CTA Paikka

Työsopimuslain muutosesitykset eduskunnan käsittelyssä

Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 105/2016) työsopimuslain muuttamisesta. Ehdotukset pohjautuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksiin, joiden mukaan hallitus pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.
19.10.2016

Janne Makkula, varatuomari, työmarkkinajohtaja, Suomen Yrittäjät ry

Työsopimuslain muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Tämä kirjoitus perustuu hallituksen esittämään lainsäädäntöön. Muutokset eduskunnassa ovat mahdollisia.

 

Koeaika pitenee

Koeaikaa pidennetään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Pidennyksen toteuttaminen käytännössä

Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvat poissaolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huomioida.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 29 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Jos työntekijä on ollut poissa 30 kalenteripäivää, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 saakka. Tällöin työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle viimeistään 14.8.2017.

Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät.

  • Esimerkki: Työntekijä tekee viisipäiväistä viikkoa. Hän on sairauden vuoksi poissa työstä torstain ja tiistain välisen ajan ja palaa työhön keskiviikkona. Kalenteripäiviä kertyy kuusi kappaletta. Jos työntekijä olisi poissa maanantaista perjantaihin eli ”koko viikon” palaten töihin seuraavana maanantaina, kalenteripäiviä kertyisi seitsemän.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa vain sellaisten työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvien kalenteripäivien perusteella, jotka kohdistuvat koeajalle.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi 20.7.–21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Koska työkyvyttömyysjaksosta koeaikaan kohdistuu kuitenkin vain 27 kalenteripäivää, työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.

Koeajan pidentäminen on siten mahdollista vain, jos työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvia poissaoloja on alun perin sovitulla koeajalla vähintään 30 kalenteripäivää. Mikäli näin on, koeaikaa voidaan pidentää uudelleen, jos työntekijän työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyviä kalenteripäiviä kertyy toiset 30 kappaletta.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 58 kalenteripäivää. Koska 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.8.2017. Työntekijän työkyvyttömyys jatkuu ”pidennetyn koeajan” aikana vielä kaksi kalenteripäivää (58 + 2). Koska toiset 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on jälleen oikeus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella 14.10.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.9.2017.

Pidemmissä poissaoloissa voidaan lähteä siitä, että työnantaja ilmoittaa koeajan pidentymisestä ottaen huomioon poissaolon arvioidun keston. Hallituksen esitys on tältä osin epäselvä, mutta säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että työnantaja joutuisi ilmoittamaan koeajan pidentymisestä aina 30 päivän välein tilanteissa, joissa on etukäteen tiedossa poissa­olon arvioitu kesto.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2017. Työntekijä ilmoittaa jäävänsä perhevapaalle 30.3.2017 alkaen 30.1.2018 saakka (n. 10 kk). Edellä mainittuun ajanjaksoon sisältyy kymmenen täyttä 30 kalenteripäivän jaksoa. Näin ollen työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kymmenellä kuukaudella 30.4.2018 asti. Tästä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 30.6.2017 eli ennen alkuperäisen koeajan päättymistä.

Mikäli työntekijä palaa perhevapaalta ilmoittamaansa aikaisemmin, on tämä luonnollisesti huomioitava määritettäessä koeajan päättymistä.

Varsin monimutkaiselta vaikuttava sääntely voidaan tiivistää nyrkkisäännöksi: koeaika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai perhe­vapaiden vuoksi. Käytännön soveltamistilanteessa on päivät kuitenkin laskettava tarkasti. Lisäksi työnantajan on muistettava ilmoittaa koeajan pidentymisestä.

 

TE-toimistolta tiedot pitkäaikaistyöttömistä 

Hallituksen esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Käytännössä työnantaja pyytää TE-toimistolta tiedot työhön sopivista pitkäaikaistyöttömistä. Saatuaan tiedot työnantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Jos pitkäaikaistyötön hakee töitä suoraan työnantajalta, voidaan määräaikainen työsopimus työnantajan aloitteesta tehdä ilman perustellun syyn vaatimusta, jos henkilö osoittaa TE-toimistolta saamallaan todistuksella olevansa pitkäaikaistyötön. Hallituksen esityksen mukaan työnantaja voi luottaa todistukseen, jos TE-toimisto on antanut sen ”lyhyen ajan sisällä” ennen työsopimuksen tekemistä. Epäselvässä tilanteessa työnantajan kannattaa itse varmistaa TE-toimistolta, että palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön.

 

Enimmäiskesto enintään vuosi

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto voi olla enintään yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Toisin sanoen vuoden aikana voidaan solmia enintään kolme työsopimusta, joiden kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

  • Esimerkki: Työnantaja tekee pitkäaikaistyöttömän kanssa neljän kuukauden määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä 1.2.2017–31.5.2017 väliselle ajalle. Saman henkilön kanssa voidaan tehdä vielä kaksi uutta määräaikaista työsopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan näistä viimeinen sopimus alkaa viimeistään 31.1.2018. Työnteko tämän sopimuksen perusteella voi alkaa tätä myöhemmin. Sopimusten kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Ilman perusteltua syytä tehtävien sopimusten ei tarvitse seurata toisiaan, vaan niiden välissä työntekijä voi olla myös toisen työnantajan palveluksessa. Ensimmäisen työnantajan näkökulmasta työntekijä säilyttää tällöinkin pitkäaikaistyöttömän statuksensa. 

  • Esimerkki: Jos työntekijä (pitkäaikaistyötön) on toisen ja kolmannen sopimuksen välillä muun työnantajan palveluksessa, kolmas sopimus ensimmäisen työnantajan kanssa voidaan tehdä samoin perustein kuin kaksi ensimmäistäkin eli ilman perustellun syyn vaatimusta. Sen sijaan näiden väliin tuleva, muun työnantajan kanssa tehtävä sopimus edellyttää työsopimuslain mukaista perusteltua syytä. Tähän työnantajaan nähden ko. työntekijä ei ole pitkäaikaistyötön, koska työttömyyden yhdenjaksoisuus on katkennut aiemman yli kahden viikon työsuhteen perusteella. 

 

Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee

Takaisinottovelvollisuutta lyhennetään yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.

Koeaika

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman työsopimuslaissa määriteltyä irtisanomis- tai purkamisperustetta ja ilman irtisanomisaikaa. Työnantajalle koeaika antaa mahdollisuuden harkita, onko valittu henkilö sopiva ja selviytyykö hän työtehtävistään.

Koeaikaa voidaan käyttää sekä toistaiseksi voimassaolevassa että määräaikaisessa työsuhteessa.

Työsopimuksella ei voida sopia koeaikaa työehtosopimuksen koeaikaa koskevaa määräystä pidemmäksi.

Jos työsuhde eli työnteko alkaa 12.10.2016, neljän kuukauden koeaika päättyy 11.2.2017. Työsuhdetta ei voida koeajan perusteella purkaa enää 12.2.2017.

Määräaikainen työsopimus

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä. Tällainen voi olla esimerkiksi sijaisuus, kausityö, tietty projekti tai ruuhkahuippujen tasaaminen.

Takaisinottovelvollisuus

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työtekijä on tehnyt. 

Työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuutensa sillä, että hän tiedustelee työ- ja elinkeinotoimistolta, onko aiemmin irtisanottu työntekijä työnhakijana. Jos on, työtä on ensi­sijaisesti tarjottava hänelle. 

Myös kilpailukykysopimus tuo muutoksia lainsäädäntöön

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessa eräistä lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Tuotan­nollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan. Uudet velvoitteet koskevat vain niitä työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Työnantajan on tarjottava tuotannollisin ja taloudellisen perustein irtisanotulle työntekijälle uudelleen työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, jonka arvon on vastattava joko työntekijän omaa tai työnantajan palveluksessa olevien keskimääräistä yhden kuukauden palkkaa. Lisäksi työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä.

Etujen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että työntekijällä on vähintään viiden vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan. Mainittujen muutosten valmistelu on edelleen kesken.

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki