PHT-koulutuksen avulla palkanlaskennan moniosaajaksi

Järvenpääläinen palkanlaskija Nelli Tuura suoritti viime syksynä Taloushallintoliiton PHT-koulutusohjelman. Opintojen käytännönläheisyys on jo ehtinyt osittaa hyödyllisyytensä päivittäisessä työssä.
14.5.2013

Ari Rytsy

Kuva Vesa Tyni

Kevätaurinko kurkistaa ikkunasta Kirjanpitotoimisto Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:n tiloihin. Pitkän käytävän varrella sijaitsevassa työhuoneessa palkanlaskija-kirjanpitäjä Nelli Tuura purkaa päivän alkajaisiksi sähköpostejaan. Mapit ja paperit ovat pöydällä tarkassa ojennuksessa. Hyvä järjestys aiheuttaa tulijalle sellaisen olon kuin olisi astunut luokkahuoneeseen.

– Yläasteella haaveilin kovasti opettajan ammatista. Se haave sai kuitenkin jäädä kun päätin suunnata opiskelemaan kaupallista puolta Nurmeksen kauppaoppilaitokseen, kertoo Tuura.

Tuolloin Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan nuoren naisen tähtäimessä ei vielä siintänyt taloushallintoala. Vaikka kauppaoppilaitoksessa opeteltiin peruskirjanpitoa ja palkanlaskentaa, veri veti enemmän asiakaspalvelun ja markkinoinnin puolelle.

– Monet kaveritkin lähtivät opiskelemaan samoja aiheita. Niissä oli enemmän vetoa kuin taloushallinnossa, joka kuulosti sen ikäisen korvissa aika tylsältä, Tuura naurahtaa.

Taloushallintoaineiden hyvien arvosanojen takia opettajat ehdottivat harkittavaksi myös muita uravaihtoehtoja. Tässä vaiheessa Tuura muutti etelään, missä hän jatkoi opintoja Hyvinkään kauppaoppilaitoksessa. Valmistumista seurasi välivuosi, jonka aikana Tuura mietti ahkerasti ammatillista suuntautumistaan. Lopulta taloushallintoalan hyvä työllisyystilanne sekä koulutuksen laaja-alaisuus ratkaisivat urapolun suunnan. Seuraavaksi oppilaitokseksi nousi Laurea-ammattikorkeakoulu, missä Tuura aloitti kolme ja puoli vuotta kestäneet taloushallinnon tradenomin opinnot. Epäröinti oli ehtinyt kypsyä määrätietoiseksi päätökseksi.

– Eniten minua kiinnosti palkkahallinnon opiskelu. Muistaakseni suoritin kaikki sen puolen kurssit. Asiaan vaikutti paljon se, että koin vilpittömästi olevani hyvä niissä, sanoo Tuura.

 

Työyhteisö ja haasteet motivoivat

Ennen ammattikorkeakouluopintojen päättymistä Tuuralle aukesi paikka helsinkiläisessä Tilitoimisto Solidossa. Tili­toimiston sähköistymistä käsittelevän opinnäytetyön tekemisen ohella Tuura pääsi siellä kiinni palkkatyöhön, joka sisälsi peruskirjanpitoa ja pienimuotoista palkanlaskentaa.

– Kyseissä yrityksessä sähköistyminen oli jo käynnissä, joten opinnäytetyöstäni tuli prosessimainen tiivistelmä tapahtumien kulusta. Tietyllä tavalla se teki tehtävästä haastavamman. Alkuvaiheen linjaukset oli tehty, joten opinnäytetyön lähtötilanteeseen ei jäänyt hirveästi tulkinnanvaraa, Tuura pohtii.

Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi Solidossa vielä noin puolitoista vuotta kunnes huomasi ilmoituksen avoimesta palkanlaskijan paikasta järvenpääläisessä kirjanpitotoimistossa. Tuura innostui hakemaan paikkaa ja pääsi haastatteluun. Työt Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:ssä alkoivat syksyllä 2009.

– Asun itse Järvenpäässä, joten työmatkat Helsingin Lautta­saareen veivät runsaasti aikaa. Nykyinen työpaikka on vain muutaman sadan metrin päästä kodistani, Tuura iloitsee.

Palkanlaskennan lisäksi Tuuran työhön kuuluu perus­kirjanpitoa, joka tuo sopivasti haasteellisuutta ja vaihtelua työtehtäviin. Kiitosta saavat myös hyvät työkaverit sekä yrityksen linjaus lisäkoulutuksen tukemisesta.

– Työn puolesta meillä on koulutusta kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Sen lisäksi työnantaja kannustaa kaikkia osallistumaan työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan koulutukseen. Tavoitteena on, että jokainen palkanlaskija suorittaisi PHT:n, kertoo Tuura.

PHT on Taloushallintoliiton ylläpitämä ja toteuttama vuoden mittainen palkkahallinnon koulutusohjelma, joka sisältää lähiopintopäiviä, kirjallisia etätehtäviä, kirjallisuuteen perehtymistä, e-oppimista sekä lopputentin. PHT:n suorittamalla voi osoittaa täyttävänsä palkkahallinnon erikoisosaamisen vaatimukset. Tuuran kohdalla vuoden mittainen koulutusrupeama päättyi viime syksynä PHT-lopputentin läpäisemiseen. Siihen valmistautuminen sujui ahkerasti omia ja koulutuksessa läpikäytyjä mallitehtäviä vertailemalla. Käyttöä löytyi myös muulle koulutusaineistolle.

– Lopputentti ei ollut kamalan vaikea jos oli osallistunut lähiopintopäiville ja tehnyt etätehtävät tunnollisesti. Muistin virkistämiseksi opittuja asioita tuli käytyä läpi myös päivä­työn kautta, kertoo Tuura.

Puoli vuotta myöhemmin PHT-koulutuksen hyödyt ovat konkretisoituneet arkisessa käytössä.

Päällimmäisinä tuntemuksina ovat opintojen kokonaisvaltaisuus sekä niiden vankka yhteys palkanlaskijan päivittäiseen työhön. Tuura kertoo ongelmatilanteissa palaavansa edelleen koulutuksessa saatujen materiaalimappien sekä luennoitsijoiden lausahdusten äärelle.

– Konkreettisesti PHT:sta on ollut eniten hyötyä vuosi­lomaan liittyvissä asioissa. Se myös antaa itselle oikeanlaista varmuutta palkanlaskennan tehtäviin, hän summaa.

 

Tavoitteena ammatillinen kehittyminen

Työn ohessa suoritettujen opintojen vaativuudesta huolimatta Tuura kannustaa muitakin palkanlaskijoita hankkimaan itselleen lisäkoulutusta. PHT:n vahvuutena hän pitää koulutuksen käytännönläheisyyttä, joka näkyy muun muassa työelämässä havaittujen ongelmakohtien käsittelemisenä. Kiitosta riittää myös asiansa osaaville kouluttajille ja luennoitsijoille.

– Jos jokin aihe oli kaikille liian tuttu, pystyi siitä sanomaan opettajalle.  Muutenkin lähiopintopäivillä vallitsi hyvä ryhmähenki. Olen törmännyt oman ryhmän opiskelijoihin myöhemmin muun muassa Taloushallintoliiton koulutustilaisuuksissa. Niiden yhteydessä olemme päässeet vaihtamaan kuulumisia, Tuura mainitsee.

PHT-opintojen sytyttämä kipinä on lisännyt Tuuran kiinnostusta oman ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Eri jatkokoulutusvaihtoehtojen joukosta onkin jo löytynyt pari varteenotettavaa ehdokasta.

– Eniten kiinnostavat henkilöstöhallintoon liittyvä ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai taloushallinnon opiskelu kauppakorkeakoulussa. Nämä ovat kuitenkin vasta sellaista ajatusleikkiä. Tällä hetkellä nautin nykyisen työni tekemisestä, sanoo Tuura.

Lyhyempää kouluttautumista tarvitaan edelleen, sillä se on ainoa keino pysyä perillä lakimuutoksista ja työehto­sopimuksista. Parhaillaan palkanlaskijoita askarruttaa vuosi­lomalakia koskeva uudistus.

– Olen ehtinyt perehtyä siihen pintapuolisesti. Tarkemman tutustumisen aika on sitten kun laki on lopullisesti vahvistettu, sanoo Tuura.

 

 

Työ ja uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki