KLT-tutkinto kannattaa

Lokakuussa 2010 laskenta-ammattilaisten KLT-tutkinnon suorittaneen Mikko Pirttilän ei tarvitse kauan miettiä syitä sille, miksi tutkinto kannattaisi hankkia. Tutkintoon valmistautuminen ja tentin suorittaminen on hyvä tilaisuus uuden oppimiseen ja olemassaolevan tiedon päivittämiseen.

– Tentin aihealueet koskettavat hyvin laajoja kokonaisuuksia kuten kirjanpitoa, verotusta ja yhtiölainsäädäntöä, ja ennemmin tai myöhemmin näihin kaikkiin aiheisiin törmää työssä.

Erityisesti sisäinen laskenta on alue, josta Pirttilä kokee oppineensa tutkinnon myötä paljon uutta ja uskoo, että aiheen tunteminen hyödyttäisi monia muitakin alan ammattilaisia.

KLT-tutkinto on myös työmarkkinoilla yleisesti arvostettu. Tutkinnon merkitys nousee esille vaikkapa työnhakutilanteessa, jossa on kaksi hakijaa ja vain toisella on hallussaan KLT-tutkinto. – Tutkinto tuo myös lisää uskottavuutta asiakkaiden suuntaan. Ja kertoohan se myös asennoitumisesta omaan uraan, ammattiylpeydestä, sekä siitä että kykenee asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan ne.

Pirttilän kohdalla KLT-tutkintoon valmistautumista motivoi erityisesti oma yritys, forssalainen Tili-Häme Oy, jossa on ollut sukupolvenvaihdos käynnissä useamman vuoden ajan. Äitinsä perustaman yrityksen toimitusjohtajana aloittaneelle Pirttilälle oli selvää, että hänellä on vastuuhenkilönä syytä olla hallussaan alan tuorein tieto – ja todistus siitä. Osaamisen perustana ennen KLT-tutkintoa hänellä oli työkokemuksen lisäksi tradenomin tutkinto.

Valmennuskurssin tiivistelmät hyödyllisiä

Tutkintotenttiin valmistautumisessa oli Pirttilälle keskeisintä ajan raivaaminen. – Tutkinnon suorittaminen töiden ohessa saattaa tuntua haasteelliselta, kun pitäisi pitkän työpäivän jälkeen jaksaa omistautua opiskelulle, Pirttilä toteaa. Hän käytti valmistautumiseen joitakin lomapäiviä ja pyrki tiivistämään opiskelutahtia tenttipäivän tullessa lähemmäksi.

Pirttilä kiittelee syksyaikaa sikäli hyväksi ajankohdaksi tenttiin valmistautumiselle, että alan kiireet ovat silloin vähäisempiä kuin keväällä. Lisätukea itseopiskeluun hän hankki MJK-instituutin keväällä ja kesällä 2010 järjestämältä valmennuskurssilta. – Hyödyllisintä kurssilla olivat tiiviit materiaalit ja oman osaamisen testaaminen.

Suuresta aineistosta suodatetun kurssimateriaalin lisäksi Pirttilä vietti aikaa Suomen lain kanssa. – Lakikirjaa tuli selailtua tiiviisti. Pirttilä suositteleekin tutkintotenttiin valmistautuvia tutustumaan lakikirjaan huolella etukäteen, jotta tenttitilaisuudessa pääsee etsimään kirjasta käsiinsä nopeammin tehtäviin liittyvät aihealueet.

Työssään Pirttilä kertoo saaneensa tehdä hyvin monipuolisesti eri taloushallinnon alueisiin liittyviä toimeksiantoja, joten monet valmistautuessa vastaan tulevat aiheet olivat jo valmiiksi tuttuja. – Yhtiöoikeuteen liittyy niin paljon nippelitietoa, että sitä pänttäsin enemmän.

Ensin itselle vahvojen aiheiden kimppuun

Itse tenttitilanteessa riitti taiteilemista ajankäytön kanssa.

– Olin tiennyt etukäteen, että siinä tulisi kiire, mutta se tuli silti yllätyksenä, että kuinka kiire. Tahti oli tiivis erityisesti laskentatoimen osuudessa, jossa pitkän tilinpäätöstehtävän ja siihen liittyvän taulukon laatiminen vei runsaasti aikaa. Sisäisen laskennan tehtävä taas vaati paljon yhteenlaskemista. Kysymys ’Mitä tarkoitetaan täytetakauksella’ oli tentissä mukana nyt kolmatta kertaa peräkkäin. – Sitä ei varmaan enää seuraavassa tentissä kysytä, Pirttilä arvelee.

Hän ei ehtinyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joten päätti keskittyä niihin aiheisiin, joissa on vahvoilla. Yhdeksi omaksi osaamisalueekseen Pirttilän kokemaan aiheeseen eli konsernitilinpäätökseen liittyvää tietoa hän ei kuitenkaan tänä vuonna järjestetyssä tentissä päässyt soveltamaan – tentissä oli nimittäin tehtävänä konsernin rahoituslaskelman laatiminen.

Kokonaisuudesta Pirttilä suoriutui hyvin, vaikka tekikin virheitä. Laskentatoimen osiosta hän sai parhaat pisteet kaikista kokelaista. Tentin aihealueiden hän arvioi vastaavan hyvin alalla vaadittavaa asiantuntemusta.

Miten hän kehittäisi tenttiä? – Tehtäviä voisi ehkä olla hieman vähemmän ja pisteraja voisi olla korkeampi, jotta onnistumisraja peilautuisi tarkemmin työelämään.

Johdon laskentatoimi on myös sellainen alue, jolle Pirttilän mielestä voisi kehittää alalla uusia palveluita.

Pieni paussi – ja sitten lisää oppia

Tutkinnon suorittamista pohtivalle Pirttilä antaa vielä lisävinkiksi sen, että miksei omaa motivaatiota voisi lisätä vaikkapa sopimalla itsensä palkitsemisesta urakan päätteeksi.

Nyt kun Pirttilä on viimeisten viiden vuoden ajan opiskellut työn ohella ensin tradenomiksi ja sen jälkeen KLT-tutkinnon, seuraavaksi hän aikoo hieman vetää henkeä. KLT-tutkintoon liittyvät, ammattitaidon ylläpitokoulutukset ovat joka tapauksessa ohjelmassa seuraavien muutaman vuoden aikana.

Muutkin Taloushallintoliiton järjestämät koulutukset voisivat tulla ajankohtaisiksi pienen opiskelutauon jälkeen.

– Kollega on kehunut liiton järjestämää Johtamisen erikoisammattitutkinto -koulutusta.