkeily ulkosaaristossa sekä ulkoilu.
Työ ja uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki