Kokemuksia kilpailukykysopimuksen työaikamuutoksista
Osana kilpailukykysopimusta (kiky) vuosittainen työaika piteni Suomessa kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla eli noin kuudella minuutilla per päivä vuoden 2017 alusta. Työntekijä- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti. Paikallisesti voidaan sopia erilaisista ratkaisuista kuin liittotasolla.
Tässä kirjoituksessa käsitellään käytännön tasolla suunnitelmia ja toteutuksia kikyn soveltamisesta työaikakirjanpidossa ja työaikakirjanpito-ohjelmistoissa. Lisäksi kikyllä saattaa olla vaikutusta myös esimerkiksi työvuorosuunnitteluun ja -tietojärjestelmiin sekä laskutukseen.
Käytännössä kikyn soveltamismahdollisuuksiin ja -tapoihin vaikuttavat myös yrityksen toimiala, työn luonne sekä käytettävät tietojärjestelmät. Esimerkiksi kolmivuorotyössä työajan pidennys päivittäisen työajan lisäyksenä ei välttämättä ole mielekästä. Monissa asiantuntijapalveluyrityksissä puolestaan työaikakirjanpito on käytännössä asiakaslaskutuksen sivutuote, jolloin työaikakirjaukset tehdään laskutuksen ja projektiseurannan ehdoilla eikä kirjaustapoja haluta muuttaa.
Kikyä ollaan soveltamassa muun muassa seuraavien toteutusmallien pohjalta.
Vuosittainen saldokorjaus
Liukuvaa työaikaa sovellettaessa työaikasaldoon tehdään kaikille täyttä päivää tekeville työntekijöille vuosittain esimerkiksi 24 tunnin vähennys saldokorjauksena. Muutoin tuntikirjaus ja työaikatiedot jätetään entiselleen. Korjaus voidaan myös tehdä esimerkiksi kvartaaleittain, jos koetaan että isoilla miinussaldoilla olisi työntekijöitä demoralisoiva vaikutus.
Tämä on yleensä joustava ja helppo toteutustapa ja onnistuu kutakuinkin kaikissa työaikajärjestelmissä ja eri toimialoilla. Mallin etuna on se, että työntekijöiden ei tarvitse muuttaa päivittäisiä toimintamalleja vaan vaiva jää hallinnolle. Myöskään järjestelmien tuntikirjausasetuksia ei tarvitse lähteä muuttamaan. Jos työntekijä irtisanoutuu vuoden alussa tekemättä täyteen miinuskorjauksen aiheuttamaa miinussaldoa, työnantaja todennäköisesti käsittelee asian loppupalkan laskennassa kuten perinteisenkin liukuman miinussaldon (katso esimerkki sivulta 25).
Tuntikirjaus kohteelle joka ei kerrytä saldoa
Eräissä yrityksissä on päätetty panostaa kikyn tuomat lisätunnit esimerkiksi henkilöstön koulutukseen tai työpaikkaliikuntaan. Tällöin voidaan (tietojärjestelmästä riippuen) perustaa kirjauskohde, jolle määritetään, että tehdyt kirjaukset eivät kerrytä työaikasaldoa. Järjestelmän raporteista voidaan työntekijäkohtaisesti todentaa, että säädetty aika on käytetty koulutukseen.
Jos työntekijöitä tai työpanosta on myyty asiakkaan käyttöön esimerkiksi päivä- tai kuukausiveloituksella, jää keskusteltavaksi, kuuluuko työajan lisäys tarjota asiakkaan käyttöön. Jos asiakkaalle on myyty ohjelmoija 8 000 euron kuukausihintaan, asiakas voi olla sitä mieltä että työajan lisäys kuuluu hänelle.
Päivittäisen työajan pidennys
Päivittäistä työaikaa voidaan pidentää esimerkiksi kuusi minuuttia per päivä. Työajan pidennyksessä on varmistettava, että työaikajärjestelmä hallitsee työaikojen voimassaoloajat, jotta muutos ei vaikuta takautuvasti. Päivittäisen työajan pidennys on helposti hallittavissa, jos työaika lasketaan esimerkiksi kulunvalvonnan kirjautumistiedoista tai työajat kirjataan projekteille kellonaikojen avulla. Monilla toimialoilla, esimerkiksi suunnittelutoimistoissa ja ICT-palveluyrityksissä, tunnit on totuttu kirjaamaan vartin tarkkuudella muodossa 1,25 tai 2,75 tuntia ja niin edelleen. Minuuttiperusteinen tuntikirjaus soveltuu myös tähän malliin. Tällöin tuntikirjauksia ei kannata lähteä väkisin tekemään esimerkiksi muodossa 1,4 tai 1,42 tuntia, jotta päästäisiin päivän ”normityöaikaan” 7,6 tuntia (tai 7,57 tuntia, jos työaikaa on pidennetty 4 minuuttia per päivä). Tunnit kirjataan kuten ennenkin, jonain päivinä tulee muutama minuutti plussaa, toisina miinusta.
Arkipyhät työpäiviksi
Monissa yrityksissä on suunniteltu loppiaisen ja/tai helatorstain muuttamista työpäiviksi. Näillä kahdella päivällä ei saavuteta kuin noin neljän minuutin pidennys työaikaan. Esimerkiksi vapun tai jouluaaton muuttamista työpäiviksi on vaikea kuvitella ilman, että ay-liike tai tätäkin korkeampi taho pahoittaa mielensä. Täydentävänä ratkaisuna voidaan käyttää esimerkiksi kahden minuutin lisäystä päivittäiseen työaikaan. Yrityksen tulee selvittää, miten arkipyhämääritykset tehdään käytössä olevaan työaikajärjestelmään. Jos yrityksessä on tarkoitus soveltaa eri arkipyhiä esimerkiksi eri työehtosopimuksilla tai eri yksiköissä, tulee varmistua onnistuuko tämä käytettävässä järjestelmässä.
Kilpailukykyä vai työllistymistä?
Olen seurannut kilpailukykysopimuksen soveltamiseen valmistautumista pk-yrityksissä ja ohjelmistotaloissa. Jos linja ja sopimus pitää yli hallituskauden, on luvassa eittämättä kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Tämän hallituskauden osalta on osa kilpailukyvystä ainakin pienemmissä yrityksissä, tilitoimistoissa ja ohjelmistotaloissa jo syöty selvittelyissä ja valmisteluissa. Työllistymistä siis on ainakin saatu aikaiseksi.
Yritysten hallintohenkilökunnan työn mielekkyyden kannalta toivoisi siis tässä asiassa jatkuvuutta. Muutoin hyödyt menevät hallinnolliseen näpertelyyn kuten koulutusvähennyksen kaltaisissa täsmäsäädöksissä.
Lue kiky-sopimuksen viemisestä käytäntöön myös Antti Kondelinin artikkelista Työajan pidentäminen 24 tunnilla.
