CTA Paikka
CTA Paikka

Harmonisoinnin pitää hyödyttää yrityksiä

Kirjanpito- ja tilintarkastusalan eurooppalaisella lobbausjärjestöllä EFAA:lla riittää työsarkaa.
17.8.2010

Hanna Rusila

Muutokset ravistelevat kirjanpitoalaa. Kansainvälistyminen voimistuu, ja taantuma on kiristänyt sijoittajien kukkaronnyörejä. Euroopan unionissa pohditaan, pysyykö yritysten kilpailukyky muun maailman perässä.

1970- ja 1980-luvuilla säädetyt EU:n tilinpäätösdirektiivit – niin sanotut neljäs ja seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi – tahtovat jäädä jälkeen, vaikka niitä on jatkuvasti päivitetty. Viimeksi muutoksia tehtiin vuonna 2006.

Euroopan kabineteissa pohditaan myös, rasittavatko kirjanpidon ja tilintarkastuksen kustannukset liikaa etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kansalliset lait säädetään EU:n kattovaatimusten perusteella, ja direktiivit ovat noudatelleet pitkälti suurten yritysten intressejä.

– Meneillään on monisyinen uudistusprosessi, jossa tarvitaan pk-yritysten ja niiden tilinpitäjien ääntä, tiivistää eurooppalaisen tilitoimisto- ja tilintarkastajajärjestöjen liiton EFAA:n johtaja Federico Diomeda.

Säännellä vaiko purkaa?

Virta näyttäisi äkkiseltään vievän EU:ssa vastakkaisiin suuntiin.

Komissio järjesti hiljattain julkisen kuulemisen pk-yrityksille suunnitellun kevennetyn IFRS-standardin hyödyistä ja haitoista. Samalla pohdittiin standardin säätämistä pakolliseksi tai vapaaehtoiseksi. Vastaajia oli yli 200 EU:n jäsenvaltioista etujärjestöistä lainoittajiin ja yritysten edustajiin.

Toisaalta maaliskuussa EU:n parlamentti hyväksyi monien vaiheiden päätteeksi direktiivimuutoksen, jolla enintään kymmenen hengen ja miljoonan euron liikevaihdon yritykset vapautettaisiin tilinpäätösdirektiivin vaatimuksista.

Kukin jäsenmaa saisi siten itse päättää, vaadittaisiinko näiltä niin sanotuilta mikroyrityksiltä jatkossa tilinpäätöstietojen julkistamista. Muutos vaatii toteutuakseen vielä neuvoston eli jäsenmaiden hallitusten hyväksynnän.

Toinen hanke siis vie kohti entistä vahvempaa EU-harmonisointia, toinen pois siitä – niinkö?

– Tavallaan kyllä, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Molempien kannattajat haluavat helpottaa pk-yritysten elämää, mutta näkökulmat ovat erilaiset, Federico Diomeda toteaa.

– Taustalla ovat ennen kaikkea poliittiset paineet. Kun EU:ssa on 27 jäsentä, ristiinveto ja hankkeiden etenemisen hitaus ovat tyypillisiä, hän naurahtaa.

Diomeda näkee perimmäiseksi syyksi unionin ja jäsenmaiden erilaiset intressit. EU:n komissio ajaa unionin etua kokonaisuutena, hallitukset taas painottavat kukin omia intressejään. Kun tilinpitokäytännöt eroavat maasta toiseen paljon, ei hankauksilta voida välttyä.

– Komissio on halunnut uudistaa tilinpäätösdirektiivejä laajasti vastaamaan yritysten ja sijoittajien nykytarpeita. Hanke alkoi jo vuosia sitten. Työ vie kuitenkin aikaa, ja väliin kiilasivat paineet saavuttaa nopeita poliittisia tuloksia – siis säästöjä, Diomeda selittää.

Kyse on toisin sanoen laajan uudistustyön eli modernisaation ja nopeasti yritysten tilinpitokuluja leikkaavien yksinkertaistusten eli simplifikaation ristipaineista.

– EFAA:n silmissä yksinkertaistaminen ei välttämättä kevennä pk-yrityksien kustannuksia, varsinkaan jos hankkeita ei pohjusteta kunnolla, Diomeda tiivistää.

Peikko nimeltä pk-IFRS

EFAA onkin ottanut hankkeisiin erilaiset kannat.

Mikroyritysdirektiiviä järjestö vastustaa, koska se näkee vapautusten pikemminkin kääntyvän yritysten etua vastaan. Pk-IFRS-projektiin EFAA suhtautuu odottavalla asenteella, mutta muistuttaa, että direktiivit ja uusi standardi on saatava sovitettua yhteen.

– Mitä saavutetaan sillä, ettei pienimpien yritysten tarvitsisi julkistaa tilinpäätöstietojaan tietyissä maissa, kun toiset luultavasti yhä vaatisivat sitä? Diomeda haastaa mikroyritysdirektiivin.

– Yritysten täytyy joka tapauksessa tuottaa luvut esimerkiksi verotusta varten, joten säästöjen syntyminen on kyseenalaista. Pikemminkin heräisi kysymys, onko yrityksillä jotain salattavaa. Se tuskin lisäisi sijoittajien kiinnostusta.

Pk-IFRS-standardin hyväksyminen puolestaan merkitsisi sitä, että tilinpäätösluvut laadittaisiin yhdenmukaisesti

koko EU:ssa. Pörssiyritysten IFRS tuli pakolliseksi jo vuonna 2005, ja esimerkiksi Suomessa sitä saavat halutessaan noudattaa myös muut.

Yhdenmukaistamisen tarkoituksena on muun muassa helpottaa lukujen vertailua ja lisätä siten sijoittajien kiinnostusta. IFRS:ää on kuitenkin monissa EU-maissa arvosteltu raskaaksi, byrokraattiseksi ja kustannuksia kasvattavaksi.

Kevennetyllä pk-yritysversiolla on haluttu vastata tähän.

– Kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin toiminta- ja säädösympäristö vaihtelee EFAA:n jäsenmaissa suurestikin; siksi onkin varsin ymmärrettävää, että EFAA:n jäsenten piirissä on niin kriittistä kuin ymmärtävämpää suhtautumista pk-IFRS:ää kohtaan.

Katse loppukäyttäjiin

EFAA onkin käynnistänyt tutkimuksen selvittääkseen, miten eri EU-maiden lainsäädännöt ovat mahdollisesti ristiriidassa pk-IFRS-standardin kanssa. Myös EU-direktiivejä pitäisi nykymuodossaan paikoin sovittaa yhteen standardin kanssa.

Komissiota EFAA on jo jonkin aikaa painostanut tutkimaan, keitä ovat pk-yritysten tilinpäätöstietojen todelliset loppukäyttäjät.

– On tärkeää erottaa toisistaan kirjanpito ja yrityksen arvon määrittäminen eli toisaalta yrityksen ja esimerkiksi verottajan sekä toisaalta rahoittajien intressit.

– Menestyvä bisnes edellyttää rahaa, ja pk-yritysten rahoittajia kiinnostaa ennen kaikkea yrityksen elinkyky ja mahdollisuus tuottaa voittoa pitkällä aikavälillä, Diomeda havainnollistaa.

Tämä on taustalla myös siinä, että IFRS-standardissa painottuu tuloslaskelmaa enemmän tase ja omaisuuserät arvostetaan käypään arvoon hankinta-arvon sijasta.

– Pk-IFRS tai käypä arvo eivät tuo automaattisesti onnea, vaan ovat yksi mahdollinen väline. Kyse on siitä, millaista numerotietoa loppukäyttäjät arvostavat. Siksi tarvitaan lisäselvityksiä ennen päätöksentekoa, Diomeda selittää.

Hengähdyksen paikka

Komission alustava asenne ulkopuolisen tahon eli IASB:n (International Accounting Standards Board) laatimaa pk-IFRS:ää kohtaan oli kriittinen. Se arveli standardin muodostuvan käytännössä liian mutkikkaaksi.

