CTA Paikka

Globalisaatio ei horjuta KILAa

Kirjanpitolautakunnan uusi puheenjohtaja Timo Kaisanlahti näkee lautakunnan merkityksen vakaana tulevaisuudessakin, vaikka kansainväliset kirjanpitostandardit tulevat vauhdilla suomalaisiinkin yrityksiin.
18.5.2010

Henri Alinen

Kirjanpitolautakunnan uusi puheenjohtaja Timo Kaisanlahti näkee lautakunnan merkityksen vakaana tulevaisuudessakin, vaikka kansainväliset kirjanpitostandardit tulevat vauhdilla suomalaisiinkin yrityksiin.

Vaikka standardit muuttuvat ja yrityselämä kansainvälistyy, kirjanpito ei ole periaatteiltaan muuttunut viimeisen vuosisadan aikana. KILAn puheenjohtajan Timo Kaisanlahden mukaan jopa 1920-luvun kirjanpitolailla moni nykyinenkin yritys pystyisi pienin varauksin aivan mainiosti toimimaan.

– EU-tasolla pohdittavat muutokset voivat näyttää dramaattisilta, mutta käytännössä ne koskettavat vain hyvin pientä osaa eurooppalaisia yrityksiä, Kaisanlahti toteaa.

– Suomalaisissa yrityksissä kirjanpidon sidonnaisuus verotukseen on aina ollut oleellista. Rima uusien standardien käyttöönottoon on suhteellisen korkealla.

Nykytilanne Euroopan unionissa edellyttää kaikilta listayhtiöiltä konsernitilinpäätöksen laadintaa IFRS-standardin mukaisesti, joka tunnetaan myös vanhalla nimellään IAS (International Accounting Standards).

Suomen kirjanpitolaki sallii IFRS:n käytön muillekin kuin listayhtiöille niin konserni- kuin erillistilinpäätöksissä. Menetelmän raskauden vuoksi sitä ei juurikaan ole käytetty pienissä tai keskisuurissa yrityksissä, minkä takia EU:ssa on vireillä hanke pk-IFRS:n käyttöönotosta. Tavoitteena on luoda riisuttu malli raskaammasta esikuvasta, vaikkakin uuden standardin väitettyä keveyttä on aiheesta kritisoitu.

– Arvelen, että pk-IFRS otetaan hyvin valikoidusti vastaan suomalaisissa yrityksissä. Uudistusta on perusteltu parempien ulkomaisten rahoitusmarkkinoiden synnyllä, mutta onko tämä faktaa tai fiktiota, siitä voidaan olla monta mieltä. Joka tapauksessa kynnys suhteellisen raskaan standardin käyttöönottoon lienee korkealla.

Kysymykseen siitä, mitä yrityksiä pk-IFRS todella palvelee, Kaisanlahti ei löydä varmaa vastausta.

– Tämä on hyvä kysymys, jota on Suomessakin pyöritelty. Kirjanpito on kuitenkin hyvin liitoksissa verotukseen, ja tätä tarkoitusta nykyinenkin kirjanpitolaki palvelee hyvin. Tuntuisi rohkealta sanoa, että uusi järjestelmä otettaisiin kovin laajasti käyttöön. Toisaalta: jos järjestelmä menestyy ulkomailla, se koetaan usein tarpeelliseksi Suomessakin.

Lisäksi käytössä on myös pörssiyritysten laaja IFRS, jonka voi ottaa pieneenkin yritykseen etenkin, jos tällä on rajat ylittäviä konsernisuhteita. Esimerkiksi suomalainen pk-yritys, jonka emoyritys sijaitsee ulkomailla, voi hyötyä yhdenmukaisesta raportointikäytännöstä – mutta Kaisanlahden mukaan on vaikea hahmottaa, mitä pk-IFRS tuo tämän päälle.

EU haluaa myös yksinkertaistaa pienimpien yritysten kirjanpitovelvollisuutta. Valmisteilla on direktiivi, jossa säännellään tilinpäätösvelvollisuudesta vapautusta enintään kymmenen työntekijän yrityksille, joiden liikevaihto ei ylitä miljoonaa euroa eikä taseen loppusumma puolta miljoonaa euroa. EU:ssa direktiivi koskee 75 prosenttia yrityksistä ja Suomessa peräti 94 prosenttia.

Direktiivin mukaan EU:n jäsenmailla olisi valta päättää vapautuksen myöntämisestä tai epäämisestä kansallisesta tilanteesta riippuen. Joka tapauksessa yritysten olisi ylläpidettävä rekisteriä, josta käy ilmi niiden liiketoimet ja rahoitustilanne.

Pk-IFRS optiona jäsenmaille

Uuden pk-standardin vastaanotto on ollut nihkeää, ja asian tiimoilta käydyt keskustelut ja kannanotot ovat olleet vähintäänkin kriittisiä. Kriittisen kannan hankkeeseen ovat ottaneet niin Keskuskauppakamari kuin Taloushallintoliitto, eikä Kaisanlahtikaan ole varauksetta uudistuksen kannalta. Keskeisin epäkohta liittyy uuden standardin tarpeellisuuteen ja kankeuteen.

EU-komissio pohtii parhaillaan, pitäisikö uusi pk-IFRS standardi sallia jäsenvaltioille pakottavana vai optiona. Kaisalahden mukaan standardi voi pirstaloittaa nykyistä suomalaista mallia, jossa on lähtökohtaisesti aina vannottu kirjanpitolainsäädännön yhtenäisyyteen yritysmuodosta riippumatta.

– Pörssiyhtiöillä on nykyäänkin mahdollisuus käyttää kansainvälistä IFRS-tilinpäätösnormistoa. Nyt näyttää siltä, että samaan aikaan kun komissio haluaa jättää pienimmät yritykset kansallisen lainsäädännön alaan, se haluaa avata IFRS-maailman hieman suuremmille yhtiöille.

Kaisanlahden varovainen arvio on, että EU:n tasolla pk-IFRS tullee yleisenä optiona mahdolliseksi. Esimerkiksi Iso-Britannia ottaa standardin vapaaehtoisena käyttöön vuonna 2012 yli 50 hengen yrityksille, joissa liikevaihto on yli 6,5 miljoonaa puntaa ja taseen loppusumma ylittää 3,26 miljoonaa puntaa vuodessa. Myös Tanskassa asiaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta Saksa on ottanut uudistukseen varauksellisen kannan. Suomessa ei ole vielä selvää kantaa pk-IFRS:n käyttöönotolle.

– EK:n kannan mukaan tilinpäätöksen verosidonnaisuuden vuoksi järjestelmästä ei ole välitöntä etua kotimarkkinayrityksille, joilla ei ole rajat ylittävää liiketoimintaa. Toisaalta ei kuitenkaan ole syytä jarruttaa EU:ssa tapahtuvaa kehitystä.

Vallitseva oikeustila Suomessa saattaa olla vuosina 2012–2013 se, että pk-IFRS voisi tulla optiona muille kuin pörssiyhtiöille, mutta ilman euro- tai henkilörajoja. Jos yritys ei tätä optiota hyödynnä, sen tulisi noudattaa kirjanpitolakia. Käytettävästä järjestelmästä riippumatta kirjanpitolakia olisi kuitenkin aina sovellettava juoksevan kirjanpidon osalta.

– Ennen verosidonnaisuuden purkamista pk-IFRS:n käyttö jäänee vähäiseksi, mutta IFRS:n asema tulkintalähteenä korostunee entisestään muun muassa KILAn toiminnassa, Kaisanlahti toteaa.

Kirjanpitolautakunta vedenjakaja-asemassa

IFRS-standardi on merkityksellinen tulkintalähde siltä osin, kun kysymystä ei ole nimenomaisesti ratkaistu lainsäädännössämme. Kirjanpitolautakunnan tehtävänä ei ole kuitenkaan tulkita kansainvälisten IFRS-säännösten soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä. Tällöin vaarana olisi, että EU:n jäsenvaltioihin syntyisi kansallisia tulkintoja IFRS-säännöksistä, mikä ei ole kansainvälisen sääntelyn tarkoitus.

Myös EU-komissio on luopunut omasta kaikkivoipaisuudestaan luottamalla ulkopuolisten standardien voimaan. Syynä tähän on osaltaan jäsenvaltioiden määrän nopea kasvu. Mikäli tilinpäätösdirektiivejä mietittäisiin aina samassa pöydässä, ei välttämättä asioista tulisi koskaan valmista. Nyt jäsenmaille voidaan esittää vaihtoehdoiksi ”ota tai jätä”. Siitä huolimatta direktiiveihin yleensä lisätään optioita, jotka mahdollistavat poikkeamiset direktiivien säännöksistä. Silti helpompaa on ottaa käyttöön valmis standardi kuin kehittää kaikkea itse.

Kirjanpitolautakunnassa on erityinen IFRS-jaosto, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta siten kuin kirjanpitolaissa ja rahoitustarkastuksesta annetussa laissa tarkemmin säädetään sekä suorittaa kirjanpitolautakunnan sille osoittamat muut mahdolliset tehtävät.

Käytännössä jaoston toiminta on Kaisanlahden mukaan vähäistä; sen historian aikana on käsitelty vain yksi tapaus. Jaostotyöskentely ei muutenkaan ole kirjanpitolautakunnalle tyypillistä, yleisohjeitakin valmistellaan tavallisesti työryhmissä.

– Koska IFRS:ää ei voida kansallisesti kehittää, jaostosta on tullut finanssivalvontaa ja valvottavia pörssiyrityksiä ajatellen tavallaan varoventtiili, josta tarvittaessa saadaan toinen mielipide Finanssivalvonnan kannanottoihin.

Uudistukset maltillisia

EU:n lainsäädäntötoimista huolimatta KILAn linjaukset eivät ole radikaalisti muuttumassa. Uudistushankkeita on vireillä ja yleisohjeita päivitetään.

Kirjanpitolautakunnan päivityslistalla ovat yleisohjeet koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä, asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä sekä ohjeet rahoituslaskelman laatimisesta. Lausuntojen osalta ei tällä hetkellä ole mitään erityistä kasaumaa tai painetta.

Kirjanpitolautakunnan maaliskuisessa kehityskeskustelussa viriteltiin myös keskustelua suomalaisen talouselämän tulevaisuudennäkymistä. Sähköisen laskutuksen ja juoksevan kirjanpidon kehittäminen todettiin suomalaisen yritysmaailman kilpailukykyä edistäväksi tekijäksi, joten sen painoarvo näkyy kirjanpitolautakunnan agendalla.

– Juokseva kirjanpito on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut huomattavasti, ei vähintään IFRS:ään siirtymisen takia. Kansainväliseen kehitykseen nähden jo vanhentunut yleisohje päivitetäänkin vielä tämän vuoden aikana.

Muita suunnittelupalaverissa mietittyjä asioita olivat lausuntojen käsittelyajan nopeuttaminen ja kirjanpitolautakunnan omat tulevaisuudennäkymät. Globalisaation paineista huolimatta Kaisanlahti näkee KILAn merkityksen yhä tärkeänä kansallisesta näkövinkkelistä katsottuna.

– KILA on hyvin toimiva instituutti ajatellen suomalaista yrityselämää. Saksassa vastaavanlaista organisaatiota ei ole, ja siellä tulkintalinjoja vetävät lukuisa joukko yksittäisiä asiantuntijoita eriävine tulkintaohjeineen. Mielestäni kirjanpitolautakunnan kaltaisella yksiköllä pystytään parhaiten ja joustavimmin viemään kirjanpidon käytäntöjä eteenpäin ja parantamaan yritysten toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi väliosingon antaminen koettiin pitkään epäselväksi asiaksi, kunnes KILA otti siihen myönteisen kannan. Jos asiaan ei olisi saatu selvyyttä, epävarmuus oikeista toimintatavoista olisi saattanut johtaa väliosinkomahdollisuuden käyttämättä jättämiseen ainakin siksi aikaa, kunnes asiasta olisi saatu korkeimman oikeuden ennakkopäätös. Aikaa tällaiseen prosessiin olisi saattanut hyvinkin vierähtää vuosia.

Timo Kaisanlahti, 48

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintojohtaja ja Kirjanpitolautakunnan puheenjohtaja 1.1.2010 alkaen. Väitellyt tohtoriksi yhtiöoikeudesta 1999. Toiminut myös kirjanpitolautakunnan sihteerinä vuosina 1996–2000 ja 2005–2007 sekä esittelijänä lainsäädäntöasioissa KTM:n neuvottelevana virkamiehenä. Osallistunut molemmissa tehtävissä kirjanpitolainuudistuksen valmisteluun.

Työ- ja luottamustoimia yksityisellä sektorilla, tutkimuslaitoksissa sekä keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnassa. Osallistunut moniin kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin koskien kirjanpitolainsäädäntöä sekä toimittanut kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyviä julkaisuja.

Muita tehtäviä: opetustehtävissä Helsingin kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella 1985–1988, Helsingin Arvopaperipörssin markkinavalvontaosaston asiamiehenä 1988–1991, Arvo-osuusyhdistyksen lakimiehenä 1991–1996, KTM:ssä kirjanpitoasioista vastaavana virkamiehenä 1996–2000, Varma-Sammon päämarkkinatoiminnon lakimiehenä 2001–2002, KLegal Oy:n lakimiehenä 2003, liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevana virkamiehenä 2004–2005 sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman päälakimiehenä ja hallintojohtajana vuodesta 2005 alkaen.

KILA koostuu kirjanpitolain osaajista

Kirjanpitolautakunta toimii työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä. Sen tehtäviin kuuluvat yleisten neuvojen ja ohjeiden antamisen sekä hyvän kirjanpitotavan edistämisen lisäksi lausuntojen antaminen kirjanpitolain soveltamisesta. Hakijoina voivat olla viranomaiset, elinkeinonharjoittajien tai kuntien järjestö tai kirjanpitovelvollinen. KILAn tehtäviin kuuluvat myös poikkeuksien myöntäminen yksittäistapauksissa tai toimialoittain erikseen mainituista kirjanpitolain säännöksistä.

Lautakunnan kokoonpanoon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä, jotka ovat kirjanpitoon hyvin perehtyneitä. Vähintään yhdellä jäsenellä ja hänen varajäsenellään tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

Valtioneuvosto nimittää lautakunnan kokoonpanon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Nykyi­sen toimikauden 1.1.2010–31.12.2012 puheenjohtajana toimii OTT, KTM Timo Kaisanlahti sekä varapuheenjohtajana professori Anders Tallberg. Kirjanpitolautakunnan muina jäseninä ovat vakuutusylitarkastaja Tom Strandström, lainsäädäntöneuvos Tarja Jääskeläinen, neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, johtava tilinpäätösasiantuntija, IFRS Virpi Haaramo, HTM-tilintarkastaja Erkki K. Mäkinen, Vammalan Tilitoimisto Oy, laadunvar­mistuksen päällikkö Anja Ilkko-Virtanen, Keskus­kauppakamari, KHT-tilintarkastaja Henrik Sormunen, asiantuntija Hannu Ylänen, Vice President Essi Grönlund ja KLT, ekonomi Leena Rekola-Nieminen. Lautakunnan sihteerinä toimii Mika Björklund.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki