CTA Paikka

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen: "Nyt ei höylätä”

Vastoin kaikkia eduskuntavaalien alla annettuja lupauksia hallitus kohdistaa rajuja leikkauksia koulutukseen. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen lupaa, että säästöistä huolimatta turvataan koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu.
19.8.2015

Jari Jokinen

Kuva Sami Tirkkonen

Kun Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelma julkistettiin alkukesästä, kovaa kritiikkiä lupausten pettämisestä tuli äänestäjiltä ja oppositiolta. Myös hallituspuolueiden riveistä kuului natinaa. Koulutuksesta pitää leikata 600–700 miljoonaa euroa. Ennen vaaleja kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että juuri osaaminen on Suomen tie ulos ahdingosta.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen joutuu syksyn aikana kovaan ristituleen.

– En pelkää vaikeitakaan paikkoja. Nämä päätökset eivät ole mieluisia kenellekään.  Jos on tehtävä säästöjä, niin oleellista on toteutustapa. Leikkaukset on kohdistettava niin, että ne vahingoittavat mahdollisimman vähän koulutus­järjestelmää, sen sisältöä ja tasoa. On tehtävä rakenteellisia uudistuksia, toteaa Grahn-Laasonen.

– Tämä on samanlainen tilanne kuin kaikkialla elämässä: jos on vähän rahaa, on tehtävä asiat fiksummin.

Ministeri Grahn-Laasonen muistuttaa, että koulutuksen uudistamisen on oltava jatkuvaa ja sen pitää vastata työelämän muutoksiin. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että opiskelijalla ja työelämään siirtyneellä on valmiudet oppia uutta jatkossakin.

 

Nopea nousu politiikan ykkösketjuun

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on noussut nopeasti kokoomuksen ja politiikan ykkösketjuun. 32-vuotiasta ministeriä on keitetty kuumissa liemissä siitä lähtien, kun hänet nimitettiin ympäristöministeriksi vajaa vuosi sitten.

Nykyisessä tehtävässään Grahn-Laasonen joutuu juustohöylän sijaan ottamaan käteensä juustoveitsen.

– Meillä on tarve sopeuttaa 10 miljardin kestävyysvaje ja kun momentti momentilta käytiin tilanne läpi, niin koulutuskaan ei säästynyt. Kaikkien tavoite varmasti oli, ettei tällaiseen tilanteeseen jouduttaisi, mutta olemme budjetiltamme toiseksi suurin ministeriö, jolloin on selvää, että säästötalkoot koskevat myös tätä ministeriötä.

Grahn-Laasonen haluaa suunnata katseen myös tulevaisuuteen ja siellä hahmottuvaan isoon kuvaan. Sellaiset työpaikat, joissa pärjää ilman koulutusta, häviävät nopeasti. Siksi koulutuksen päivittäminen on erittäin tärkeää.

– Nyt ei höylätä vaan pyrimme rakenteellisiin uudistuksiin, joissa turvataan koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu.

Rakenteellinen uudistus on termi, jota hallitukset ovat käyttäneet jo pitkään. Mitä se sitten konkreettisesti tarkoittaa, jää usein epäselväksi. Miten se esimerkiksi vaikuttaa toisen asteen koulutukseen, jonka säästötavoite on 190 miljoonaa?

– Puramme päällekkäisyydet ja raja-aidat nuorten ja aikuisten koulutuksen väliltä. Meillä on vain yhdet työmarkkinat. Samalla mahdollistetaan yksilöllinen koulutus ja panostetaan työpaikoilla oppimiseen sekä uudistetaan rahoitus- ja säätelyjärjestelmä. Se on iso uudistus, joka olisi pitänyt tehdä säästötavoitteista huolimatta, luettelee Grahn-Laasonen.

Ministeri sanookin, että taloushallinto on hyvä esimerkki alasta, jossa koulutuksen ja ammatillisen osaamisen tarpeet ovat muuttuneet ja muuttuvat työuran aikana.

– Tietokoneiden ja digitalisoitumisen myötä muutos on ollut huima. Ihmiset ovat tehneet valtavia osaamishyppyjä pystyäkseen toimimaan ammatissaan.

– Taloushallinnossa näkyy myös kansainvälistyminen. Tällaisessa muutoksessa pitää olla organisoituja täydennys­koulutusmahdollisuuksia sekä omaa intoa oppia uutta.

 

Ammatillista oppimista työpaikoilla

Grahn-Laasonen muistuttaa, että muutoksessa kyse ei ole pelkästään rakenteellisesta uudistuksesta. Siinä puututaan myös sisältöihin.

– Haluamme lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Siellä on valtavat mahdollisuudet uudistaa oppimisympäristöjä ja ottaa käyttöön uutta tekniikkaa. Aiemmin ei voitu edes kuvitella, että käytössä olisi nykyisenlaisia simulaattoreita, joissa tekeminen on hyvin käytännönläheistä. Käytännössä ammatilliseen koulutukseen yhtenä joustavista vaihtoehdoista suunniteltu 2+1 vuoden malli tarkoittaa sitä, että kolmivuotisten opintojen viimeinen vuosi suoritettaisiin oppisopimuspohjalta työssä. 

Ministeri Grahn-Laasonen kiistää, että tavoitteena olisi pelkästään siirtää viimeisen vuoden opiskelukustannukset työnantajien harteille.

– Yritysten hallinnollista ja kustannustaakkaa kevennetään. Näin on pakko tehdä, että saamme lisää oppisopimuspaikkoja. Pitää löytää tapoja, joiden avulla työpaikalla opiskelu on sekä työnantajalle että opiskelijalle kannattavaa.

Yritysten taakan keventämisestä ei ole vielä mitään konkretiaa. Se ja moni muukin koulutuksen säästöihin liittyvä yksityiskohta tarkentuu syksyllä ammatillisen koulutuksen reformin valmistelussa.

Erityisesti pienyrityksille oppisopimuskoulutus on iso ponnistus, koska se sitoo työtekijöitä kouluttamiseen. Grahn-Laasonen kuitenkin toivoo, että koulutuksessa voidaan painottaa juuri niitä osaamisalueita, joita yrityksessä tarvitaan.

– Sekä työnantajan että opiskelijan pitää hyötyä tilanteesta. Parhaimmillaan se on erinomainen diili.

 

Oppisopimuskoulutettavissa vähän nuoria

– Kaikki nuoret eivät halua koulun penkille eikä se heille sovi. Tällöin käytännön työssä oppiminen on houkuttelevampaa ja oppimisen tapa yksilöllisempää.

Grahn-Laasonen muistuttaa, että jatkossa ulkoa opitun tiedon sijasta oppimisessa korostuvat tiedonhankinnan taidot, kriittinen ajattelukyky ja kyky soveltaa tietoa. Koulujen opetuksen merkitys on tärkeä näiden oppimaan oppimisen taitojen vahvistumisessa. Samalla rakennetaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle sekä myös sille, että työnkuva tai jopa ammatti vaihtuu työuran aikana.

Hallitusneuvotteluissa oli myös esillä, että toisen asteen ammatillinen koulutus olisi supistettu kaksivuotiseksi ja näin suljettu polku korkeakouluun, mutta tämä Musta Pekka jäi vielä pakkaan. Jatko-opintomahdollisuudet säilyivät, ja niihin tarvitaan lisää joustavuutta.

 

Opintotuen leikkaus rassaa

Opintotuesta on tarkoitus leikata 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa pidemmällä aikavälillä. Myös opintotukikuukausien määrää rajataan.

– Se on opiskelijoille kipeä leikkaus ja ymmärrän, että he ovat siitä huolissaan. Oleellista asiassa on, että opintorahan, -lainan ja asumistuen muodostama kokonaisuus eli opiskelijoiden käytössä olevan rahasumma nousee noin 200 eurolla 1100 euroon.

Tässä toteutustavassa lainapainotteisuus kasvaa. Moni opiskelija on yrittänyt pitää velan määrää kurissa tekemällä töitä opintojen ohella ja kesäisin. Ongelmaksi on noussut Kelan leikkuri, jos ansiot ovat nousseet liian suuriksi. Tällöin tukia peritään takaisin jälkikäteen. Tähän hallituksella ei ole ainakaan vielä mitään ratkaisua.

– Tulorajat eivät ole tätä päivää eikä niitä ole päivitetty. Mutta jos rajoja nostetaan, yhä enemmän opiskelijoita tulee tuen piiriin ja se on ristiriidassa säästötavoitteiden kanssa, harmittelee ministeri, joka on itsekin kokenut Kelan leikkurin, sillä hän teki toimittajan töitä opiskelun ohessa. Näin hänelle ei kertynyt opintovelkaa.

Ministeri Grahn-Laasonen kuitenkin korostaa, että opintotuen pitää turvata jatkossakin valmistuminen määräajassa ja varallisuudesta riippumatta kaikilla pitää olla mahdollisuus opiskella. 

– Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa voi opiskella maksuttomasti niin pitkälle kuin haluaa, ja se on harvinaista tämän päivän maailmassa.

Ministeriö keskustelee säästöjen toteutuksesta myös ­opiskelijajärjestöjen kanssa ja tavoitteena on löytää ”pienimmän vahingon” tapa toteuttaa säästöt.

 

Korkeakoulujen ja elinkeino elämän yhteistyötä tiivistetään

Korkeakouluihin kohdistuva säästö on 75 miljoonaa ja tutkimus­rahoituksesta leikataan 10 miljoonaa. Miten käy yliopistojen ja yritysten yhteistyön, kun hallitus leikkaa myös Tekesin määrärahoja, joilla yhteistyötä on rahoitettu?

– Huoli on oikeutettua, mutta korkeakoulujen ja elinkeino­elämän yhteistyötä pitää tiivistää entisestään. Käynnissä on yliopistoihin kohdistuva 150 miljoonan euron pää­omitus­kierros, jossa valtio kolminkertaistaa sen rahan, jonka yliopistot saavat itse kerättyä yrityksiltä ja yksityisiltä. Ministerin mukaan korkeakoulujen pääomitukselle on kaavailtu jatkoa myös tämän jälkeen.

Grahn-Laasonen lupaa myös, että yksityishenkilöiden lahjoitukset korkeakouluille tulevat verovapaiksi aina 500 000 euroon saakka.

– Säästö pitää puolestaan löytää yhteistyötä tiivistämällä. Kohteita ovat esimerkiksi tukipalvelut, kirjastot, kielikeskukset, hallinto ja ICT, selkeämpi työnjako ja profiloituminen sekä poisvalinnat, ministeri luettelee.

Koska korkeakoulut ovat autonomisia, ministeriö pyytää korkeakouluilta esitykset yhteistyön tiivistämisestä, ja niiden pohjalta tehdään ratkaisuja yhteistyössä.

– Tätä on tehty koko ajan. Kymmenen prosenttia korkeakoulujen rahoituksesta on strategista, joka perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi hallituksen ohjelmassa on tavoitteina myös ympärivuotinen opiskeleminen, opintojen nopeuttaminen ja pääsykoejärjestelmän uudistaminen sekä tutkimusten kaupallistaminen.

– Kun elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyö tiivistyy, se voi parhaimmillaan tuottaa uusia kasvuyrityksiä, kasvua ja uutta teknologiaa. Tutkimustuloksista on mahdollisuus saada enemmän irti, kunhan ne eivät jää korkeakouluun vaan päätyvät elävään elämään hyödyntämään yrityksiä.

 

Digiloikka kohdistuu peruskouluun

Hallituksen 1,6 miljardin euron kasvupaketista osa kohdistuu koulutuksen niin kutsuttuun digiloikkaan, mutta tuohon ponnistukseen saatava rahamäärä täsmentyy budjettiriihessä.

Digitaalisista valmiuksista on tullut luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa oleva ominaisuus.

– Digiloikka lähtee ennen kaikkea peruskoulusta ja siellä myös opettajien valmiuksista. Osaamisen lisäksi tarvitaan koulujen teknisten välineiden ajantasaistamista. Kyse on siitä, minkä verran lapsi on oppinut kotona ja miten laitteita on siellä käytössä. Lisäksi tarvitaan vielä toimivat sähköiset oppimateriaalit. Kolmivuotisen projektin tavoitteena on jättää pysyvä jälki eli tuoda digimurros peruskouluihin.

– Yhä suurempi haaste on, että ruokimme lasten ja nuorten halua oppia uusia asioita läpi elämän.

Nykypäivän lapset ja nuoret ovat sähköisessä maailmassa aivan eri tavalla sisällä kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa. Toisaalta samalla kasvaa riski yhä suurempaan eriarvoisuuteen: onko kotona käytössä nykyaikaisia laitteita ja miten niihin suhtaudutaan?  Koulujen tasapainottava rooli kasvaa entisestään.

– Peruskouluhan on kautta historian tasannut koti­taustan lähtökohtaeroja. Digimaailma on uutta ja se on osassa kouluista vielä hyödyntämätön voimavara, kun taas osa kouluista on tässä jo todella pitkällä.

– Lasten ja nuorten sisäistämä digitekniikka haastaa myös meidät vanhemmat. Lapsilla on sellaisia valmiuksia, joita meillä aikuisilla ei ole. Tämä on myös aika erikoinen tilanne koulumaailmassa, ja jos siellä ei tunnisteta maailmaa, jossa nuoret ovat – sosiaalista mediaa, tiedonhakukanavia ja niin edelleen – niin siitä voi tulla aikamoinen törmäys.

Tavoitteena oleva ympärivuotinen opiskelu yliopistossa pohjautuu myös digitalisoitumiseen. Kesäkuukausien opiskelu tapahtuisi pääsääntöisesti verkossa.

– Jo nyt on käytössä korkeakoulujen yhteisiä verkko-opintoja ja niitä voisi olla entistä enemmän samoin kuin tenttiakvaarioita. Tällöin voisi opiskella yksilöllisesti, jos ei esimerkiksi ole kesätöitä. Sähköiset opintomahdollisuudet helpottaisivat myös opintojen ja työnteon sovittamista yhteen opintojen loppuvaiheessa.

– Tällä hetkellä noin 11 prosenttia opintopisteistä tehdään kesäkaudella ja näkisin, että se voisi olla paljon enemmänkin.

Toisaalta Grahn-Laasonen myöntää, että monien alojen opinnot saattavat olla hyvinkin teoreettisia, ja oman alan kesätyöt tuovat teorian käytäntöön.

– Puhutaan paljon työnteon opinnollistamisesta eli pitää löytää tapa työnteon ja opiskelun yhdistämiseen. Korkeakouluissa tätä tehdään jo paljon, ja yhteyttä voitaisiin vielä tiivistää, jotta kesätyöstä tai harjoittelujaksosta olisi opiskelijalle mahdollisimman paljon hyötyä.

– Ammattikorkeakouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa meillä on jo pakollinen harjoittelujakso. Toisella asteen koulutuksessa tätä yhteyttä halutaan lisää, että siirtymä työelämään olisi mahdollisimman joustava.

 

Kovan kritiikin syksy

Ministeri Sanni Grahn-Laasosella on tehtäväänsä yksi selkeä etu: hänen omista opiskeluajoistaan ei ole paljoakaan aikaa. Ministeri sanoo ymmärtävänsä opiskelijoiden elämää ja myös leikkauksien aiheuttamaa huolta.

Tällä nuoruuden kolikolla on myös kääntöpuolensa. Grahn-Laasoselta saattaa puuttua tiukoissa väännöissä uskottavuus tai häntä ei oteta vakavasti. Tämä nousi esiin heti hänen siirryttyään ympäristöministeriksi. Nuori nainen yritettiin upottaa suohon. Grahn-Laasonen tuntuu kuitenkin kestävän paljon kovempiakin iskuja kuin mitä ulkoisen olemuksen perusteella voisi ajatella.

 

 

Sanni Grahn-Laasonen

Asuu: Forssassa ja Helsingissä.

Perhe: Aviomies Arttu ja 2-vuotias Sylvia-tytär.

Koulutus: Valtiotieteiden maisteri.

Ura: Työskennellyt toimittajana, Tukholman-kirjeenvaihtajana ja uutispäällikkönä Iltalehdessä sekä ulkoministerin lehdistöavustajana.

Harrastukset: On soittanut viulua, haitaria ja rumpuja. Laulaa. Keikkaillut myös bändin kanssa. Harrastaa lenkkeilyä, musiikkia, lukemista ja tykkää vanhoista tavaroista.

 

Ministeri Grahn-Laasonen ei pelkää vaikeita päätöksiä.

 

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki