23. elokuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save
Jaakko Heinimäki
Jaakko Heinimäki
7.12.2016

Useimmiten työpaikoilla on käytössä kaksi erilaista perehdyttämisen mallia. Toinen on tavallisimmin käytetty ja toinen on hyvä.

Siinä tavallisemmassa mallissa uudelle työntekijälle annetaan avainkortti ja näytetään, missä työpiste on.

Hyvässä mallissa kerrotaan lisäksi lounaan verotusarvoon liittyvät faktat.

On kolmaskin tapa perehdyttää uusi tulija. Siinä mallissa uusi työntekijä otetaan suunnitelmallisesti työyhteisöön ja hänet ohjataan työhön ja työtehtäviin niin, että sekä hänelle että työyhteisölle käy selväksi, mitä uusi työntekijä tekee ja minkä takia.

Perehdyttäminen ei siis ole vain uuden työntekijän perehdyttämistä uuteen työhön ja työpaikkaan, vaan myös työyhteisön perehdyttämistä siihen uuteen tilanteeseen, että yhteisöön tulee uusi jäsen.

Kolmannen mallin premium-versiossa uudelle työntekijälle osoitetaan perehdyttäjä, joka ottaa perehdytyksen kontolleen.

Kaksi ensimmäistä perehdyttämisen mallia tarkoittavat uusien työtehtävien opettamista ja opastusta työpaikan käytäntöihin. Kolmas malli tarkoittaa ennen kaikkea sitoutumisen helpottamista ja sosiaalistumista. Se merkitsee paitsi työtehtäviin opastamista ja työhön perehdyttämistä, myös työyhteisöön, yrityskulttuuriin ja yrityksen toimintaympäristöön perehdyttämistä.

Tällainen laajemmin ymmärretty perehdyttäminen voisi olla paikallaan aina silloin tällöin, vaikka ketään uutta työntekijää ei porukkaan tulisikaan. 

Aika monella työpaikalla tehdään tänään eri asioita tai ainakin asioita tehdään eri tavalla kuin toissa vuonna.

Siitä on ihan kovan luokan yliopistoissa tutkittua tietoa, että muuan keskeisimmistä työssä viihtymisen, työssä onnistumisen, työhön sitoutumisen, työn ilon ja innostumisen edellytyksistä on sen ymmärtäminen, mitä työyhteisössä tehdään, miten sitä tehdään ja minkä takia sitä tehdään. 

Sen kirkastamisen, mitä töissä tehdään, miten ja miksi, voisi ottaa jatkuviin rutiineihin. Silloin uusi työntekijä pääsee aloittamaan duuninsa motivoituneessa ja sitoutuneessa työyhteisössä, ja motivaatiolla ja sitoutumisella on taipumus levitä tarttumalla. Yhtä lailla kuin leipääntymisellä, nihkeydellä ja vitkuttelulla on taipumus levitä tarttumalla.


Kirjoitin ensimmäisen kolumnini Tilisanomiin tammikuussa 2004. Se käsitteli aidon ja humpuukimoraalin välistä eroa, erityisesti tein selkoa 1700-luvulla eläneen filosofin Immanuel Kantin ajatuksesta, että moraali on arvokasta itsensä takia, ei vain välineenä jonkin muun edistämiseen. Kaksitoista vuotta on kulunut näitä kolumneja kirjoitellessa, ja pidän Kantin ajatusta edelleen huomion arvoisena. 

Seuraavassa numerossa tällä palstalla on jo toinen kirjoittaja, ja minä perehdyn uuteen työhöni uudistuvan Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajana. Kiitän Taloushallintoliittoa, Tilisanomia ja erityisesti Tilisanomien lukijoita kuluneista vuosista. Olen saanut arvokasta palautetta ja mainion foorumin filosofeeraukselle. Pitämättä sen pitempää Oscar-puhetta totean vain, että pitäkää hyvän puolia ja vastustakaa huonoa.

Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017



Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute