28. kesäkuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Digitalisaatio tarkoittaa elävän elämän ilmiöiden kääntämistä tietokoneiden kielelle, nolliksi ja ykkösiksi. Kun tässä onnistuu, pääsee käyttämään tietokoneiden suunnatonta laskentatehoa elämää helpottamaan. Itseohjautuvat autot, paikallaan ilmassa leijuva selfieitä ottava kamera ja reaaliaikainen simultaanitulkki kännykässä kaikilla kielillä – tässä esimerkkejä siitä, mitä ”tietokoneen suunnattoman laskentatehon käyttäminen” käytännössä tarkoittaa.

Moinen mullistaa toimialat. Uber saattaa auton ja kuljetusta kaipaavan tehokkaasti yhteen, Wolt puolestaan poistaa väliportaita ihmisen ja ammattitaitoisesti tuotetun ruoka-annoksen väliltä. Molemmat ovat uusia ilmestyksiä omalla toimialallaan eikä kumpikaan tule jäämään omalle toimialalleen. Ne tulevat jatkossa, onnistuessaan, toimittamaan kaikenlaisia asioita ihmisten välillä.

Yksi esimerkki edellä kuvatusta löytyy omalta toimialaltani viestinnästä. Täällä on pinnan alla käynnissä vahva kuhina. Viestintä ja markkinointi ovat sulautumassa yhdeksi toimialaksi. Tässä ei ole kuitenkaan vielä kaikki. Samaan pyörteeseen on heittäytymässä liikkeenjohdon konsultointi, muotoilu ja koodaaminen. Itse olen kutsunut moista sekametelisoppaa vuorovaikutusteollisuudeksi. Sitä rakentaa paraikaa muiden muassa Reaktor omalta tontiltaan ja Miltton omaltaan.

Kun minkä tahansa yrityksen johtoryhmä kokoontuu, on hyvä muistaa, että käytännössä rajaton ja kohta myös käytännössä ilmainen laskentateho antaa mahdollisuuksia mihin vain. Kysymys on siitä, kuka tuohon mahdollisuuteen tarttuu. Jotta tarttuminen onnistuu, on johtoryhmän kaikkien jäsenten, kaikkien toimintojen, kyettävä pelaamaan yhteen yhtä saumattomasti kuin vaikkapa leijonajoukkueen ketju MM-kisoissa. 

Tuo vaatii aivan uutta kaikilta, myös taloushallinnolta. Jos edellä kuvatun kiteyttäisi taloushallinnon näkökulmasta, on kyse erityisesti reaaliaikaisesta tiedosta. Kilpailussa pärjääminen edellyttää oikeita toimia. Oikeat toimet edellyttävät puolestaan sitä, että käytössä on mahdollisimman ajanmukainen ja tarkka tieto siitä, missä mennään. Maailmassa pärjää jatkossa suunnitteluakin paremmin yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta jos haluaa erottaa onnistumisen epäonnistumisesta, on tiedettävä ensin tarkkaan, mitä tapahtui.

Lopuksi pari lohdutuksen sanaa. Mekaanisen taloushallinnon on arveltu olevan yksi digitalisaation uhreista, algoritmit uhkaavat kuulemma viedä ihmisten työt. Osittain näin onkin, mutta yksikään algoritmi ei osaa ennustaa pitkälle tulevaisuuteen oikein ihmisten sekopäistä käyttäytymistä. Se, että ihmiset osaavat yllättää kerta toisensa jälkeen paitsi itsensä myös algoritmit, takaa työpaikat taloushallinnossa. Siksi kannattaa opetella tuntemaan ihmisen mieli, se kun kuitenkin lopulta vetelee naruista kaikkien taulukkolaskentaohjelmien kylmien numeroiden takana. Ihminen–numerot–ihminen, siinä kieli, johon applikaatiot eivät jatkossakaan hevin taivu. 

Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017




Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute