CTA Paikka

Tilitoimiston vastuu rikosepäilystä ilmoittamisessa

Mikä on tilitoimisto- tai tilintarkastusammattilaisen vastuu epärehellisestä tai lakiin välinpitämättömästi suhtautuvasta asiakkaasta?
22.1.2014

Pasi Horsmanheimo varatuomari, LL.M. Keskuskauppakamari

Lähes kaikki yrittäjät ovat rehellisiä ja taitavia aikuisia, jotka tahtovat ja pystyvät toimimaan lain ja hyvien tapojen mukaan. Järjestäytynyt yhteiskunta ei muuten toimisi päivääkään.

Mikä sitten on tilitoimisto- tai tilintarkastusammattilaisen vastuu niistä asiakkaista, jotka eivät kuulu tähän ryhmään? Mikä on vastuu epärehellisestä tai lakiin välinpitämättömästi suhtautuvasta asiakkaasta?

Asiakas voi poiketa yhteiskunnan asettamista normeista niin monella eri tavalla, että ilmiölle on mahdotonta antaa edes yhtä kuvaavaa otsikkoa. Epäasiallinen toiminta muodostaa laajan skaalan alkaen pienistä hyvien tapojen vastaisista rikkomuksista päätyen vakaviin rikoksiin. Kaikki epäsuotava tai epäasiallinen toiminta ei ole laitonta. Kaikki laiton toiminta ei ole rikollista. Rikollista toimintaa ovat teot tai laiminlyönnit, jotka täyttävät laissa tarkasti säädetyn tunnus­merkistön ja josta laissa säädetään rangaistus. Rikoksesta voidaan rangaista, ellei teko on niin sanotusti vanhentunut ja jos teko voidaan lukea tekijän syyksi. Syyksiluettavuus on rikosoikeuden ydinasia. Rikosoikeudenkäynnissä teon syyksi lukeminen on tuomioistuimen tärkein päätös. Lähtökohtaisesti tilitoimistoyrittäjä tai tilintarkastaja ei saa koskaan ryhtyä arvioimaan epärehelliseksi epäillyn asiakkaan rikollisen teon syyksi lukemista, vaan arviointi ja päätös kuuluu aina tuomioistuimelle. 

Taloushallintoliitto toteaa verkkosivuillaan, että ammatillisen arvostuksen ylläpito asettaa yhä enemmän vaatimuksia tilitoimistoalalla toimiville. Tilitoimistoilla on merkittävä asema asiakasyritysten taloushallinnon tiedon tuottamisessa yrityksille itselleen sekä yrityksen sidosryhmille ja yhteiskunnalle.

Taloushallintoliitto antaa jäsenilleen hyvää tilitoimistotapaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Hyvä tilitoimistotapa (13.6.2005–5.6.2012 -> TAL-STA) on Taloushallintoliitto ry:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä sitova ohje, joka on samalla eettinen ohjeistus tilitoimistoalalla toimiville. Hyvään tilitoimistotapaan liittyen Taloushallintoliitto on muun muassa julkaissut alan yleiset sopimusehdot sisältävän Toimeksiantosopimuksen tilitoimistopalveluista KL2004.

 

Luottamuksellisuus ja tietoturva lähtökohtina

Asiakkaan tietojen turvaamisesta ja luottamuksellisuudesta määrätään TAL-STAssa. Se sisältää myös mallin salassa­pitosopimuksesta henkilöstöä koskien. ­Taloushallintoliiton ohjeistuksen mukaan palvelujen lähtökohtana on luottamuksellisuus asiakkaan ja taloushallinnon palveluyrityksen välillä. Asiakkaan toimeksiantoon liittyvä aineisto, liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot, sekä niiden perusteella taloushallinnon palveluyrityksen tuottama tieto, on turvattava. Tiedon turvaamisella tarkoitetaan teknisiä, fyysisiä ja henkilöiden toimia koskevia menettelyjä. Jatkuvasta asiakastiedostojen varmistuksesta tulee huolehtia. Yksittäisten asiakkaiden perus- ja muita tietoja sekä aineistoa on säilytettävä järjestelmällisellä tavalla asiakaspalvelun sujuvuuden turvaamiseksi.

Tietosuojasta annettujen lakien vaatimukset ja suositukset on otettava huomioon. Tietoja luovutettaessa tulee erityisesti varmistua siitä, että vastaanottaja on oikeutettu saamaan tiedon.

Kirjallinen salassapitosopimus, joka pätee myös sopimussuhteen päätyttyä, on suositeltavaa solmia kaikkien työ- tai sopimussuhteessa olevien kanssa.

 

Velvoittaako rikosepäily tilitoimiston henkilöstöä?

Tilitoimiston työntekijä tai tilitoimistoyrittäjä voi työssään havaita seikkoja, jotka viittaavat asiakkaan tai tämän sopijakumppanin tai jonkun muun tahon epärehelliseen toimintaan. Kysymys johtaa rikosepäilyyn.

Tilitoimiston työntekijällä tai tilitoimistoyrittäjällä ei ole velvollisuutta eikä oikeutta kertoa epäilyistään kenellekään ulkopuoliselle. Tämä koskee myös viranomaisia, kuten poliisia ja verohallintoa.

Oikea tapa toimia rikosepäilyissä on käsitellä asiaa tilitoimiston omien sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tilitoimiston esimiehet ja tilintoimiston johto vastaavat toimintaohjeiden antamisesta ja niiden noudattamisen valvonnasta. 

Lähtökohtaisesti rikosepäilyt on käsiteltävä asiakkaan kanssa luottamuksellisesti. Epäilyt voivat poistua, kun asia selvitetään. Epäily voi osoittautua aiheettomaksi tai epäilyyn kuuluvat seikat johtavat tehokkaisiin korjaustoimiin. Mahdollisen rikosilmoituksen tekeminen kuuluu asiakasyritykselle.

Rehellisellä tilitoimistolla ei ole varaa epärehellisiin asiakkaisiin. Ellei rikos- tai väärinkäytösepäilyjä voida selvittää tilitoimistoa tyydyttävällä tavalla, ainoa vaihtoehto on päättää asiakassuhde. Samat lähtökohdat koskevat myös tilin­tarkastusyrittäjiä ja tilintarkastajia.

 

Tilintarkastajalla salassapitovelvollisuus

Tilintarkastajan salassapitovelvollisuus perustuu tilintarkas­tuslakiin (26 §) ja alan ammatillisiin eettisiin sääntöihin (IFAC:n eettiset säännöt tilintarkastusammattilaisille). Kyseisen normituksen tiukkuudesta ja yksiselitteisestä luonteesta johtuen tilintarkastusalalla ei ole samanlaista tarvetta määrätä salassapidosta asiakassuhdetta koskevissa sopimuksissa ja sopimusehdoissa kuin tilitoimistoalalla. Tilintarkastajalla on siis tilitoimistoyrittäjää selkeämpi lakiin perustuva salassapitovelvoite.

Tilintarkastajalla ja tilitoimistoyrittäjällä on molemmilla tarve ottaa salassapitokysymykset huomioon sisäisen valvonnan järjestelmissään sekä henkilökunnan ohjeistuksessa, koulutuksessa ja tietoturvaa koskevassa infrastruktuurissa.

 

Poikkeukset sääntöön

Poikkeuksia rikosepäilyn ilmoitusvelvollisuuteen sisältävät ainoastaan havainnot eräistä hyvin vakavista rikoksista. Niitä ei käytännössä tule eteen tilitoimisto- tai tilintarkastustoiminnassa. Kyseinen harvinainen säännös on voimassa olevan rikoslain 15 luvun 10 § (24.7.1998/563), jossa säädetään törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä. Lainkohdan mukaan ”… joka tietää joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen [… jne] olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi (4.12.2009/990). Edellä siteerattu säännös ei kuitenkaan sisällä rangaistusta sille, joka ei ilmianna säädöksen nojalla omaa lähisukulaisuuttaan tai läheistään.

 

Tarkastuskertomus velvoittaa

Tilintarkastajalla on lakiin perustuva raportointivelvollisuus, jonka tärkein ilmentymä on tilintarkastuskertomus. Tilintarkastuslain 26 §:n salassapitosäännöksessä mainitaankin, ettei tilintarkastajan salassapitovelvollisuus koske seikkaa, josta tilintarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla tilintarkastuskertomuksessa.

Tilintarkastajan poikkeukselliset havainnot tilin­tarkastus­kertomuksessa tulevat esiin huomautuksen tai lisätiedon muodossa, ellei asiakasyrityksen johto ole korjannut puutteita sitä ennen. Huomautukset ja lisätiedot tilintarkastuskertomuksessa ovat harvinaisia. Havainnot poikkeuksellisista seikoista, jotka voivat viitata rikosepäilyihin tilintarkastuskohteessa pääsääntöisesti selvitetään asiakasyrityksessä sen johdon kanssa ja johto ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin. Näin ollen raportointi tilintarkastuskertomuksessa on hyvin harvoin tarpeen. 

Muut kuin lakisääteisiin raportteihin kuten tilintarkastus­kertomukseen perustuvat ilmoitusvelvollisuudet ovat harvinaisia laissa. Raportointi­velvollisuus voi perustua vain lain säännökseen. Muissa kuin nimenomaisesti lakiin perustuvassa raportointitilanteessa tilintarkastaja ei saa eikä hän ole velvollinen raportoimaan viranomaiselle tai muulle ulkopuoliselle taholle rikosepäilystään.

 

Rahanpesun ilmoitusvelvollisuus

Tilitoimistoyrittäjä ja tilintarkastaja kuuluvat niihin laissa erikseen nimettyihin ammattiryhmiin, joilla lain mukaan on velvollisuus tehdä ilmoitus epäillystä rahanpesusta silloin, kun edellytykset ilmoituksen tekemiselle täyttyvät. Vaatimus sisältyy lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008). Viittaus terrorismiin johtuu lain EU-taustasta, jossa rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen on liitetty yhteen säännöskokonaisuuteen.

Rahanpesulaissa on pitkä luettelo ammattiryhmistä ja tahoista, joita laissa säädetyt velvoitteet koskevat.  Tilintoimistoyrittäjä eli lain sanamuodoin ”liike- tai ammattitoimintana kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta hoitava”, tilintarkastaja, kiinteistönvälittäjä, asianajaja samoin kuin ”liike- tai ammattitoimintana pääasiallisesti veroneuvontapalveluita tarjoava” kuuluvat ilmoitusvelvollisiin ammatinharjoittajiin. Näiden ammatinharjoittajien on ohjeistettava myös oma henkilökuntansa toimimaan niin, että lain vaatimuksia noudatetaan.

Tiivistettynä kyseiset ammatinharjoittajat ovat velvollisia tunnistamaan ja tuntemaan asiakkaansa. Heidän on hankittava tietoja asiakkaansa toiminnasta, tämän liiketoiminnan laadusta ja laajuudesta sekä perusteet palvelun tai tuotteen käyttämiselle. Ilmoitusvelvollisen on järjestettävä asiakkaan toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä riskeihin nähden riittävä seuranta sen varmistamiseksi, että asiakkaan toiminta vastaa sitä kokemusta ja tietoa, joka ilmoitusvelvollisella on asiakkaasta ja tämän toiminnasta.

Ilmoitusvelvollisen on erityisesti kiinnitettävä huomiota liiketoimiin, jotka rakenteeltaan tai suuruudeltaan taikka ilmoitusvelvollisen koon tai toimipaikan osalta poikkeavat tavanomaisesta. Samoin on meneteltävä, jos liiketoimilla ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai ne eivät sovi yhteen sen kokemuksen tai tietojen kanssa, jotka ilmoitusvelvollisella on asiakkaasta. Tarvittaessa liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä on selvitettävä.

Ilmoitusvelvollisen on selonottovelvollisuutensa täytettyään viipymättä ilmoitettava keskusrikospoliisin yhteydessä toimivalle rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä. Ilmoitusvelvollinen ei saa paljastaa ilmoituksen tekoa sille, johon epäily kohdistuu, eikä muulle henkilölle. Salassapitovelvollisuus koskee myös ilmoitusvelvollisen palveluksessa olevaa sekä sitä, joka on saanut salassa pidettäviä tietoja tämän pykälän nojalla.

Tilintarkastajat tekevät käytännössä suhteellisen vähän ilmoituksia, vain joitakin kymmeniä vuodessa. Kaiken kaikkiaan keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva rahanpesun
selvittelykeskus saa epäilyttävistä liiketoimista vuosittain kymmeniä tuhansia ilmoituksia (vuonna 2012 tehtiin yli 53 000 ilmoitusta) rahanpesun selvittelykeskukselle. Vuoden 2012 alussa käyttöön otetun rahanpesurekisterin myötä lukua ei voi suoraan verrata aikaisempien vuosien tilastoihin.

Rahanpesun selvittelykeskus paljasti viime vuonna runsaat 80 asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Keskusrikospoliisin julkaisemien tietojen mukaan viranomaisten haltuun päätyi vuonna 2012 liiketoimien pidätyttämismääräysten avulla rikoshyötyä noin 3,7 miljoonan euron arvosta.

 

Uusi ehdotus ilmoitusvelvollisuudesta

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ryhtyi keväällä 2013 valmistelemaan tilintarkastuslakiin säännöksiä tilin­tarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta. Aloitteellisuus liittyi valtio­neuvoston tehostettuun toimintaohjelmaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi. Toiminta­ohjelman tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja talous­rikollisuutta sekä tukea laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua.

TEM laati luonnoksen hallituksen esitykseksi, johon tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuus sisältyi. Luonnoksessa oli tilintarkastuslain pykälä, jonka mukaan tilintarkastajalla olisi ollut velvollisuus ilmoittaa viipymättä ”yhteisön tai säätiön vastuuvelvolliselle, jos tilintarkastuksen aikana tulee ilmi seikkoja joiden perusteella on syytä epäillä, että yhteisön tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on saattanut olla osallisena rikokseen tai sallia sen ja rikos liittyy kyseiseen yhteisöön tai säätiöön.”

Luonnoksen mukaan tilintarkastajalla olisi ollut viimeistään neljän viikon kuluessa edellä mainitusta johdolle tekemästään ilmoituksesta tehtävä poliisille ilmoitus rikosepäilystä ja sen perusteena olevista seikoista, jos epäilyssä on kysymys luonnoksessa 9 eri rikostunnusmerkistössä määritellystä teosta. Ilmoitusta ei olisi luonnoksen mukaan tarvinnut tehdä, jos rikosepäily olisi jo ilmoitettu poliisille tai jos sen vaikutukset olisi poistettu taikka epäilty teko olisi kokonaisuutena ollut muutoin vähäinen.

TEM:n luonnokseen sisältyi muun muassa lahjonta-, kavallus-, avustus- ja velallisen epärehellisyysrikos mutta myös arvopaperimarkkinarikos. Luettelo osoittaa, ettei luonnoksessa ollut kysymys vain harmaan talouden torjunnasta. Luonnoksen mukaiset keinot eivät mielestäni vastanneet esitettyjä tavoitteita. Alkusyksyllä 2013 käydyssä lausunto­kierroksessa monet lausunnonantajat toivat luonnoksesta esiin useita ongelmia ja puutteita. TEM on päättänyt ottaa asiassa aikalisän ja valmistella esityksen uudelleen.

 

Ilmoitusvelvollisuus on harvinaisuus

Tilintarkastajan ja kirjanpitäjän velvollisuudet ilmoittaa viranomaiselle tai muulle ulkopuoliselle asiakkaan toiminnassa havaitsemistaan rikosepäilyistä ovat harvinaisia. Ilmoitus­velvollisuus on olemassa vain, jos siitä on erikseen säädetty laissa. Tällaiset velvoitteet voimassa olevassa laissa ovat harvinaisia.

Tilintarkastajalla sen enempää kuin kirjanpitäjälläkään ei toisaalta ole oikeuttakaan ilmoittaa viranomaiselle tai ulkopuoliselle asiakkaan toimintaan liittyvästä rikosepäilystään ilman siihen velvoittavaa lain säännöstä. Pääsääntönä on, että epäilyt selvitetään asiakasyrityksen johtohenkilöiden kanssa luottamuksellisesti. Ainoastaan asiakkaan suostumus voisi luoda ilmoitusmahdollisuuden viranomaiselle tai muulle ulkopuoliselle. Käytännössä suostumuksen pyytäminen olisi epätodennäköinen tilanne. Luottamuksellisuus on siis lähes rikkomaton pääsääntö. Mahdolliset poikkeukset on haettava voimassa olevasta laista.

 

 

 

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki