23. toukokuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Työmarkkinoiden muutos on haaste myös työttömyysvakuutukselle. Työttömyysturvaa on tälläkin vaalikaudella uudistettu kolmikantaisesti.  Työttömyysturvan uudistaminen on ollut esillä vaalikeskustelussa ja keskustelu varmasti jatkuu myös vaalien jälkeen.

Nykymuotoinen työttömyysvakuutus täytti muutama vuosi sitten 50 vuotta. Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) aloitti toimintansa vuoden 1999 alussa. TVR:n edeltäjä oli Työttömyyskassojen keskuskassa. TVR:n päätehtävä on ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen rahoittaminen. TVR:n kautta maksetaan työttömyyskassoille myös valtionosuus päivärahoihin. Työttömyysvakuutusrahasto on vuodesta 2013 lähtien vastannut työnantajien  työttömyysvakuutusmaksujen määräämisestä ja perinnästä. Aiemmin tehtävä oli tapaturmavakuutusyhtiöiden hoidettavana. 

Suuri lama 1990-luvun alussa nosti työttömyyden ennätyskorkealle hyvin lyhyessä ajassa. Mitään suhdannepuskureita ei tuolloin ollut käytössä. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu nousi hyvin lyhyessä ajassa kymmenkertaiseksi (6,0 prosenttiyksikköön) ja sen lisäksi keskuskassa joutui ottamaan lainaa etuuksien maksamiseksi.  Työttömyysturvaetuuksien rahoituksen varmistamiseksi työttömyysvakuutusmaksua alettiin kerätä myös palkansaajilta vuoden 1993 alusta.

Suomen siirtyessä euroon sovittiin niin sanotuista EMU-puskureista, joita on kerätty työttömyysvakuutusrahastoon ja työeläkejärjestelmään. TVR:n suhdannepuskurin koko oli aluksi 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Vuonna 2010 puskurin kokoa suurennettiin 5 prosenttiyksikön työttömyysasteen menojen suuruiseksi. Tällä hetkellä puskurin enimmäiskoko on noin 1,5 miljardia euroa. Puskurin tarkoituksena on tasata työttömyyden vaihteluista aiheutuvia työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia eli pitää maksukehitys tasaisena. 

Hyvässä taloustilanteessa 2000-luvun alussa puskuri saatiin nopeasti kerättyä enimmäismääräänsä. Puskuria on käytetty maksujen tasaamiseen 2000-luvun alussa sekä vuoden 2009 jälkeisessä taloustaantumassa. TVR:n hoitama suhdannepuskuri on siis toiminut tarkoitetulla tavalla, kun hyvinä vuosina on kerätty puskuria, jota on huonompina vuosina käytetty. Tämän hetkinen taloustaantuma on kuitenkin ollut poikkeuksellisen pitkä, eikä vastaavaa löydy Suomen taloushistoriasta. TVR:n menot ovat kasvaneet, ja puskuria on jouduttu käyttämään menojen tasaamiseksi. Vuonna 2014 TVR:n tulos oli ennätyksellisen alijäämäinen, ja puskuri meni vuodenvaihteessa jo miinuksen puolelle. 

Lain mukaan TVR voi ottaa menojen kattamiseksi myös velkaa puskuria vastaavan määrän. Tälle vuodelle maksuja korotettiin (0,15 prosenttiyksikköä kumpaakin maksua). Palkansaajamaksu on tänä vuonna 0,65 prosenttia palkasta ja työnantajamaksu 0,8 prosenttia 2 025 000 euron palkkasummaan asti, ja sen ylittävältä osalta 3,15 prosenttia palkka­summasta. Maksujen korotus ei kuitenkaan riitä nopeasti kasvaneiden menojen kattamiseksi. Siksi TVR joutuu tänä vuonna ottamaan lainaa  satoja miljoonia euroja. Nopeasta velkaantumisesta seuraa, että myös ensi vuonna työttömyysvakuutusmaksuja joudutaan korottamaan, koska menot ovat edelleen kasvamassa ja velanoton rajat tulevat vastaan. Korotustarve on selvästi tämänvuotista suurempi. Velanotto on tilapäinen ratkaisu. Työttömyysvakuutus­maksujen riittävä taso on ensisijainen keino selviytyä rahoituksen velvoitteista. TVR:n velanhoitosuunnitelma lähtee siitä, että velat voidaan maksaa pois muutaman vuoden kuluessa, kun maksuja korotetaan ja työllisyys paranee. 

Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017




Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute