Asunto-osakeyhtiön hallituksen toimikausi joskus tulkinnanvarainen
Korkein oikeus on antanut asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenen toimivaltaan ja toimikauden pituuteen liittyvän mielenkiintoisen ja tulkintoja selventävän ratkaisun KKO 2013:74.
As.oy:n 27.11.2009 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi oli valittu A ja B. Kokousta ei ollut pidetty vuosina 2010 ja 2011. Ylimääräinen yhtiökokous oli pidetty 28.9.2011, jolloin hallituksen jäseniksi oli valittu B ja hänen puolisonsa. Kokouskutsun oli toimittanut yksin B. Hän oli ilmoittanut kutsussa olevansa yhtiön entinen hallituksen jäsen. A ja eräät muut osakkeenomistajat olivat nostaneet moitekanteen yhtiötä vastaan, koska heidän mukaansa yhtiökokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti.
Asiassa oli kysymys ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten mitättömyydestä kokouksen koolle kutsumiseen liittyvän menettelyvirheen perusteella.
Vanha asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) on kumottu 1.7.2010 voimaan tulleella uudella lailla (1599/2009). Vanhaa lakia sovelletaan siltä osin kuin on kysymys 27.11.2009 pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä valitun hallituksen toimikaudesta. Toimivalta kutsua yhtiökokous koolle määräytyy 1.7.2010 lukien uuden lain mukaan. 6 luvun 18 §:n 1 momentin mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle.
Yhtiökokouksen koolle kutsuminen muun kuin hallituksen toimesta edellyttää yleensä aluehallintovirastolta (avi) haettavaa oikeutusta. Jos yhtiökokousta ei kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu, avin tulee hallituksen jäsenen, isännöitsijän, tilintarkastajan, toiminnantarkastajan tai osakkeenomistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhtiön kustannuksella.
Eräissä tapauksissa laki mahdollistaa yhtiökokouksen koolle kutsumisen hallituksen jäsenen tai entisen jäsenen toimesta ilman avin oikeutusta. Jäsenellä on oikeus kutsua, jos hänellä on syytä olettaa, ettei hallituksessa ole enää muita jäseniä. Jäsenen tehtävästä eroavan velvollisuus on huolehtia koolle kutsumisesta, jos hänellä on erotessaan syytä olettaa, että yhtiöllä ei enää ole muita hallituksen jäseniä. Entisellä jäsenellä on tähän toimikauden päättymisestä huolimatta oikeus samasta syystä.
Näissä säännöksissä sääntelyn tarkoituksena on, että yhtiöön saadaan mahdollisimman pian toimivaltainen hallitus. KKO:n mukaan kysymys on kuitenkin poikkeussäännöksistä, joita on
lähtökohtaisesti tulkittava suppeasti.
Vanhan lain mukaan hallituksen jäsenen toimikausi tuli määrätä yhtiöjärjestyksessä. Sen tuli päättyä viimeistään neljäntenä vaalien jälkeisenä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan yhtiökokouksen tai tilikauden päättyessä. Myös uuden lain mukaan hallituksen toimikausi määräytyy ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen perusteella. Siinä on lisäksi olettamasäännös toimikaudesta sen varalta, ettei asiasta ole yhtiöjärjestyksessä määrätty.
KKO lähti siitä, että hallitus on vastuussa yhtiökokouksen koolle kutsumisesta yhtiöjärjestyksen määräämänä aikana. Mikäli hallitus laiminlyö velvoitteensa, voi avi oikeuttaa muun tahon suorittamaan koolle kutsumisen. Hallituksen toimikausi ei kuitenkaan yhtiöjärjestyksen mukaan päättynyt eikä hallitus vapautunut velvoitteistaan pelkästään siitä syystä, että se oli jättänyt varsinaisen yhtiökokouksen kutsumatta koolle.
KKO:n mukaan hallituksen jäsenen toimikausi oli sidottu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymishetkeen. Näin ollen 27.11.2009 valitun hallituksen toimikausi ei ollut päättynyt ja hallitus on ollut syyskuussa 2011 toimivaltainen kutsumaan yhtiökokouksen koolle. Sen johdosta hallituksen jäsenellä ei ole ollut yksin toimivaltaa kutsua yhtiökokousta koolle ilman avin oikeutusta.
Harri Vento
OTT, asianajaja
