CTA Paikka

Komenna oikein ulkomaille

Kun työntekijä lähetetään ulkomaankomennukselle, on aina selvitettävä, miten kansainväliset asetukset ja sopimukset vaikuttavat työntekijän sosiaaliturvaan ja miten työnantajan tulee toimia.
15.10.2013

Laura Lähdevuori

Lähettäessään työntekijää EU- tai ETA-maahan tai sosiaaliturvasopimusmaahan, työnantaja hakee lähetettävälle henkilölle oikeutta pysyä Suomen sosiaaliturvassa ulkomailla oleskelun ajan Eläketurvakeskuksesta. Työntekijän ollessa lähdössä muuhun maahan todistusta haetaan Kelasta.

– Onko työntekijä menossa EU-maahan, sosiaaliturvasopimusmaahan vai ei-sopimusmaahan, se on tämä kolmijako. Oleellisin ero on, että ei-sopimusmaassa lähetetystä työntekijästä saatetaan joutua maksamaan maksuja sekä komennusmaahan että Suomeen, eli riskinä ovat ”tupla­maksut”, mutta tuplaetuuksia ei saada, sanoo Eläketurvakeskuksen lakiosaston päällikkö Karoliina Nurmi.

Tässä on suurin syy EU:n sosiaaliturva-asetuksen ja sosiaaliturvasopimusten olemassaololle. EU:n sosiaaliturva-asetus sekä Suomen solmimat kahdenväliset sosiaali­turvasopimukset määrittävät muun muassa sen, minkä maan sosiaaliturvan piiriin työntekijä kuuluu työskennellessään ulkomailla. Niillä taataan, että kerrallaan sovelletaan vain yhden maan maksuja ja etuuksia. Samalla määritellään, kumpi tämä maa on. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvasta työntekijästä maksetaan kaikki lakisääteiset maksut Suomeen.

Sosiaaliturvasopimusmaahan työkomennukselle lähtevä tarvitsee myös todistuksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Todistuksen avulla työntekijä ja työnantaja vapautuvat useimmista työskentelymaan sosiaalivakuutusmaksuista ja välttyvät kaksinkertaisilta maksuilta.

Maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, kuten Kiina ja Venäjä, työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen työeläkelainsäädännön mukaan ilman aikarajaa. Koska sopimusta maiden välillä ei ole, myös työskentelymaa voi periä vakuutusmaksuja. Silloin maksetaan tuplamaksuja ilman vastaavia hyötyjä.

 

Suomen sosiaaliturvassa

Ulkomaankomennuksen kesto vaihtelee, mutta tietyt aikarajat määrittävät, miten kauan Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua.

Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Israelin, Kanadan, Quebecin ja USA:n kanssa. Näissä maissa työntekijää voidaan pitää Suomen sosiaaliturvan piirissä, jos komennus kestää enintään kolme vuotta (Chile, Israel, Kanada ja Quebec) tai enintään viisi vuotta (USA ja Australia). Suomi neuvottelee Kiinan, Intian ja Japanin kanssa sosiaaliturvasopimusta.

EU-maahan komennus voi kestää kaksi vuotta. EU-viranomaiset voivat kuitenkin sopia pidemmästäkin ajasta.

– Jos komennus EU-maahan kestää alle viisi vuotta, voi hakea poikkeuslupaa pysyäkseen Suomen sosiaaliturvassa. Viidestä vuodesta eteenpäin vakuuttaminen tulee kuitenkin järjestää työskentelymaassa, Nurmi sanoo.

Silloin suomalainen työnantaja hoitaa sivukulut ja palkkahallinnon kulut kohdemaahan. 

– Perinteisesti lähetettyjä työntekijöitä on pidetty Suomen sosiaaliturvassa, jos mahdollista. Nyt kuitenkin usein mietitään, onko tästä etua. Jos henkilö jatkuvasti työskentelee ulkomailla, voisi olla edullisempaa sekä yrityksen että henkilön kannalta järjestää jokin yksityinen eläkevakuutus, sanoo Mikko Nikunen, Head of Human Capital EY:ltä.

Suomen sosiaaliturvassa voi siis pysyä maasta toiseenkin pomppiessa, mutta asiat on aina selvitettävä.

– Ei ole yhtä vastausta ja kaaviota siihen, että näin pysyt Suomen sosiaaliturvassa. Suomen sosiaaliturvassa pysyminen riippuu muun muassa komennuksen pituudesta ja kohdemaasta, sanoo EY:n Senior Manager Hanna Kokko.

Haasteellisimpia ovat maat, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.

– Perustapaus on helppo, mutta kun työskennellään useammassa maassa, niin vero- ja sotuasiat sekä työlupa- ja sopimus­asiat alkavat olla vaikeita, Nikunen sanoo.

 

Eläke karttuu vakuutuspalkalla

Ulkomaankomennuksen aikana työnantajan ja työntekijän työeläkemaksut peritään vakuutuspalkan perusteella. Sen pohjalta työntekijälle karttuu työeläkettä ja se toimii perusteena pidätyksille sekä työnantajan vuosi-ilmoituksille.

Työnantaja ja työntekijä sopivat vakuutuspalkasta, mutta kyseessä on palkka, jota työntekijä saisi vastaavasta työstä Suomessa.

– Tämä herättää aina kysymyksiä, että onko vastaavaa työtä? Jos ei ole, pitää pyrkiä haarukoimaan, mikä on vastaavaa työtä, kertoo Nurmi.

Kiinteän vakuutuspalkan perusteella määräytyvät jokaisen kuukauden maksut ja tilitykset.

– Riippumatta siitä, mihin maahan työntekijä on lähdössä komennukselle, jos työsuhde säilyy Suomeen ja Suomeen pitää vakuuttaa, vakuutuspalkka pitää määritellä, Nurmi sanoo.

Kun työnantaja tekee vuosi-ilmoitukset eläkelaitokseen, vuosi-ilmoituksissa pitää ottaa huomioon vakuutuspalkan määrä, ei todellisia ansioita.

 

Payroll pyörimään

Tilanteessa, jossa komennuslaisen palkka maksetaan konserniyrityksestä esimerkiksi Ranskasta, pitää konsernin sisällä setviä, kuinka vero- ja sotumaksujen pidätykset hoidetaan.

– Tässä on haasteita, aina kaikki tärkeä tieto ei kuljekaan kohdemaan palkkahallinnolle, Nikunen sanoo.

Vaikka palkanmaksu siirtyisi työntekovaltioon, suomalaisyrityksellä on raportointivelvoitteita Suomessa, koska se on ollut lähettämässä työntekijää. Se raportoi vakuutuspalkan ja tilittää maksut Verohallinnolle ja eläkeyhtiöille.

– Siirrettäessä palkanmaksu kohdemaan yhtiölle on tärkeää seurata, että palkanmaksu hoidetaan oikein. On tärkeää kommunikoida, mitä pidätyksiä palkasta ja eduista tulee tehdä. Kohdemaan palkkahallinnon ihminen ei todennäköisesti tunne henkilön kotimaan velvoitteita, Kokko sanoo.

Käytännössä on huolehdittava, että palkkahallinnot kommunikoivat keskenään, miten pidätykset ja siirrot maiden välillä tehdään.

– Komennuksiin tyypillisesti liittyy tyypillisesti myös etuja kuten vapaaehtoisia vakuutuksia, matkoja komennusmaahan ja lasten koulumaksuja. Monet näistä ovat veronalaista tuloa työntekomaassa ja erikseen tulisi selvittää, mitä eriä paikallisessa palkkahallinnossa pitää käsitellä veronalaisena tulona, Nikunen sanoo.

 

Perhe mukana

Kun perhe lähtee mukaan komennukselle, perheenjäsenet voivat usein säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos ­perheenjäsen menee itse töihin, Suomen sosiaaliturva ei enää olekaan itsestään selvää.

– Kannattaa etukäteen pohtia, onko tarkoitus olla kotona vai tehdä itsekin töitä, Nurmi neuvoo.

Mukana matkustavan puolison tulonmenetyksiä ei yleensä kompensoida suoraan.

– Tyypillisesti yritys kustantaa vakuutukset, kotimatkan  kerran vuodessa ja lasten koulumaksut, sanoo Nikunen.

Työnantaja yleensä vakuuttaa myös mukana matkustavan perheen ottaessaan komennusmatkavakuutuksen.

Tietyissä komennustyypeissä, kuten projektikomennuksissa, perheen mukaan lähtöä ei yleensä tueta.

 

 

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki
Uusimmat Artikkelit