CTA Paikka

Kiekkomies palasi kotikonnuille

Intohimoinen joukkuepelaaja Elmeri Linnera palasi opiskeluvuosien jälkeen kotiseudulleen Kangasniemelle. Opiskeluun kipinän saanut kirjanpitäjä on suorittanut työn ohessa KLT-tutkinnon. Nyt vuorossa on taloushallinnon verotutkinto.
22.1.2015

Tuomas Lehtonen

Kuva Hannu Korpela

90-luvun alkupuolella Elmeri Linnera keräsi ensimmäisiä kokemuksiaan joukkuepelaamisesta. Kesäisin jalassa vilkkuivat pienet nappulakengät ja talvella jalkoihin sujahtivat saman kokoluokan hokkarit. 

Ensimmäisten horjahtelevien kaarrosten ja haparoivien spurttien jälkeen on tapahtunut paljon. Jääkiekko, jalkapallo ja rakas seura, KaPa-51 (Kangasniemen Palloilijat -51), ovat kuitenkin säilyneet keskeisenä osana Linneran elämää. Peliura KaPassa ei katkennut edes silloin, kun Linnera opiskeli Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tradenomitutkintoa. Eipä ihme, että Linnera operoi tätä nykyä KaPa-51:n jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueessa kapteenin statuksella.

– Urheilu toimii minulle elämän tasapainottajana. Sen avulla saa ajatukset pois työstä. Joukkuelajit kehittävät myös sosiaalisia taitoja, joista on suurta hyötyä myös asiakkaiden kanssa työskennellessä, Linnera sanoo.

Lukioiässä urheilullinen nuorukainen haaveili liikunta­tieteen opinnoista. Linnera ei kuitenkaan saanut ensimmäisellä yrityksellä opiskelupaikkaa Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Ovet aukesivat sitä vastoin Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaan. Linnera aloitti opinnot ilman suurempia tavoitteita. Ensimmäiset laskentatoimen kurssit kuitenkin veivät mukanaan. Linnera innostui alan tarjoamista mahdollisuuksista.

– Matemaattiset aineet kiinnostivat minua jo lukiossa ja huomasinkin pian, että taloushallinto on minun juttuni, Linnera muistelee.

Harjoittelu toi työpaikan

Opiskelujen lähestyessä loppuaan Linnera kyseli ja sai ­harjoittelupaikan kangasniemeläisestä Tilitoimisto Tietomyllystä. Harjoittelun aikana Linnera sai vakuutettua työnantajansa osaamisestaan. Hänet palkattiin ensin osa-aikaiseksi työntekijäksi ja valmistumisen jälkeen vakituiseen työsuhteeseen kirjanpitäjäksi. Myös opinnäytetyönsä Linnera teki Tietomyllyyn.

– Pääsin opinnäytetyöni kautta mukaan Tietomyllyn strategisen johtamisen kehittämisprojektiin. Yrityksessä päätettiin, että henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan voimakkaasti. Kaikille työntekijöille tehtiin koulutussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan tarkasti, Linnera kertoo.

Tietomyllyn linjaus osaamisen kehittämiseen näkyy selkeästi myös Linneran työssä. Vaikka mies on ollut vakituisessa työsuhteessa vasta reilut kolme vuotta, hän on ennättänyt suorittaa työn ohessa jo KLT-tutkinnon. Ennen tutkintotenttiin osallistumista Linnera suoritti valmennuskurssin, johon kuului vajaat kymmenen Helsingissä suoritettavaa kontaktiopetuspäivää sekä roppakaupalla etätehtäviä. 

 

Koulutus toi rohkeutta

Linneran mielestä opinnoista oli hänelle ammatillisesti merkittävää hyötyä. Ennen kaikkea hän sai lisää uskallusta puuttua asiakkaan kirjanpitoon ja tilinpäätöslukuihin. Nykyisin Linnera ehdottaakin aiempaa rohkeammin asiakkaille sopivia toimenpiteitä. 

Hän uskoo, että tulevaisuudessa kirjanpitäjän työnkuva muuttuu taloushallinnon sähköistyessä konsultoivampaan suuntaan. Tällöin KLT-tutkinnon opit nousevat entistäkin suurempaan arvoon.

– Jatkossa työaikaa vapautuu käytännön kirjanpitotyöstä asiakkaan ohjaamiseen ja neuvomiseen. Kirjanpitäjän tuleekin osata keskustella asiakkaan kanssa ja kertoa hankalistakin asioista ymmärrettävästi. Tähän sain KLT-tutkinnon myötä hyvät eväät, Linnera sanoo.

Erityistä kiitosta Linneralta saa tutkintoon kuuluva oikeus­tieteellinen osuus.

– Käytimme valmennuskurssilla paljon aikaa verolakien läpikäymiseen. Opin etsimään tarvittavia lakitietoja ja tekemään niistä myös tulkintoja, Linnera kiittelee.

KLT-tutkinnon suorittaminen on Linneralle kuitenkin vain välietappi. Kun opiskelurintamalla on kerran päästy vauhtiin, on tahtia turha lähteä hidastamaan. Parhaillaan Linnera suorittaa kolmevuotista taloushallinnon verotutkintoa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tulevaisuudessa siintelee myös visio kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.

– KLT-tutkinto edellyttää, että osaamista kehitetään vuosittaisilla koulutuksilla. Verotutkinnossa suoritetaan neljä koulutusjaksoa vuosittain. Yhdessä jaksossa on kahdesta kolmeen kontaktipäivää ja lisäksi etätehtäviä. Näillä saan täytettyä hienosti KLT-tutkinnon koulutusvaatimuksen.

Paluu Kangasniemelle oli Linneralle mieluisa asia. Omat vanhemmat asuvat edelleen paikkakunnalla ja avopuolisokin on Kangasniemeltä kotoisin. Pieni paikkakunta soveltuu erinomaisesti myös koiran ulkoiluttamiseen.

– Meillä on yhdeksän kuukauden ikäinen Welsh Corgi Leo. Kun aikanaan valitsimme avovaimon kanssa asuinpaikkakuntaa, neuvotteluvalttinani oli kangasniemen luonnonläheinen ympäristö. Ei koiraa ole niin mukava isossa kaupungissa taluttaa, Linnera virnistää. 

Pienen paikkakunnan etuna on Linneran mielestä myös se, että työhön ja treeneihin pääsee polkaisemaan kätevästi pyörällä. Kun työmatkaruuhkat eivät vie aikaa, jää enemmän aikaa harrastuksiin ja itsensä kehittämiseen. 

 

Elmeri Linnera uskoo, että työnkuva muuttuu taloushallinnon sähköistyessä konsultoivampaan suuntaan.

 

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki