23. elokuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save
22.10.2014

Aikojen kuluessa on laadittu erilaisia ennustuksia teknologian kehityksestä.  Toisinaan ennustukset aliarvioivat kehitystä, toisinaan reilusti yliarvioivat.  Yksi tyypillisesti yliarvioitu kehitysodotus liittyy koneen kykyyn korvata ihminen.

Uskon ETLA:n Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen artikkelissa (s. 44–45) esitettyyn näkemykseen laskentakapasiteetin ja tallennetun tiedon määrän lisääntymisestä.  Sen sijaan suhtaudun varauksella ohjelmistojen ja koneiden aiheuttamaan mullistukseen työelämässä. Riippuu toki tietysti myös siitä, mitä mullistuksella tarkoitetaan.  Tarkastelukulmasta riippuen työelämä on mullistunut myös viimeisten 10-20 vuoden aikana.

Laskenta-alan automatisoinnin suuri askel olisi maailmanlaajuinen standardointi.  Kun laskut yhä pienemmässäkin yrityksessä lähetetään ja vastaanotetaan sähköisenä, niin kovin pitkä matka ei ole kunnollisen standardin luontiin automatisoituihin kirjauksiin. Silloin suhteellisen vaivalloisesta manuaalityöstä päästään valtaosin eroon. Standardointihan onnistuu jo nyt yrityskohtaisesti ainakin pääosiltaan.  Yksittäisen yrityksen standardien luonti on vain vähän haasteellista.

Toinen tärkeä seikka tulee olemaan yrityksen yhden yhteisen infrastruktuurin luonti, siirtyminen niin sanottuun IAAS (infrastructure as a service) -palveluun. Eli palvelutoimisto hoitaa koko yrityksen it-infran alkaen ohjelmistoista ja laitteista (esimerkiksi pilvipalvelun kautta). Yrityksissä rekisteröidään jo nyt valtava määrä informaatiota jonka hyödyntäminen jää puutteelliseksi infrastruktuurissa olevien aukkojen takia (myynnit alueittain, asiakkaittain, tuotteittain, sama ostoissa, palkkojen rekisteröinnissä kerätään valtava määrä erilaista hyödyntämätöntä tietoa).

Toinen tärkeä seikka liittyy starndardoitujen tieto­pankkien synnyttämiseen.  Yhteisesti sovittavilla (vaikkapa yritystutkimusneuvottelukunnan) pelisäännöillä ajetaan saman toimi­alan yrityksistä sisään tietovarasto, jota pystyy jokainen tietopankin käyttöön oikeutettu hyödyntämään omassa ohjaustyössään asiakkaan kanssa. Tosiasiassa laskentapalveluun erikoistuneet tilitoimistot ovat kaikkein lähimpänä mahdollisuutta kerätä tämä tietopankki. Vain siellä on oikeasti riittävän kattava ymmärrys siitä, minkälaisia oikaisuja virallisiin tilinpäätöksiin tulee tehdä, jotta vertailtavuus syntyy. Muut yrityksiä palvelevat toimijat ovat pk-yrityksistä liian kaukana (asianajajat, tilintarkastajat, konsultit).

Jos koneet hoitavat kirjanpidon perusosuuden ja tietopankki arviointia varten tarvittavan datan keräämisen, niin laskentahenkilön kohdalla nousee suureen kehittämistarpeeseen­ kaksi asiaa:
1) Ihmisen kohtaamisen kyky
2) Viestinnälliset taidot

Innostava treineri saa liikuntatapahtumassa aikaan varmasti enemmän kuin videokuva, mutta vielä enemmän saa yrittäjän kanssa aikaan kommunikointikykyinen taloushallinnon ammattilainen, joka tarkastelee asioita eri puolilta ja viestii ne ymmärrettävästi ja selvästi. Minkäänlainen tietoportaali, grafiikka tai kuva ei korvaa ihmistä, joka aidosti selvittää, mikä on tiedon vastaanottajan taso omaksua taloudellista tietoa, miten tasoa käsi kädessä kulkien pikku hiljaa nostetaan ja missä kohtaa tulee oikea irtautumisen vaihe kun tiedon käyttäjä on kasvanut yrityksensä ja kykyjensä puitteissa treinerin ohi.  Laskentaihmisen roolista tulee valmentajan tai jopa vanhemman roolin kaltainen; on autettava alkuun ja kehittymään, mutta on oltava myös kykyä ja rohkeutta päästää irti kun sen aika oikeasti tulee.

 

Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017



Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute