Julkisen hallinnon harha

Pitkät vuosilomat, lyhyt työaika, tehoton ja ylisuuri hallinto, aluepolitiikka, sote – siinäpä teemoja, jotka ovat viime aikoina hallinneet julkisesta hallinnosta käytävää keskustelua.

Näin julkisen liikelaitoksen ja Suomen suurimman kaupungin taloushallinnosta vastaavana edustajana tuntuu, että yleinen keskustelu liian usein unohtaa muutaman tosiasian. Esimerkiksi sen, että täällä julkishallinnossakin on asiakkaita, jotka maksavat tuottamistamme palveluista. Ja sen, että julkisellakin sektorilla vahditaan kuukausitasolla, millaista tulosta organisaatiossa tehdään. Seuraamme tarkasti myös toteutuneita suoritemääriä ja tehtyjä työtunteja.

”Oy Helsinki Ab:n” suuret transaktiomäärät sekä talous- että palkkahallinnossa asettavat järjestelmille ja prosessien läpivientiin omat haasteensa. Uudet käyttöön­otot ja toimintatapojen muutokset eivät ole aivan yksinkertaisia. Ja vaikka järjestelmätoimittajat ja palveluiden tarjoajat ovat vielä tarjouskilpailussa omasta mielestään tietoisia volyymeistä, juuri tässä tulee usein ikäviä yllätyksiä. Uuden järjestelmän kapasiteetti ei välttämättä riitäkään pyörittämään aineistoa suunnitellulla tavalla. Tai sitten prosessin muutos tai uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii sellaista toimintatavan muuttamista, joka ei sormia napsauttamalla tapahdukaan näin laajassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi ostolaskuja käsittelee Helsingin kaupungilla yhteensä 7 000 henkilöä. Sairaaloissa, päiväkodeissa, työmailla ja toimistoissa.

Myös palkanlaskennassa toimimme Helsingin kaupungissa kuin mikä tahansa monialayritys: palkansaajia on 40 000 ja erilaisia työehtosopimuksia valtavasti. Lääkärin palkanlaskenta eroaa aika lailla opettajan vastaavasta. Osaamista, tarkkuutta ja eri toimialojen tuntemusta vaaditaan.

Oman mausteensa tähän kaikkeen tuovat virkamiehen vastuut ja velvollisuudet. Hankinnat kilpailutetaan ja päätökset ja asiakirjat, kuten laskut ja palkkatiedot, ovat julkisia. Helsingin kaupunki päätti viime vuonna – ensimmäisten organisaatioiden joukossa Suomessa – avata kaiken talousdatansa.

Se pistääkin ainakin allekirjoittaneen, myös kuntalaisena, sen totisen paikan eteen, että mihin minä haluan käyttää omia verorahojani? En ainakaan tehottoman talous- ja palkkahallinnon pyörittämiseen tai vanhanaikaisten työtapojen ylläpitämiseen. En todellakaan halua hukata eurojani harmaan talouden syövereihin tai veroparatiiseihin.

Kannan pientä huolta osaavan työvoiman saamisesta. Mistä löytyy kuntapuolellekin tilitoimisto­tasoisia kirjanpitäjiä? Houkutteleeko palkanlaskentatyö nuoria? Saadaanko eläköityvien osaajien tilalle varmasti tekijöitä? Tähän olemme itse varautuneet aktiivisella koulutussuunnittelulla ja sillä, että tarjoamme työntekijöillemme aitoja etenemismahdollisuuksia.

Hienointa tässä kaikessa on kuitenkin se, että meillä riittää töitä. Sekä aivan perusasioiden hoitamisessa että kehittämisessä. Kun löydämme oikeat toimintatavat ja prosessit pitkien tapahtumaketjujen hoitamiseen, saamme aivan varmasti irti myös säästöjä – meille kaikille veronmaksajille.

Tuija Kuivalainen
toimitusjohtaja
Talpa, Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu