CTA Paikka
CTA Paikka

Pienpaahtimon kirjanpidosta

21.5.2018
markku
Markku Ojala

Asiakkaamme on suomalainen osakeyhtiö, joka harjoittaa kahvipaahtimotoimintaa. Yritys ostaa raakakahvia norjalaiselta yritykseltä, ja kahvi toimitetaan suoraan alkuperämaasta (esimerkiksi Brasilia) ensin Britanniaan varastoon ja kuljetetaan sieltä sitten myöhemmin Suomeen. Kahvipaahtimoyritys saa laskun norjalaiselta myyjältä, jossa on veloitettu sekä kahvi että kuljetuspalvelu Britanniasta Suomeen.

Miten tämä raakakahvin osto pitäisi käsitellä pienpaahtimon kirjanpidossa? Myyjän laskussa ei ole arvonlisäveroa eikä norjalaisen yrityksen VAT-tunnistetta eikä mainintaa käännetystä verovelvollisuudesta.

VASTAUS:

Raakakahvia tuodaan Britanniaan todennäköisesti niin sanottuun verovarastointimenettelyyn. Tämä menettely ei perustu EU:n tulli- vaan arvonlisäverolainsäädäntöön, johon menettelystä käytetty käsite sisältyy.
Verovarastointi soveltuu erikseen nimetyille tuotteille. Raakakahvi on yksi niistä tuotteista, joihin verovarastointia voidaan soveltaa (katso AVL 72 i § 1 mom. 11-kohta). Verovarastointimenettely ei sovellu tavaroihin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi varastossa tai myytäviksi vähittäiskauppavaiheessa eli myytäviksi varastosta suoraan kulutukseen (esimerkiksi paahdettu ja jauhettu kahvi).

Norjalaisyritys tuo raakakahvia siis esimerkiksi Brasiliasta Britanniaan. Todennäköisesti norjalaisyritys on toiminut tässä niin, että se on tullannut raakakahvin Britanniassa, mutta yritys ei ole maksanut maahantuonnista arvonlisäveroa, koska tavarat on sijoitettu verovarastoon. Verovarastointiin siirrettävän tavaran maahantuonnista ei suoriteta arvonlisäveroa. Kun tavara on tuotu Britanniaan ja tullattu siellä, se on niin sanottua yhteisötavaraa.

Norjalaisyrityksen pitäisi olla rekisteröitynä Britanniaan arvonlisäverotuksen osalta vähintäänkin ilmoituksenantovelvolliseksi varastoon tuoduista tavaroista ja niiden myymisestä edelleen Britanniasta muihin EU-maihin. Yrityksellä pitäisi olla myös VAT-tunniste.

Kun norjalaisyritys myy raakakahvia suomalaiselle paahtimoyritykselle, myynti käsitellään yhteisömyyntinä, koska tavara kuljetetaan Britanniassa sijaitsevasta verovarastosta Suomeen ja ostajana on täällä arvonlisäverovelvollisten rekisterissä oleva yritys. Kun varasto on Britanniassa ja norjalaisyritys todennäköisesti rekisteröintivelvollinen sinne, niin yrityksen kotipaikalla (Norja) ei ole tässä merkitystä.

Ostajan kannalta on merkityksellistä, että se pystyy todentamaan tavaran liikkumisen yhteisömaasta Suomeen. Tärkeää on myös, että tässä ja vastaavissa tapauksissa selvitellään yhdessä asiakkaan kanssa tavaran kuljetusketjun lisäksi myös muun muassa myyjän verovelvollisuusasemaa ja tavaran verokohtelua tarkemmin myyjän verotuksessa.

Mikäli verovarasto olisi sijoitettu tänne Suomeen, säännökset arvonlisäverokäsittelystä löytyvät arvonlisäverolain 72 h – 72 n pykälien säännöksistä. Verovarastoinnista Suomessa voi lukea lisää Verohallinnon ohjeesta ”Verovarasto arvonlisäverotuksessa” (annettu 9.2.2018, Dnro A14/200/2018). Ohje käsittelee verovarastointia Suomessa, mutta ohjeesta saa kyllä vinkkejä tähänkin tapaukseen. Ohjeen esimerkkiä 8 voi tarkastella peilikuvana ajatellen nyt esillä olevaa tapausta.

 

Markku Ojala on johtava asiantuntija Taloushallintoliitossa. Hänen erikoisalanaan on erityisesti yritysverotuksen substanssi- ja menettelykysymykset.

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.

Tämä kysymys on julkaistu Tilitoimistossa-lehden numerossa 3/2018.

Asiantuntija vastaaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki