Mikael Pentikäinen: Kartellikapitalismin aika on ohi

Mikael Pentikäinen siirtyi Mannerheimintien toimitalon kulmahuoneeseen vapun jälkeen. Eri mediatalojen päätoimittajana ja toimitusjohtajana toimineen Pentikäisen valinta saattoi tulla joillekin yllätyksenä.

Pentikäinen ei varsinaisesti hakenut Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi, vaikka olikin tietoinen, että järjestön pitkäaikainen toimitusjohtaja Jussi Järventaus oli jäämässä eläkkeelle.

– Puhelin pirahti ja konsultti kysyi, olisinko tehtävästä kiinnostunut. Hetken mietin ja ilmoitin, että olen. Tähän oli parikin syytä. Elämme Suomessa nyt sellaista aikaa, että koen yrittäjyyden erittäin tärkeäksi, ja yrittäjyys on ehkä arvostetumpaa kuin se on koskaan ollut Suomen historiassa. Kaikki ymmärtävät, ettei Suomen talous käänny, jos meillä ei ole enemmän menestyviä yrityksiä ja jos emme pysty rakentamaan tästä parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tässä työssä yrittäjäjärjestöllä on suuri rooli, toteaa Pentikäinen.

Toinen syy oli henkilökohtaisempi.

– Suomen Yrittäjät on hyvin mielenkiintoinen kansanliikkeen ja elinkeinojärjestön yhdistelmä. Järjestön voima on vahva sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, ja ihmiset ovat mukana suurella sydämellä.

Pentikäinen myöntää myös, että parikymmentä vuotta mediatalojen johdossa on niin pitkä rupeama, että käytännössä kaikki on nähty. On kiehtovaa tehdä jotain aivan toisenlaista.

– Vaikuttaminen on viestintää, ja tässä työssä tuosta kokemuksesta on hyötyä.

Kartellikapitalismi murtuu

Toimitusjohtaja Pentikäinen näkee ammattiyhdistysliikkeessä ja yrittäjäjärjestössä paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa on tärkeää säilyttää jäsenkunnan luottamus ja sitoutuminen.

– Yrittäjäjärjestön perinteinen kanta on kuitenkin ollut, että työmarkkinapöytään ei mennä mukaan, vaan neuvottelut on haluttu siirtää yrityksiin. Tämä tapahtuu Suomessa väistämättä ennemmin tai myöhemmin. Päätöksenteko siirtyy Helsingin kabineteista yrityksiin ja työntekijätasolle, koska työmarkkinajärjestelmän edustama kartellikapitalismi ei ole koskaan pitkällä eikä keskipitkälläkään aikavälillä taloudelle hyväksi.

Pentikäisen mielestä Suomessa ajatellaan omituisesti, että kaikkialla muualla kilpailu on hyväksi, mutta työmarkkinoilla kartelli on parempi.

– Tämä on ehkä suurin suomalaisen talouselämän rakenteellinen ongelma. On kummallista, että jossain Helsingin kabineteissa ymmärrettäisiin paremmin yritysten ja työpaikkojen tarpeet.

Pentikäisen mielestä erityisesti työntekijät ovat hyvin perillä siitä, miten yrityksellä menee, koska he toimivat yrityksen ja asiakkaan välisessä rajapinnassa.

– Isoissa yrityksissä usein johto on enemmän pihalla yrityksen tilasta kuin työntekijät, hän kärjistää hymyssä suin.

Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti

Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus julkaisi huhtikuussa työllisyys- ja yrittäjyyspaketin, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti yksinyrittäjien mahdollisuuksia ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Paketin mukaan tähän voitaisiin käyttää palkkatukea, starttirahaa tai muita kannustimia, ja työntekijä voitaisiin tuen avulla palkata myös avoimilta työmarkkinoilta. Nyt tuet on rajattu työttömien työllistämiseen. Lisäksi työttömien mahdollisuuksia sivutoimisen yrittäjyyden aloittamiseen aiotaan parantaa.

– On hyvä, että hallitus on tehnyt tällaisen yrittäjyys- ja työllisyysohjelman. Paketissa on paljon hyviä elementtejä, ja ehkä tärkeintä on vahva tahtotila. En ole asiaa tarkemmin tutkinut, mutta käsitykseni mukaan nykyisessä hallituksessa on enemmän omakohtaista yrittäjyyden kokemusta kuin missään aikaisemmassa hallituksessa.

Puutteitakin Pentikäisen mukaan löytyy. 

– Moni asia jäi selvitettäväksi ja on riippuvainen yhteiskuntasopimuksen lopullisesta ratkaisusta. Suurin puute tietysti on, että työpaikkasopimisen osalta tehtiin yhteiskuntasopimuksen yhteydessä voimakkaita rajauksia.

Pentikäinen harmittelee, että pakkolakiasiassa ja kilpailukyvyn synnyttämisen prosessissa väistämättömien ja välttämättömien talouden rakenteiden uudistamisen kohdalla usko loppui kesken – tai ainakin väheni hetkellisesti.

Hallituksen paketissa on paljon ideoita otsikkotasolla: innovaatioseteli, innovaatiopankki ja niin edelleen. Pentikäinen toivoo, etteivät ideat hautaudu byrokratiaan ja hallintoon.

– Näinkin voi käydä, mutta en halua vähätellä yhtään toimenpidettä: tarvitsemme sekä pienempiä että isompia tekoja. Arvostan tällaista hallituksen kokeilemisen kulttuuria, Pentikäinen toteaa.

– Elämme maailmassa, jossa yrityksen johtaminen on vaikeaa ja politiikan johtaminen vielä vaikeampaa. Tilanne saattaa muuttua hetkessä, yksittäisen päätöksen arvioiminen on hankalaa. Tarvitsemme reagoivaa, herkkää ja ketterää johtamista.

Omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä

Tuoreella Yrittäjien toimitusjohtajalla on myös itsellään kokemusta yrittäjyydestä. Nuorena toimittajana hän teki freelancerin ja tutkijan töitä omassa yrityksessään. Toinen jakso yrittäjänä käynnistyi, kun hän lähti vuonna 2013 Sanomista. Tuo yritys on edelleen hengissä, mutta koska hän palasi jälleen palkkatöihin, toiminta on ollut vähäistä.

– Siitä oli nuorempana hyvä oppia, kun piti itse tehdä tilinpäätöksiä.

Noiden aikojen jälkeen yritysmaailman toimintamallit ovat tulleet tutuiksi eri media-alan yritysten johtotehtävissä. Organisaatiovastuussa hän on ollut vuodesta 1996. Pentikäinen näkee digitalisoituvan ja ajantasaisen taloushallinnon yritysjohdon tärkeäksi työkaluksi, jonka avulla muuttuviin tilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti.

Digitalisaatio ja globalisaatio

Suomessa ollaan yritystasolla sekä poliittisessa johdossa usein valmiita nopeisiinkin muutoksiin, mutta muutokset pysähtyvät monesti yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Perinteiset, aikaisemmassa maailmassa toimineet rakenteet jarruttavat asioiden läpimenoa, ja niiden uudistaminen on haastavaa. 

– Digitalisaatio on erittäin suuri voima, koska se mahdollistaa globalisaation. Yhtäkkiä jokaisella yrityksellä on internetin ja digitalisaation avulla pääsy koko maailman markkinoille. Supercell on tästä hyvä esimerkki, Pentikäinen sanoo.  

– Tästä syystä tuottavuuskehitys saattaa ottaa nopeitakin harppauksia eteenpäin, mahdollistaa aivan uutta liiketoimintaa ja murtaa perinteisiä toimialarajoja. Kuten on nähty, maailman voimakkaimmin kasvavia yhtiöitä ovat taksiyhtiö, jolla ei ole takseja ja hotelliyhtiö, jolla ei ole hotelleja. 

Pentikäinen muistuttaa, että suurimmat innovaatiot tapahtuvat toimialojen törmätessä ja yleensä digitalisaatio liittyy siihen. Ei ole toimialaa, johon digitalisaatio ei vaikuttaisi.

– Globalisaation myötä töitä voidaan tehdä missä tahansa. Markkinat voivat olla maailmalla, mutta toisaalta muut voivat helposti tulla meidän markkinoillemme.

Pentikäisen mielestä sote-ratkaisussa on potentiaalia innovaatioiden syntymiselle. 

– Jos ratkaisu etenee hallituksen paalutusten mukaisesti eli ihmisillä on valinnanvapaus, se luo maaperän otolliseksi innovaatioille. Siellä on valtava digitalisaation potentiaali.

Tilaa kilpailulle

Digitalisaatio osuu myös yrittäjäkuntaan. Eri asia sitten on, miten se ollaan valmiita ottamaan vastaan. Pentikäinen sanoo, että heidän pitää myös järjestönä tarttua siihen aktiivisesti ja koko ajan parantaa valmiuksia digitaaliseen toimintaan.

– Olen itse työskennellyt melkein koko urani alalla, joka on digitalisaatiomyrskyn kourissa, ja myrsky on vain  koventunut. Digitalisaatio tarjoaa meille järjestönä paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan toimintaamme. Ja meidän on tottakai parannettava omia valmiuksiamme, koska digitalisaatio vaikuttaa myös jokaiseen jäsenyritykseemme. 

Pentikäinen korostaa, että omassakin toiminnassa olennaisinta on purkaa taloudenpitoon liittyviä jäykkyyksiä ja saada tilaa kilpailulle. Suuri osa digitalisaatiota hyödyntävistä yrityksistä on säädellyn apparaatin eli kartellin ulkopuolella. 

– Yhteiskuntaan pitää luoda olosuhteet, jossa digitaalisessa maailmassa toimiminen olisi mahdollisimman helppoa ja osaaminen olisi vahvaa, kuten tällä hetkellä onkin. 

Kentän väki tullut tutuksi

Pentikäinen on ennen toimitusjohtajaksi siirtymistään käynyt useita perehdyttämiskeskusteluja ja kiertänyt myös kentällä. Hän on erittäin vaikuttunut siitä, miten osaavaa porukkaa toimistoista, aluejärjestöistä sekä toimialajärjestöistä löytyy.

Pentikäinen on kuullut juttuja paikkakunnista, joissa paikallisyhdistyksen puheenjohtaja on käynyt jokaisen uuden yrittäjän luona.

– Yrittäjäjärjestö on olemassa yrittäjiä varten. Elämme maailmassa, jossa yrittäjän asiaa ei pidä esillä kukaan muu kuin yrittäjä itse. Voima tulee siitä, että me olemme kaikki näissä talkoissa mukana.