Tilikauden pituuden vaikutus tulo-osuuden pääomatulo-osuuteen
Kommandiittiyhtiön yritysmuoto muutettiin osakeyhtiöksi. Kommandiittiyhtiön viimeinen tilikausi oli viiden kuukauden pituinen ja se päättyi 31.3.2016. Vaikuttaako yhtiön tilikauden pituus kommandiittiyhtiön ainoalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle jaettavan tulo-osuuden pääomatulo-osuuteen? Entä muissa yritysmuodoissa?
T:mi-yrittäjien ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten verotuksessa lähdetään siitä, että tilikauden pituus vaikuttaa pääomatulo-osuuteen. Jos tilikausi on esimerkiksi 18 kuukautta, niin pääomatulo-osuus lasketaan seuraavasti: yhtiömiehen nettovarallisuusosuus x 18/12 x 20 %. Vastaavalla tavalla normaalia lyhyempi tilikausi vaikuttaa yhtiömiehen pääomatulo-osuuteen.
T:mi-yrittäjän pääomatulo-osuuden laskennasta on säännökset tuloverolain (TVL) 38 §:ssä ja henkilöyhtiön yhtiömiehen tulo-osuuden laskennasta TVL 40 §:ssä. Niissä kerrotaan, että pääomatulo-osuus lasketaan nimenomaan vuotuisena tuottona nettovarallisuudesta.
Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuuden laskentasääntö on kirjoitettu TVL 33 b §:ään. Sen mukaan osingon pääomatulo-osuus lasketaan osakkeen matemaattisesta arvosta kahdeksan prosentin vuotuisena tuottona.
Kaikki mainitut säännökset on kirjoitettu samaan muotoon. Kaikissa puhutaan siis vuotuisesta tuotosta. Tästä huolimatta osakeyhtiön tilikauden pituudella ei ole merkitystä osakkeenomistajan verotuksessa, kun lasketaan hänen saamansa osingon pääomatulo-osuutta. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä, jos tilikauden pituuden merkitystä pääomatulo-osuuden laskentaa haluaa selvittää yksinomaan TVL:n säännöksiä lukemalla.
Kysymys TVL 33 b §:n oikeasta soveltamisesta eteni aikoinaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Ratkaisussa KHO 2002:1 oli esillä edellä jo mainittu tilanne, jossa tilikauden pituus oli 18 kuukautta. Osakkeenomistaja halusi, että osingon pääomatulo-osuus ja vuotuinen tuotto olisi laskettu tilikauden pituuden mukaisessa suhteessa. Korkeimman hallinto-oikeuden näkemys oli päinvastainen ja lopputulemaksi jäi, että osakeyhtiön tilikauden pituudella ei ole merkitystä osingonsaajan verotuksessa jaettaessa osinkotuloa pääoma- ja ansiotuloksi.
Ratkaisun ymmärtää, kun ajatellaan, että osakeyhtiö ja sen osakkeenomistaja ovat kaksi eri verovelvollista. Yhtiötä verotetaan sen saamasta voitosta ja osakkeenomistajaa yhtiön jakamasta voitosta ja muusta varojenjaosta. Osinkona voidaan jakaa muultakin kuin kuluneelta tilikaudelta syntynyttä voittoa ja myös varojenjakoa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan osinkona laissa säädetyin edellytyksin. Rahasto voi hyvinkin sisältää esimerkiksi osakkeiden merkintähinnasta rahastoon sijoitettuja varoja tai muita pääomansijoituksia. Osinkona verotettava varojenjako ei yksiselitteisesti ole siis vain osakeyhtiön tuottaman voiton jakoa.
Osakkeenomistajan verotuksessa vuotuisen tuoton laskenta on siis ymmärrettävä viittaavan osingonsaajan omaan verovuoteen, joka yksityishenkilöillä on poikkeuksetta kalenterivuosi.