Nyt asia makaa mietintämyssyssä, sillä helmikuussa aloittanut uusi komissio haluaa selvittää standardin hyödyt ja haasteet kunnolla.

Myös mikroyritysdirektiivi on enemmän tai vähemmän telakalla, sillä EU:n kiertävän puheenjohtajuuden otti kesäkuussa vastaan Belgia, joka ei kuulu vapautuksen kannattajiin.

– Voi olla, että näissä odotetaan seuraavaa askelta parikin vuotta. Laaja direktiiviuudistus etenee silti koko ajan, Diomeda arvioi.

– Emme vielä tiedä, tuleeko mikroyritysdirektiivi voimaan, ja tuleeko se osaksi tilinpäätösdirektiivejä vai mahdollisesti erillissäännökseksi. Sama koskee pk-IFRS:ää. Vaihtoehtoja on pöydällä useita.

Keveneekö kirjanpito?

Kaiken takana vaikuttaa lisäksi Eurooppa-neuvoston eli EU:n valtionpäämiesten keväällä 2007 laatima tavoite vähentää yritysten hallintokuluja peräti neljänneksellä vuoteen 2012 mennessä.

Tästä EFAA on muistuttanut, ettei kulujen leikkaaminen ole automaattisesti sama asia kuin kirjanpidon karsiminen.

– Jokainen menestyvä yritys tarvitsee lukuja. Kyse on tilinpidon kulujen ja siitä saatavien hyötyjen tasapainosta.

– Harmonisointi on hyvästä, mutta sen pitää parantaa yritysten elinkykyä. Kolikolla on EU:n kaltaisessa isossa kokonaisuudessa aina kaksi puolta: haluavatko kaikki yritykset kasvaa ja kansainvälistyä, ja voivatko ne pysyä hengissä, jos eivät, Diomeda kiteyttää.

 

Federico Diomeda

Brysselissä toimivan EFAA:n johtaja toukokuusta 2009
toiminut myös EFAA:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana (2006–2009)
tilintarkastusalan yksityisyrittäjä Geno­vassa: tarjoaa asiantuntijapalveluja pk-yrityksille ja toimii konkurssioikeudenkäynneissä pesänhoitajana
taloustieteiden tutkinto Genovan yliopistosta
puhuu italiaa, englantia ja jonkin verran saksaa
harrastaa intohimoisesti pianonsoittoa ja moottoripyöräilyä

 

Pienten ja keskisuurten äänitorvi

EFAA eli European Federation of Accountants and Auditors for small and medium-sized enterprises on kansallisten tilitoimistoliittojen yhteisjärjestö.

Sen tehtävänä on saada pienten ja keskisuurten yritysten sekä niitä palvelevien tilitoimistojen ja tilintarkastajien ääni kuuluviin Euroopassa.

– Suurin osa työstämme on reaktiivista, eli pyrimme vaikuttamaan esimerkiksi EU:n säädöshankkeisiin. Lisäämme kuitenkin koko ajan proaktiivisuutta eli nostamme pk-yrityksille ja niiden kirjanpitäjille tärkeitä näkökantoja keskusteluun, EFAA:n johtaja Federico Diomeda määrittelee.

EFAA on ”sateenvarjo-organisaatio”, joka ajaa jäsenliittojensa etuja lobbaamalla EU:n komission ja parlamentin suuntaan. Sillä on aktiiviset yhteydet myös esimerkiksi tilinpäätösstandardeja luovaan IASB-järjestöön.

– Jäsenet saavat auliisti esittää mielipiteitään tärkeiksi kokemistaan asioista. Itse asiassa toivomme jatkossa lisää aktiivisuutta, Diomeda vinkkaa.

EFAA:ssa on tällä hetkellä 12 jäsenliittoa, jotka edustavat yli 200 000 alan ammattilaista. Suomen Taloushallintoliitto liittyi jäseneksi vuoden 2010 alussa.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki