Tuottavuutta työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista
Suomessa tunnistetaan nykyään jo melko hyvin hyödyt, joita työterveys- ja työturvallisuusasioiden hyvällä hoitamisella saavutetaan. Hyvinvoiva työpaikka pystyy toimimaan asiakasläheisesti ja ennakoimaan myös asiakkaan tulevat tarpeet.
Yrityksen omistajan, johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden lisäksi myös rahoittajat arvostavat työhyvinvoinnin tuloksia. Yrityskauppojen niin sanotuissa due diligence -prosesseissa kiinnitetään huomioita ostettavan liiketoiminnan kannattavuuteen ja riskeihin. Työhyvinvointi voi silloin näkyä numeroina, joilla on merkitystä kauppahintaan ja kaupan houkuttelevuuteen potentiaaliselle ostajalle. Työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat myös osa kilpailukykyisen yrityksen riskienhallintaa.
Työhyvinvointi muodostuu useasta tekijästä: muun muassa hyvästä johtamisesta, työntekijän terveydestä ja jaksamisesta, työpaikan turvallisuudesta, hyvästä työn hallinnasta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisöön sekä työilmapiiristä ja työyhteisön toimivuudesta.
Jos nämä asiat eivät aina ole kunnossa, syynä on usein tiedon puute siitä, mitä laki edellyttää ja ennen kaikkea tiedon puute keinoista. Esimerkiksi työaikalaki ja työehtosopimukset mahdollistavat nykyään hyvin työaikajoustot sekä työnantajaa että työntekijää palvelevalla tavalla.
Työntekijälle työhyvinvointi tuo terveyttä, turvallisuutta ja elämänhallintaa. Työhyvinvoinnin merkitys on suuri myös yhteiskunnalle: työn ja tuottavuuden avulla pystymme rakentamaan yhteiskunnalle taloudellista kantokykyä huolehtiaksemme heikompiosaisista.
Työhyvinvointi- ja työturvallisuusteot eivät välttämättä maksa mitään eivätkä ne vie ylimääräistä aikaa tai ylimääräisiä resursseja, kunhan löydetään oikeat keinot ja paikat, joista saa apua. Usein kyse on valinnoista ja siitä, miten asioita tehdään.
Työterveyshuolto on työpaikan tärkeä kumppani. Jokaisella työpaikalla – jolla on yksikin työntekijä – on oltava työterveyshuolto. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että yritykset saavat tarvitsemiaan työterveyshuoltopalveluita.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kehittänyt yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa niin sanotun PIRA-mallin, jolla varsinkin pk-sektorin yritykset voivat tehdä työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman yhdessä.
Työhyvinvointifoorumi on sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon johtama verkosto, jota koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa Työterveyslaitos.
Työhyvinvointifoorumi jakaa muun muassa tietoa työpaikkojen hyvistä käytännöistä. Foorumin sisällä on myös lukuisia ohjelmia ja hankkeita, joilla lisätään työhyvinvointia. Valmisteilla on myös kaikille avoin Tepsi-verkkopalvelu, johon kootaan esimerkkejä työpaikoilla kehitetyistä tepsivistä käytännöistä.
Johtamisen kehittämisverkosto puolestaan toimii verkostomaisena tukena työpaikkojen johtajille ja esimiehille.
Nolla tapaturmaa -foorumi ja sen jäsenyritykset tekevät Suomessa ansiokasta työtä työtapaturmien vähentämiseksi. Foorumin jäsentyöpaikat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään organisaatioidensa työtapaturmia turvallisuuskulttuuria kehittämällä ja aktiivisilla käytännön keinoilla.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt myös Osatyökykyiset työssä -ohjelma, jonka tavoitteena on helpottaa osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä.
Vuonna 2014 alkaa Euroopan Työterveys- ja työturvallisuusviraston kaksivuotinen kampanja työhön liittyvän psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi.
Lisätietoja löydät stm.fi-palvelusta sekä ohjelmien ja foorumeiden omilta sivuilta.
Liisa Hakala
varatuomari, johtaja STM, työsuojeluosasto, toimintapolitiikkayksikkö
