KLT-lautakunta valvoo tilitoimistojen osaamista

KLT-tutkinnon raamit alkoivat hahmottua 1970-luvulla uuden kirjanpitolain myötä.
12.3.2013

Outi Mäkiniemi viestintäpäällikkö, Taloushallintoliitto

Kuva iStock

Taloushallinnon palvelujen laatu oli 1960-luvulla epätasaista ja osaaminen vaihtelevaa. Syntyi tarve kohottaa alan yleistä laatutasoa ja arvostusta. Niinpä pieni joukko tilitoimistoammattilaisia päätti yhdistää voimansa koko toimialan kehittämiseksi.

Vuonna 1968 syntyi Kirjanpitotoimistojen liitto, nykyään Suomen Taloushallintoliitto, joka ryhtyi toimiin yleisen osaamis­tason nostamiseksi ja laadunvalvonnan kehittämiseksi. Alalle syntyikin pian sisäinen itsesäätelyjärjestelmä, koska taloushallinnon palvelujen myyntiä ei säädetä lailla kuten tilintarkastus-
puolella.

Taloushallintoliitto tarjosi alusta asti tilitoimistojen tarpeista lähtevää kohdennettua koulutusta. Vuonna 1973 voimaan tullut uusi kirjanpitolaki ja sen osaamisvaatimukset viitoittivat koulutustarvetta. Liiton piirissä laskenta- ja vero-osaamiselle haluttiin antaa näkyvä tunnus, jolla voitiin erottua alan muista toimijoista. KLT-tutkinnon raamit alkoivat hahmottua.

Vuonna 1980 liitto perusti Tili-instituuttisäätiön edistämään laskentatoimen ja taloushallinnon kehittämistä. Säätiön toimintaan kuului alusta asti kaksi tärkeää tehtävää: alan asiantuntijatutkinnon, KLT-tutkinnon, hallinnointi ja tili­toimistojen auktorisoinnin valvonta.

Alan kehitystyön pioneerit

Ensimmäisen KLT-lautakunnan kutsui koolle Antero Salminen, joka toimi silloisen Kirjanpitotoimistojen liiton toiminnanjohtajana ja Tili-instituuttisäätiön asiamie-
henä.

Ensimmäisen kokouksen avaussanat lausui perjantaina 11.1.1980 klo 13.30 hotelli Hesperiassa silloinen liiton puheenjohtaja Tenho Kokkonen. Kokouksen jälkeen järjestettiin myös lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin Tili-instituuttisäätiön toimintaa ja julkistettiin ensimmäiset KLT-kirjan saajat.

Ensimmäinen KLT-lautakunnan puheenjohtaja oli teollisuusneuvos Arvi Pappinen Kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ensimmäisessä KLT-lautakunnassa oli 11 jäsentä, jotka  edustivat korkeakouluja, julkishallintoa ja elinkeinoelämän keskusjärjestöjä sekä liike-elämää. Lautakunnan laaja edustus takaa sen, että KLT-tutkinnossa huomioidaan aina juuri sen hetkiset yrityselämän haasteet.

Verohallinnon pääjohtajat ovat perinteisesti olleet KLT-lautakunnan puheenjohtajia vuodesta 1987 alkaen, jolloin Lauri Honkavaarasta tuli puheenjohtaja.

Säätiössä kaksi lautakuntaa ja valiokunta

Käytännössä tärkeimpiä Tili-instituuttisäätiön tehtäviä hoitaa KLT-lautakunta, joka kokoontuu kolme kertaa vuodessa tekemään päätöksiä KLT-tutkintoon ja tilitoimiston auktorisointiin liittyvissä asioissa. KLT-lautakunta toimii kalenterivuosittain ja sen toimikausi on kolme vuotta. KLT-lautakunnan apuna KLT-tutkinnon toimeenpanemisessa on erillinen Tutkintovaliokunta.

Säätiön alla toimii myös Raportointilautakunta, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen taloushallinnon raportointikoodistoa ja vahvistaa vuosittain sen sisältö seuraavalle kalenterivuodelle.

Ylintä päätösvaltaa Tili-instituuttisäätiössä käyttää säätiön hallitus.

KLT-tutkinnon valvonta

KLT-lautakunta kokoontuu vuosittain toukokuussa käsittelemään KLT-tutkintoon tulleet hakemukset ja tekemään päätökset tenttioikeuden saamisesta. KLT-tentti järjestetään aina lokakuussa.

Marraskuussa KLT-lautakunta päättää tentin pisterajat Tutkintovaliokunnan esityksestä. Lopullinen tenttitulos vahvistetaan KLT-lautakunnassa tammikuussa, kun arvostelun oikaisuvaatimuspyynnöt ja vastineet on käsitelty.

Lisäksi KLT-lautakunnan kaikissa kokouksissa käsitellään KLT-kirjanpitäjien nimenmuutoksia, KLT-kirjasta luopumisia sekä KLT-kirjan uudelleen voimaansaattamisia. KLT-kirjan ylläpitämiseksi KLT:t raportoivat kouluttautumisestaan ja työtehtävistään joka kolmas vuosi. KLT-lautakunta käsittelee ylläpitoraportit toukokuun kokouksessa ja uusii KLT-kirjat seuraavalle kolmelle vuodelle tai antaa mahdollisia huomautuksia.

Tilitoimiston auktorisointi

Kaikki Taloushallintoliiton jäsentoimistot tarkastetaan ennen jäseneksi hyväksymistä ja jäsenyyden aikana säännöllisesti, viiden vuoden välein. Taloushallintoliitossa toimii tarkastuslautakunta, joka organisoi tarkastukset sekä ohjaa ja kehittää jatkuvasti tarkastusten sisältöä.

KLT-lautakunta myöntää toukokuun kokouksessa auktorisoinnin niille uusille Taloushallintoliiton jäsentoimistoille, jotka täyttävät auktorisoinnin edellytykset ja jotka on tarkastettu liiton tilitoimistotarkastuksella.

Tilitoimiston auktorisointi on toimipaikkakohtainen ja se on voimassa kaksi vuotta. Jokainen yrityksen toimipaikka auktorisoidaan siis erikseen. Auktorisoinnin uusiminen edellyttää tilitoimistolta kahden vuoden välein annettavaa toimintaselvitystä ja lisäksi viiden vuoden läpäistävää tarkastusta.

Auktorisoinnin uusiminen edellyttää myös, että muutkin liiton jäsenkriteerit ovat yhä voimassa. Jäsenkriteerit täyttävä tilitoimisto on muun muassa  vakavarainen, riippumattomassa asemassa, omaa hyvät valmiudet toimeksiantojen hoitamiseen eli toimiston vastuuhenkilö on suorittanut KLT-tutkinnon, on toiminut päätoimisesti vähintään kaksi vuotta ja noudattaa hyvää tilitoimistotapaa.

Jos auktorisoitu toimisto täyttää kaikki yllä olevat kriteerit, KLT-lautakunta uusii auktorisoinnin. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkistä tunnistaa parhaiten laadukkaan ja valvotun tilitoimiston.

 

Artikkelin kuvassa nykyinen KLT-lautakunta. Sohvalla vasemmalla Jarmo Leppiniemi, keskellä Pekka Ruuhonen, oikealla Taloushallintoliiton toimitusjohtaja ja säätiön asiamies Juha Ahvenniemi. Käsinojilla Elina Witt (vasemmalla) ja Anna Lundén (oikealla). Keskirivissä Aarto Hirvi, Tapani Kykkänen ja Leena Rekola-Nieminen. Takarivissä  Hannu Ylänen, Mika Björklund, Marja-Liisa Kananen, Karri Nieminen ja Pasi Horsmanheimo.

 

KLT-lautakunta

  • Ensimmäisen KLT-tentin vuonna 1980 läpäisi 101 henkilöä.
  • Vuonna 2012 KLT-tenttiin osallistui 205 henkilöä, joista 100 pääsi läpi.
  • Nykyään KLT-tutkinnon suorittaneitaon lähes 2 700.
  • Auktorisoituja tilitoimistoja on lähes 800.

KLT-lautakunnan puheenjohtajat:

Teollisuusneuvos Arvi Pappinen, Kauppa- ja teollisuusministeriö: 1980-1986
Pääjohtaja Lauri Honkavaara, Verohallitus: 1987-1992
Pääjohtaja Jukka Tammi, Verohallitus: 1993-2007
Pääjohtaja Mirjami Laitinen, Verohallinto: 2008-2012
Pääjohtaja Pekka Ruuhonen, Verohallinto: 2013-

KLT-lautakunnan kokoonpano vuonna 2013:

Pekka Ruuhonen, puheenjohtaja, Verohallinto
Jarmo Leppiniemi, varapuheenjohtaja, Tili-instituuttisäätiön Tutkintovaliokunnan pj.

Julkishallinto:

Mika Björklund, Työ- ja elinkeinoministeriö

Elinkeinoelämä:

Pasi Horsmanheimo, Keskuskauppakamari
Anna Lundén, Suomen Yrittäjät ry
Hannu Ylänen, Elinkeinoelämän keskusliitto

Korkeakoulut:

Marja-Liisa Kananen, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Tapani Kykkänen, Aalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu

Tilitoimistot:

Aarto Hirvi, Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy
Karri Nieminen, Fiscales Oy   
Leena Rekola-Nieminen, Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Elina Witt, Tilitoimisto Eliko Oy

 

 

Katso kaikki