CTA Paikka
CTA Paikka

Laamanni nuijii yhtiökokouksissa

Laamanni Pekka Merilampi on toiminut puheenjohtajana sadoissa yhtiökokouksissa.
26.1.2012

Jari Jokinen

Kuva Susanna Kekkonen

Laamanni Pekka Merilampi on toiminut puheenjohtajana sadoissa yhtiökokouksissa.

Laamanni Pekka Merilampi ei ole voinut suunnitella matkoja Lapin keväthangille. Hän on ollut 1980-luvun puolivälistä saakka Suomen työllistetyimpiä yhtiökokousten puheenjohtajia. Merilampi on hoitanut keskimäärin 20 yhtiökokousta vuodessa.

– Onko se paljon vai ei, en osaa sanoa. Jokaiseen yhtiökokoukseen liittyy aina valmistelevia tapaamisia, itse kokous ja sitten kokouksen jälkityöt pöytäkirjoineen. Pahimmillaan on saattanut kolmen viikon jaksoon sisältyä yli 80 erilaista kokousta ja palaveria, Merilampi laskeskelee.

Uravalinta jo pikkupoikana

Lakimiehen uran Merilampi valitsi jo nuorena. Hän oli jo koulussa kirjoittanut aiheesta aineen. Hänen sisarensa mies oli asianajaja ja poika seurasi läheltä tämän työtä. Merilammen isä kuoli, kun Pekka oli vielä kouluiässä. Yliopisto-opintonsa hän rahoitti stipendeillä ja opintolainoilla.

Opiskelujen jälkeen työura käynnistyi puolustusministe-riössä ja jatkui pankkilakimiehenä. Sen jälkeen hän siirtyi

asianajajaksi ja erikoistui aikaa myöten yhtiöoikeuteen ja muuhun liikejuridiikkaan.

Pekka Merilampi aloitti yhtiökokousten puheenjohtajana 1980-luvulla. Uusi osakeyhtiölaki, joka tuli voimaan vuoden 1980 alussa, tiesi myös yhtiökokouksissa noudatettavien menettelytapojen muuttumista.

– Uuden lain johdosta yhtiöjärjestyksiä muutettiin laajasti ja toimistomme asiakkaat alkoivat pyytää minua puheenjohtajaksi, Merilampi kertoo taustaksi.

Rohkaisua Merilammelle ilmeisesti antoi myös tunnettu sijoittaja Erkki Sinkko, joka piti osakesijoittamisesta palstaa ensin Uudessa Suomessa ja sittemmin Ilta-Sanomissa. Hän jakoi yhtiökokousten ruusuja ja risuja ja mainitsi useampana vuonna Merilammen parhaana puheenjohtajana.

KOP:n mammuttikokous pisin

Viime vuosikymmenien aikana on yhtiökokousten juridiikassa tapahtunut melkoisia muutoksia. Erityisesti osakkeenomistajille annettavan ennakkoinformaation määrä on merkittävästi kasvanut. Kokoukseen ei tarvitse mennä siellä käsiteltävistä asioista tietämättömänä.

– Itse kokous on seurannut yhteiskunnan kehittymistä ja talouselämän muutokset heijastuvat luonnollisesti kokouksissa käsiteltäviin asioihin.

Edellisen ison talouslaman murroksessa 1990-luvun puolivälissä pankkien raja-aidat kaatuivat: SYP ja KOP yhdistyivät Meritaksi, Repolasta ja Kymi-yhtiöstä tuli UPM-Kymmene ja Valmet ja Rauma yhdistyivät Metsoksi. Nämä ja muut sen ajan muutokset värittivät myös yhtiökokouksia.

Merilampi toimi puheenjohtajana muun muassa Messukeskuksen urheiluhallissa pidetyssä KOP:n loppukokouksessa, jossa oli paikalla yli 4 000 osallistujaa ja joka kesti yli kahdeksan tuntia.

Välillä on pakko purra huulta

Yhtiökokouksen puheenjohtajan edellytetään tuntevan osakeyhtiölain säännökset, jotka ohjaavat yhtiökokousta tai muutoin koskevat sitä. Sen lisäksi vaaditaan kokoustekniikan osaamista, puolueettomuutta, luotettavuutta ja sosiaalisiakin kykyjä. Puheenjohtajalla pitää olla myös karismaa ja taito pitää langat käsissään.

Pekka Merilampi on tunnettu huumoristaan, joka välillä yrittää livahtaa esiin myös yhtiökokouksissa. Hyväntahtoiseksikin tarkoitettu lausahdus ymmärretään helposti väärin.

– Tietenkin on totta, että vakaviin asioihin ei turha huumori edes sovi. Joskus tosin syntyy tilannehuumoriin sopivia hetkiä, mutta silloinkin puheenjohtajan on paras purra huultaan ja jatkaa asiallisesti eteenpäin, Merilampi muistuttaa.

Matkan varrella myös osakkeenomistajat ovat aktivoituneet. Suurin osa kysymyksistä on asiallisia ja käsiteltävään asiaan liittyviä, mutta on myös kysymyksiä, joista ei tiedä, mikä on kysyjän todellinen motiivi.

Joskus puheenvuoroissa ei ole varsinaista kysymystä ollenkaan. Läsnäolija haluaa pelkästään kertoa mielipiteensä jostakin kokouksessa esillä olleesta asiasta. Osakkeenomistajia ei kuitenkaan saa loukata, vaikka puheenvuoro tai kysymys olisi hyvinkin provosoiva.

Ulkomainen omistus kasvanut

Globalisaatio näkyy yhtiökokouksissa lähinnä ulkomaisen omistuksen kasvuna. Viime vuosina on yleistynyt tapa, jossa ulkomaiset rahastot vastustavat varmuussyistä joitakin kokouksessa esillä olevia asioita.

– Joskus saattaa syntyä vähän hassujakin tilanteita, kun rahastot vastustavat sellaistenkin päätösten tekemistä, jotka on lain mukaan joka tapauksessa yhtiökokouksessa päätettävä. Yleinen tapa myös on, että eriävä mielipide pyydetään merkittäväksi pöytäkirjaan eikä vaadita varsinaista äänestystä, Merilampi toteaa.

Hämmentäviä tilanteita saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos pätevän päätöksen edellytyksenä on määräenemmistön saaminen ja jos esimerkiksi rahastoilla on kolmasosaa suurempi osuus yhtiökokouksessa edustetuista äänistä ja osakkeista ja rahastot samalla ilmoittautuvat pidättyvänsä ottamasta kantaa asiaan.

Nykyään tämänkaltaiset tilanteet onneksi tiedetään etukäteen ja puheenjohtaja voi yhtiökokouksessa kertoa, mistä on kysymys ja tarpeen vaatiessa varmistaa menettelytavat rahastojen kokousedustajilta.

Yhtiökokoukset kestävät yleensä 1,5–2 tuntia. Kesto määräytyy ainakin jossakin määrin toimitusjohtajan katsauksen pituudesta ja keskustelujen aktiivisuudesta. Jotkut kokoukset saattavat venyä useisiinkin tunteihin, kun taas esimerkiksi jonkin yksittäisen asian vuoksi koolle kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous voi lyhimmillään kestää 15 minuuttia.

Jotkut puheenjohtajat pelkäävät kokouksessa äänestyksiä, mutta Merilampi ei näe niissä mitään ongelmaa. Myös nykyinen tekniikka auttaa siinä, että äänestykset sujuvat joutuisasti.

– Joskus joudutaan äänestämään silloinkin, kun äänestyksen lopputulos on etukäteen selvä. Näin tapahtuu esimerkiksi eräissä valtionyhtiöissä, joissa valtiolla on enemmistö ja valtion edustaja on kantansa julkisesti ilmaissut. Yhtiökokous on kuitenkin ainoa laillinen foorumi, jossa osakkeenomistaja voi tehokkaasti käyttää ääni- ja puheoikeuttaan, korostaa Merilampi.

Puhujapönttöön omana itsenä

Tekniikka yhtiökokouksissa on vuosien varrella parantunut. Voitaisiin myös ajatella, että globaalissa yhtiössä yhtiökokous pidettäisiin esimerkiksi videotekniikan avulla samanaikaisesti eri maissa tai jopa maanosissa. Ongelmaksi muodostuu helposti aikaero.

Kun Meritasta tuli Nordea, Pekka Merilampi oli fuusiossa mukana juristina ja sen myötä hänelle lankesi myös yhtiökokouksen puheenjohtajuus Helsingissä. Kokous pidettiin kolmessa maassa − Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Helsingissä − yhtä aikaa.

Kaikilla paikkakunnilla osakkeenomistajat osallistuivat itse kokoukseen eikä sitä pelkästään seurattu videokuvan perusteella. Puheenvuoroja sai käyttää ja ehdotuksia tehdä kaikissa kolmessa kaupungissa. Systeemi oli kallis ja aikaa vievä ja muutaman vuoden kuluttua siitä sitten luovuttiinkin.

– Suomessa on ollut muutamia niin isoja kokouksia, että kaikki osallistujat eivät ole mahtuneet samaan saliin ja silloin on käytetty isoja videoscreenejä eri salien välillä. Tällöin puheenjohtajan pitää seurata sekä salia että monitoreja samanaikaisesti ja yrittää parhaansa mukaan reagoida eri saleissa pyydettyihin puheenvuoroihin, Merilampi kuvailee.

Kaiken pykäläosaamisen lisäksi puheenjohtajan pitää olla oma itsensä myös ihmisten edessä. Lavalle noustessa ei saa pelätä, vaikka tuntuu siltä, että sadat ihmiset tuijottavat juuri puheenjohtajaa. Tilanne on tuttu kaikille esitelmöitsijöille.

Tällaisissa tilanteissa kaikki jonkin verran jännittävät ja alussa myös testataan, miten puheenjohtaja tilanteesta selviytyy. Jos alku näyttää sujuvan, yleisö helpottuu ja kokoukseen aina liittyvä pieni jännittynyt ilmapiiri laukeaa.

Valmis luopumaan nuijasta

Tasavallan presidentti myönsi Pekka Merilammelle vuonna 1998 laamannin arvonimen. Harrastuksistaan Merilampi toteaa, että hän ei metsästä, ei pelaa tennistä eikä golfia, mutta lukee mielellään henkilöhistorioita ja talouselämän teoksia.

Pikkupoikana Merilampi harrasti syntymäkaupungissaan Porissa uintia ja osallistui uintikilpailuihin. Hän muistelee voittaneensa 8-vuotiaana Porin kansakoulujen mestaruuden. Uintiharrastus jatkuu edelleen.

Asianajotoimistonsa osakkeista Pekka Merilampi on luopunut, mutta hänen nimensä on säilynyt toimistossa. Merilammella on edelleen työhuone Vanhankirkon puiston laidalla jyhkeässä, vuonna 1911 valmistuneessa Suomi-yhtiöiden entisessä pääkonttorissa.

Nyt Pekka Merilampi haaveilee yhtiökokouksen puheenjohtajan nuijan luovuttamisesta nuoremmille.

– On paras lopettaa ennen kuin alkaa tehdä suurempia virheitä.

Pekka Merilampi

• Syntynyt: 6.4.1948 Porissa.
• Asuu: Helsingissä.
• Perhe: Naimisissa, kaksi aikuista lasta.
• Ura: OTK 1972, asianajaja 1975, varatuomari 1976 ja laamanni 1998.
• Harrastukset: Lukeminen, henkilöhistoria ja uinti.

 

Näin valmistaudut yhtiökokoukseen:

1. Lue kokouskutsu huolellisesti.
2. Vuosikertomuksesta löytyy paljon tietoa.
3. Kuuntele toimitusjohtajan katsaus.
4. Jos on hyvä kysymys, ei kannata aristella.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki