Koulutus ja työelämän tarpeet
Kilpailukykyiset pk-yritykset ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomea yritetään nostaa suosta uudelle kasvun uralle. Pk-yritysten pärjäämisessä talouden hallinnan ja talousohjauksen merkitys on entistä tärkeämpää.
Oppilaitokset tuottavat tulevia talous- ja palkkahallinnon ammattilaisia sekä yrityksiin että tilitoimistoihin. Sekä työnantajalla että opiskelijalla on oikeus korkeaan koulutuksen laatuun, joka ei vaihtele oppilaitoksittain.
Taloushallinnossa on jo pitkään törmätty valmistuneiden osalta kirjavaan osaamisen tasoon jo perusasioissa. Kysymys, kuuluvatko poistot tuloslaskelmaan vai taseeseen, saa edelleenkin liian usein vääriä vastauksia niin tradenomin kuin toisen asteen perustutkinnon suorittaneilta, vain yhden esimerkin mainitakseni.
Valmistuneiden osaamisen perusta on tänä päivänä erittäin kirjavaa. Taloushallinnon ammattilaiseksi kasvaminen vaatii paljon jatkokoulutusta, ahkeraa työssäoppimista ja työnantajalta runsaasti tukea.
Ammattikorkeakoulujen itsenäisyys on tuonut mukanaan liian suurta osaamisen vaihtelua eri oppilaitoksissa opiskelleiden välillä. Sen vuoksi on syytä selvittää valtakunnallisesti, mistä oppilaitoskohtaiset vaihtelut johtuvat ja hakea samalla keinoja, joilla havaitut ongelmat pystytään poistamaan.
On syytä pitää mielessä, että ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on nimenomaan tuottaa hyvän osaamisperustan omaavia osaajia käytännön talous- ja palkkahallinnon tehtäviin. Tätä työtä tehdään yhä enemmän ulkoistettuna ostopalveluna erityisesti pk-yrityksiä palvelevissa tilitoimistoissa.
Tutkintojen ja opetuksen kehittäminen kannattaa tehdä hyvässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jotta tutkinnot vastaisivat nykyistä paremmin käytännön työelämän tarpeita. Taloushallinnon työkalujen ja prosessien nopea uudistuminen ja muutos asettaa koulutuksen kehittämiselle ja tutkinnoille lisähaasteensa.
On myös syytä ennakkoluulottomasti tarkastella ammatillisen koulutuksen erilaisia koulutuksen malleja, joissa opiskelu ja työharjoittelu saadaan järkevästi nivellettyä toisiinsa. Työharjoittelua suunniteltaessa on etsittävä sellaisia malleja, jotka eivät aiheuta yritystoiminnalle kohtuuttomasti kustannuksia. Työnteon ja opiskelun yhdistäminenhän on lähtökohtaisesti erittäin myönteinen asia.
Taloushallinnon ala tarvitsee uutta osaavaa työvoimaa. Yritetään yhdessä löytää malleja, jotka kehittävät alan koulutusta ja madaltavat kynnystä hakeutua harjoittelijaksi taloushallinnon tehtäviin.
Juha Ahvenniemi
juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi
