CTA Paikka

Työkyvyttömyyseläke, kannustin vai kustannus?

Työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat erityisesti suurten työnantajien työeläkevakuutusmaksuun. Järjestelmän tavoitteena on luoda työnantajalle taloudelliset kannusteet työkyvyttömyyden ehkäisemiseen.
20.1.2016

Mikko Kuusela, FT, SHV-vakuutusmatemaatikko

Suomalaisen työeläkejärjestelmän yhtenä erityispiirteenä on suurelle ja keskisuurelle työnantajalle koituva kustannusvaikutus työntekijöille myönnettävistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Mekanismin tarkoitus on yksinkertainen; työnantajalle luodaan taloudelliset kannusteet vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla. Samalla suomalaisten työurat pitenevät ja koko kansantalous hyötyy, kun työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenee. 

Työeläkkeet koostuvat monesta eri järjestelmästä. Tässä artikkelissa keskitytään järjestelmistä suurimpaan eli yksityissektorilla työskentelevien työntekijöiden työeläkejärjestelmään (TyEL). Lisäksi tarkastelu rajoitetaan koskemaan sellaisia työnantajia, jotka ovat ottaneet työeläkevakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä. Vaihtoehtoinen tapa hoitaa lakisääteinen työeläkevakuutus on perustaa eläkesäätiö tai liittyä eläkekassaan. Tällaisia työnantajia on Suomessa vain vähän. Vastaava kannustinvaikutus on olemassa eläkesäätiössä ja eläkekassassa työeläketurvan järjestäneellä työnantajalla, mutta mekanismi on hieman erilainen. Myös muissa työeläkejärjestelmissä on omat kannustinmekanisminsa, jotka eroavat yksityiskohdiltaan TyEL:n vastaavasta. Näin on esimerkiksi kunnallisen eläkelain tai merimieseläkelain piiriin kuuluvilla työnantajilla. Sen sijaan kansaneläkkeisiin ei liity työn­antajaan kohdistuvia kannusteita. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoin.

 

TyEL-järjestelmän maksuluokkamalli

Vuoden 2006 alusta TyEL-järjestelmässä siirryttiin niin sanottuun maksuluokkamalliin. Maksuluokkamallissa työnantajan työkyvyttömyysriski määritellään tiettyyn maksuluokkaan, jonka perusteella työnantaja maksaa työeläke­vakuutusmaksuun sisältyvää työkyvyttömyyseläkemaksua. Mitä korkeampi on työkyvyttömyysriski, sitä korkeampi on maksukin. Myös ennen vuotta 2006 oli olemassa järjestelmä, jossa oli vastaava kannustinvaikutus, mutta pääasiassa IFRS-kirjanpitostandardeista tehty tulkinta TyEL-järjestelmän etuusperusteisuudesta aiheutti siirtymän maksuluokkamalliin.

Työnantajan maksuluokka määräytyy niin sanotun riski­suhteen perusteella. Riskisuhteessa verrataan tietyn työn­antajan työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä työeläkevakuutusyhtiölle syntyvää kustannusta vastaavaan teoreettiseen kustannukseen. Teoreettinen kustannus mitoitetaan siten, että se vastaa työkyvyttömyyseläkkeistä syntyvää keskimääräistä kustannusta, kun työnantajan työntekijöiden ikärakenne otetaan huomioon. Ikärakenteen huomioiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ikääntyneiden työntekijöiden suurempi työkyvyttömyysriski ei tarkoita työnantajalle suurempaa riskiä siirtymisestä korkeampaan maksuluokkaan. Täten maksuluokkamalli neutraloi ikääntyneiden työntekijöiden suuremman työkyvyttömyysriskin. Työkyvyttömyyseläkkeet eivät muodosta minkäänlaista negatiivista kannustetta työnantajalle olla palkkaamatta kokeneempia työntekijöitä. 

Maksuluokkia on 11. Alimmassa maksuluokassa työkyvyttömyysmaksu on vain kymmenen prosenttia normaalista keskimääräisestä työkyvyttömyysmaksusta, kun korkeimmassa maksuluokassa se on 5,5-kertainen keskimääräiseen maksuun nähden. Maksuluokka neljä vastaa normaalia työkyvyttömyysriskiä, jolloin työkyvyttömyysmaksu on keskimääräisen maksun suuruinen. Työkyvyttömyysmaksu on keskimäärin noin prosentin työnantajan palkkasummasta. Maksuluokalla voi siis olla varsin merkittävä rahallinen vaikutus työnantajalle. Maksuluokka määrätään vuosittain.

Maksuluokkamalli ei koske kaiken kokoisia työnantajia. Pientyönantajaan – jonka palkkasumma noin 2 miljoonaa euroa vuoden 2014 tasossa – ei sovelleta työkyvyttömyysmaksun maksuluokkaa. Pientyönantajan työkyvyttömyysmaksu on sama myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä riippumatta eli omavastuuaste on 0 {be22849a1ddabe0c5f27cb7dad0d52973e84ce7d17ff6a4709d8c6219a532c75}. Suurtyönantaja on puolestaan täysin omavastuinen (omavastuuaste on 100 {be22849a1ddabe0c5f27cb7dad0d52973e84ce7d17ff6a4709d8c6219a532c75}) eli maksuluokka vaikuttaa täysimääräisesti työkyvyttömyysmaksun määrään. Suurtyönantajan palkkasumma on noin 32 miljoonaa euroa tai enemmän vuoden 2014 tasossa. Keski­kokoisille työnantajille määrätään maksuluokka, mutta se vaikuttaa vain osittain työkyvyttömyysmaksuun. Toinen osa perustuu normaaliin pientyönantajilta perittävään keskimääräiseen työkyvyttömyysmaksuun. 

 

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskussa

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt viimeisinä vuosikymmeninä selvästi. Vuonna 2014 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski alle 20 000 henkilöön, kun 2000-luvun alussa määrä oli useana vuonna yli 25 000 henkilöä. Samalla työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt 1990-luvun puolivälin lähes 250 000 henkilöstä alle 175 000 henkilöön.

Positiivista kehitystä ei voi suoraan kohdistaa työnantajan omavastuumallin toimivuuteen. Tomi Kyyrän ja Tuuli Paukkerin lokakuussa 2015 julkaiseman selvityksen perusteella työnantajan omavastuuaste – eli se kuinka suurelta osin maksuluokkamalli vaikuttaa työnantajan työkyvyttömyysmaksuun – ei vaikuta todennäköisyyteen joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Selvityksessä epäiltiin, että työnantajan mahdollisuudet vaikuttaa työntekijöidensä työkykyyn saattavat olla siinä määrin rajalliset, ettei taloudellisista kannustimista ole hyötyä. Toisaalta Eläketurvakeskuksen teettämän kyselytutkimuksen perusteella työeläkeyhtiöiden käytännön tuntuma oli se, että maksuluokkamallin tunteminen vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen.

TyEL:n maksuluokkamalli

  • Maksuluokka lasketaan kahden vuoden riskisuhteiden keskiarvona. Esimerkiksi vuoden 2016 maksuluokkaan vaikuttavat vuosien 2014 ja 2013 riskisuhteet.
  • Riskisuhde tarkoittaa toteutuneet ja teoreettisen työkyvyttömyysmenon osamäärää.
  • Maksuluokkamallissa huomioidaan vain toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Kuntoutusetuudet eivät vaikuta maksuluokkaan. 
  • Eläketurvakeskus julkaisee tilastoa yritysten työeläkemaksuista. Tilastosta selviää esimerkiksi työkyvyttömyysmaksun suuruus toimialoittain. 
HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki