CTA Paikka

Henkilöstörahastojen suosio kasvaa

Henkilöstörahastoja koskeva laki uudistui 2011, ja sen jälkeen niiden suosio palkitsemismuotona on kasvanut. Viime vuonna perustettiin 15 uutta rahastoa, ja myös kuntasektori on lähtenyt mukaan.
20.5.2015

Tarja Laine, Suomen henkilöstörahastojen yhdistyksen puheenjohtaja, LähiTapiola

Henkilöstörahaston voi perustaa yksityiseen tai julkiseen organisaatioon, jossa on vähintään kymmenen työntekijää ja liikevaihto on rahastoa perustettaessa tilintarkastuslaissa säädetyn määräinen. Henkilöstörahasto palkitsemismuotona lisää työmotivaatiota ja kiinnostusta työnantajan menestymiseen. Rahastot tarjoavat mahdollisuuden henkilöstön yhteiseen osaomistukseen työnantajayrityksessä. Tämän vuoksi henkilöstö voisi osallistua yrityksen päätöksentekoon vastuuntuntoisella tavalla.

Vuoden 2014 aikana perustettiin 15 uutta rahastoa ja kaksi purkaantui. Vuoden aikana toimi 68 rahastoa. Rahastoissa on yhteensä 111 067 jäsentä, joista Suomen Henkilöstörahastojen yhdistyksen jäsenrahastoihin kuuluu noin 110 000 henkeä. Henkilöstörahastojen jäsenosuuspääomat olivat 535 miljoonaa euroa rahastojen 2014 aikana päättyneinä tilikausina.

Rahastoja on muun muassa VR-konsernilla, Fortumilla, Outokummulla, Telia-Soneralla, Finnairilla, Sanoma Newsillä ja Sanoma Magazinesillä, LähiTapiola-ryhmällä, Nordea Pankilla ja Atrialla. Uudistettu laki monipuolistaa rahastojen käyttömahdollisuuksia.

Kuten lain säätäjät toivoivatkin, laki houkuttelee kaikenkokoisia yrityksiä ja virastoja perustamaan rahastoja. Nyt myös kuntasektori on lähtenyt mukaan perustamaan henkilöstörahastoja. Esimerkiksi Eurajoen kunta on valinnut palkitsemismuodokseen henkilöstörahaston.

 

Rahasto ei ole osa yhtiötä

Henkilöstörahasto on itsenäinen toimija. Lain perusteluissa todetaan, että ”henkilöstörahastolain tarkoituksena olisi palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yrityksen ja viraston tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista”. Yhtiö päättää palkitsemisjärjestelmästä ja yhdessä henkilöstön kanssa perustaa rahaston, joka vastaanottaa ja hallinnoi yhtiön sinne antamia tulospalkkio- tai henkilöstörahastoeriä. Palkkioerille rahasto yrittää saada mahdollisimman hyvän tuoton, jotta työntekijä saa käteensä lopulta suuremman summan kuin yhtiö alun perin hänelle antoi.

Pitää muistaa, että rahasto ei ole osa yhtiötä, vaan henkilöstön omistama ja hallinnoima itsenäinen toimija. Rahastolle suoritetut palkkiot ei kerrytä sosiaaliturvaa, eikä yhtiön rahastolle maksamasta rahasta peritä veroa. Nostettaessa 20 prosenttia osuudesta on verovapaata, 80 prosentista maksetaan ansiotuloveroa. Sen sijaan käteisenä maksetuista henkilöstörahastoeristä ja niiden lisäosista, jotka perustuisivat tulospalkkaukseen, maksetaan sekä verot että sosiaaliturvamaksut. Henkilöstörahastoerät ovat yritykselle verotuksessa tulonhankkimiskustannuksena vähennyskelpoinen meno.

 

Vuosittain nostettava osuus 15 prosenttia

Rahaston jäseniä ovat lähtökohtaisesti kaikki yhtiön työntekijät, oli työsuhteen luonne mikä tahansa.

Jäsenyys pitää alkaa viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Rahaston säännöissä voidaan sulkea rahaston jäsenyyden ulkopuolelle esimerkiksi optio- tai muihin palkitsemisjärjestelmiin hyväksytyt työntekijät. 

Rahastolle suoritetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat jaetaan aina vuosittain jäsenten rahasto-osuuksiin, joista enintään 15 prosenttia siirretään kunakin vuonna jäsenen nostettavissa olevaan osuuteen. Ensimmäisenä vuonna jäsenellä on siis mahdollisuus nostaa 15 prosenttia rahastossa olevista varoistaan ja seuraavina vuosina kaikki rahastoon vuosittain kertyneet 15 prosentin osuudet, joita hän ei ole vielä nostanut.

Työsuhteen päättyessä koko rahasto-osuus pitää maksaa viimeistään neljän kuukauden kuluttua rahaston vuosittaisesta arvonmäärityspäivästä, jonka perusteella siis määritellään kunkin jäsenen osuus.

Eläkkeelle jääneet ja taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotut voivat nostaa osuutensa jaksotetusti niin, että viimeinen erä (tai koko erä) pitää nostaa neljän vuoden kuluttua. Jaksotus on joskus tarpeen muun muassa verotuksellisista syistä tai vaikkapa sen takia, että työn päättymisen jälkeisenä arvonmäärityspäivänä pörssikurssit ovat epäedullisen alhaiset.

 

Tulospalkkioita ja lisäosia

Keskeisin lakimuutoksen tuoma muutos on se, että rahasto voi ottaa vastaan myös yhtiön kannattavuuden perusteella kaikille jäsenille samoilla säännöillä jaettavien henkilöstö­rahastoerien lisäksi myös tulospalkkioita, jos ne täyttävät lain määritelmän henkilöstörahastoerästä. Nykyisin henkilöstörahastoerä voi osin tai kokonaan perustua tuloksesta riippumattomiin kriteereihin, esimerkiksi erilaisten tuotannollisten tai laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Lisäksi laki mahdollistaa henkilöstörahastoerän lisäosan, jonka voisi saada vain ennalta päätetty osa rahaston jäsenistä, kuten esimerkiksi tietty ammattiryhmä, toimipiste, tiimi tai tuotantolinja. Lisäosaa voi saada enintään kuukauden palkan verran vuodessa. Rahaston on säännöissään kirjattava, suostuuko se ottamaan lisäosia.

Henkilöstörahasto palkitsemismuotona lisää parhaimmillaan työmotivaatiota ja kiinnostusta työnantajan menestymiseen. Rahastojen voidaan katsoa edistävän myös taloudellisten asioiden ymmärtämistä henkilöstön keskuudessa. Rahastot tarjoavat mahdollisuuden henkilöstön yhteiseen osaomistukseen työnantajayrityksessä. Tämän vuoksi henkilöstö voisi osallistua yrityksen päätöksentekoon vastuuntuntoisella tavalla.

Rahastot saattavat jossain määrin jopa kohentaa yritysten rahoitusrakennetta, jos rahastojen varoja sijoitetaan yritysten omiin pääomiin. Omaan yritykseen sijoittamiseen luettaisiin myös sijoitukset samaan konserniin kuuluvaan yritykseen. Sijoitukset voidaan tehdä joko oman pääoman ehdoin tai lainaehdoin. Tällöin sijoituskohteina voivat tulla kysymykseen osakkeet, osuudet, optio- ja vaihtovelkakirjalainat sekä muut velkakirjat. Käytännössä rahasto esimerkiksi lainaa yritykselle varojaan ja sopii samalla kohtuullisesta korosta.

Yritys voi lahjoittaa rahastolle myös vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja tiloja taikka henkilöstön harrastustoimintavaroja liitettäväksi rahaston muuhun pääomaan.

Rahastoja valvoo työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva yhteistoiminta-asiamies.

Lisätietoja: www.henkilostorahastot.fi.

Finnairin henkilöstörahasto osana henkilöstön palkitsemista

Finnair Oyj:n henkilöstörahasto perustettiin 1996, ja se on siitä lähtien toiminut sekä jäsentensä että yhtiön taloudellisen hyvinvoinnin parhaaksi. Vuosien aikana moni asia on muuttunut, kuten esimerkiksi viiden vuoden sääntö oman nostettavissa olevan rahastoerän suhteen. Alussa myös painotettiin kovasti säästämisen aspektia.

Jokaisesta rahaston jäsenestä eli lähes koko henkilökunnasta tuli yhtiön osakeomistajia. Näin haluttiin vahvistaa henkilöstön sitoutumista yhtiöön. Tällä hetkellä rahastolla on Finnair Oyj:n osakkeita noin 890 000 kappaletta. Tämä on merkittävää, sillä rahastolla ei ole osakkeiden pitopakkoa, mutta se ei kuitenkaan ole luopunut osakkeistaan. Tämä on osoitus sitoutumisesta ja siitä, että usko yhtiöön on säilynyt, vaikka viimeiset vuodet ovat olleet hyvinkin vaikeita.

Rahasto on myös oiva esimerkki hyvin toimivasta henkilöstörajojen yli menevästä yhteistoiminnasta. Alussa rahaston hallintoon osallistuivat edustajat seitsemästä eri henkilöstöryhmästä, nykyään kuudesta. Rahaston hallituksessa on yhtiön edustaja.

Hyvin toimiva henkilöstörahasto on mitä parhain esimerkki hyvin toteutetusta yt-toiminnasta. Finnairissa rahaston palkitseminen tapahtuu kollektiivisesti, eli palkitsemisen perusteet ovat kaikille samat. Tämä on merkittävää, sillä kuukausiansiot vaihtelevat eri henkilöstöryhmittäin 2 000–12 000 euron välillä.

Jos verrataan henkilöstörahastoa ja nyt yhtiössä uutena toteutettua ns. FlyShear-osakesäästämisohjelmaa, niin suurin ero on siinä, että FlyShear-osakesäästäminen ei ole taloudellisesti kaikille mahdollista. Kun lähdetään pohtimaan eri säästämis- tai palkitsemisohjelmia, tulisikin ottaa huomioon, kohteleeko malli henkilöstöä tasapuolisesti ja onko se yrityksen kannalta rakentava vaiko hajottava.

Henkilöstörahaston kautta toteutettu palkitseminen on myös yhtiölle edullinen vaihtoehto ja jäsenen saama veroetu merkittävä. Toivottavaa on myös, että jäsenistö on kiinnostunut rahaston toiminnasta ja jäseneduista sekä siitä, miten sijoitustoiminta on toteutettu ja onnistunut. Finnairilla on tähän hyvät seurantatyökalut Intranetissä. Myös palautteen saaminen on rahaston kehittämisen kannalta tärkeää, siitä hyötyvät sekä jäsenistö että yhtiö. Finnairissa tämä toteutetaan parhaiten avoimilla voittopalkkioperusteiden määrittämisillä, ja ne tehdään yhdessä rahaston ja yrityksen kesken. Tässä asiassa on vielä parannettavaa.

Finnairin henkilöstörahastolla on tänäkin päivänä merkittävä rooli henkilöstön palkitsemisessa ja se on osa hyvinvointia. Henkilöstörahastoa ovat kohdanneet rakennemuutokset, nousut ja laskut sekä se on toteuttanut lain sille asettamat velvoitteet ja muutokset. Rahaston jäsenille joulukuisesta niin sanotusta ”kinkku rahasta” -käytännöstä on muodostunut jo käsite, jonka jokainen on omalla työpanoksellaan ansainnut.

Juha Grundström 
Henkilöstörahaston puheenjohtaja 
Finnair Oyj

 

Henkilöstörahastolain mukaiset suorituksen saajansa verotuksessa

Henkilöstörahastolain mukaisten suoritusten verokohtelu määräytyy eri tavoin suorituksen luonteen mukaan. Asiassa on huomioitava tulon luonne ansiotulona, sairausvakuutuslakia sovellettaessa, ennakonpidätystä toimitettaessa sekä vuosi-ilmoitusta annettaessa.

 

Suorituksen luonne tulona

Jos kyse on henkilöstörahastosta maksetuista suorituksista, on suoritus saajalleen ansiotuloa, mutta ei palkkaa. Tästä johtuu, että suoritukseen ei kohdisteta palkkatulosta saatavaa kaavamaista tulonhankkimis-vähennystä. Lisäksi on huomioitava tuloverolain 65 §, jonka mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Henkilöstörahastolain mukainen käteispalkkio kuitenkin käyttäytyy palkkatulon tavoin tuloverotuksessa.

 

Suorituksesta maksettavat sairausvakuutuksen maksut

Kun rahastosta maksettavaa erää ei pidetä verotuksessa palkkana, ei siitä makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Asia on varmistettu myös päivä-rahamaksuttomuuden osalta sairausvakuutuslaissa, jonka 18 luvun 2 §:n 4 momentin 9 kohdan mukaan palkkana ei pidetä henkilöstörahastolaissa tarkoitettuja henkilöstörahastoeriä ja niiden lisäosia, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta.

Lisäksi sairausvakuutuslain mukaan palkkana ei pidetä tiettyjä verotuksessa palkkana pidettäviä henkilöstörahastosuorituksia. Edellytyksenä muun ohessa on, että suoritukset ovat henkilöstörahastolaissa tarkoitettuja henkilöstörahastoeriä ja niiden lisäosia, jotka on nostettu käteisenä edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta ja muita toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perusteella.

Samat suoritukset on rajattu pois myös työntekijän eläkelaissa tarkoitetusta työstä maksettavan vastikkeen piiristä. Ne eivät siten kerrytä eläketurvaa eikä niistä makseta eläkemaksua.

 

Ennakonpidätys ja vuosi-ilmoitus

Henkilöstörahastolain mukaisesta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä toimitetaan ennakonpidätys ennakkoperintäasetuksen 12 §:n mukaan sivutuloja varten vahvistetun henkilökohtaisen pidätysprosentin tai verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan. Ennakonpidätys kohdistetaan vain tulon veronalaiseen osaan.

Vuosi-ilmoituksella henkilöstörahaston rahasto-osuus ja ylijäämä ilmoitetaan suorituslajilla H1. Verotuksessa palkkana pidettävä suoritus ilmoitetaan palkan suorituslajilla ja merkitään tarvittaessa palkka-eräksi, joka ei kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen.

 

Tomi Peltomäki
Veroasiantuntija
Verohallinto

 

HenkilöstöhallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki