Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen: Kaksi maagista sanaa: harmaa talous
Katso video
Taloushallinnon laatustandardi julkistettiin viime kesänä ja tietoa siitä on jaettu eri medioilla ja välineillä. Tuttavallisemmin TAL-STA lyhenteellä tunnettu standardi on mittari, jolla alan toimijoita mitataan ja siitä saa myös oman toimintansa kehittämiseen vinkkejä ja viitteitä. Maailma ympärillä muuttuu ja erilaisia vaatimuksia tulee, siksi standardi on tärkeä. Tietoa siitä löytyy Taloushallintoliiton sivuilta.
– Siinä on vielä pieni puute, joka on taloushallintopalveluista nopeimmin kasvava palkkahallinto. Sitä koskeva osio saadaan tämän vuoden aikana ja näin TAL-STA täydentyy ehjäksi kokonaisuudeksi, lupaili Rekola-Nieminen.
Miten tilaajavastuulaki vaikuttaa?
Taloushallinnossa uudistusten tai muutosten toteuttamisessa on kaksi maagista sanaa, jotka työntävät hankkeita ja uudistuksia eteenpäin: harmaa talous.
Tilaajavastuulaki on harmaan talouden puolella yksi päällimmäisiä asioita ja sen vaikutusta tilitoimistoihin on viime aikoina kyselty: pitäisikö tilitoimistojenkin toimittaa asiakirjat asiakkailleen.
– Lain soveltamisalassa puhutaan korostetusti rakennusalasta ja on hyvä, jos viesti on mennyt perille, ettei se koske pelkästään rakennusalaa vaan kaikkea alihankintatyötä. Laissa kuitenkin todetaan, että tilaajavastuulaki koskee asiakkaan tiloissa, työmaalla tai osoittamassa paikassa tehtyä työtä. Sitähän perinteinen tilitoimistotyö ei ole, painotti Rekola-Nieminen.
Liiton tulkinta on, että omasta toimistosta annettua palvelua lain vaatimus ei koske.
– Tänä päivänä moni menee kuitenkin jo asiakkaan tiloihin ja tekee siellä taloushallinnon toimia, jotka tilaaja voisi itsekin suorittaa. Tällöin tilaajavastuulaki tulee kuvaan mukaan. Kesken pitkän suhteen asioita ei kuitenkaan tarvitse lähteä pohtimaan”, muistuttaa liiton puheenjohtaja ja lisää, että asiakirjojen niin kutsuttu kolmen kuukauden sääntö koskee tilannetta, jolloin tarjousta annetaan. Silloin ne eivät saa olla sen vanhempia. Toimeksiannon jatkuessa niitä ei tarvitse antaa uudelleen.
Tilaajavastuulaki tuli jo vuonna 2007, mutta harva sitä huomasi silloin. Vuosikymmenen vaihteessa siitä alettiin puhua, tuli tarkastuksia ja sanktioita. Lakia on sen jälkeen korjattukin ja rakennusalaa koskevat tarkistukset tulivat viime syksynä. Nyt on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on tutkia, miten laki on toiminut ja onko siitä ollut hyötyä. Lisäksi selvitetään mahdolliset muutostarpeet.
– Työryhmä antaa toukokuussa väliraportin ja vuoden loppuun mennessä tehdään johtopäätökset.
Esitys kuitinantovelvollisuudesta
Lausunnolla on ollut myös esitys kuitinantovelvollisuudesta ja se näkyy jo nyt paikassa kuin paikassa kysymyksenä ”haluatko kuitin”. Kuitti voi olla kassakoneesta tai kuittilomakkeeseen kirjoitettu sekä myös sähköinen.
– Mielenkiintoista esityksessä oli, että maatalous olisi vapautettu kuitinantovelvollisuudesta. Minulla on sellainen käsitys, ettei ohimyynti maataloudessa ole sen harvinaisempaa kuin muuallakaan ja sen poissulkeminen on hivenen erikoista, totesi Rekola-Nieminen.
Jos esitys menee läpi, laissa olisi säädelty kuitti, tosite ja lasku ja kaikkien tietosisältö olisi hieman erilainen. Tekninen tuottamistapakin voisi olla erilainen ja se on ongelmallista.
– Esimerkiksi arvonlisäverolainsäädännön tositevaatimukset ja suunnitellun kuittilainsäädännön vaatimukset olisivat vähän ristiriitaisia ja sellainen tilanne olisi mahdoton. Toivottavasti annetut lausunnot vaikuttavat asiaan vielä tässä vaiheessa ja saadaan selkeä sääntö siitä, mikä on kuitti. Jos sen sisältö ei vastaa tositteen tietosisältöä, se ei yksinään riitä todentamaan liiketapahtumaa ja antamaan alv-vähennysmahdollisuutta.
Työmaa- ja kuukausikohtainen ilmoittaminen siirtyy
Harmaan talouden valvonnassa ovat nousseet esiin myös tyyppihyväksytty kassakone ja työajanvalvontajärjestelmät. Kassakoneet olisi rajoitettu nyt koskemaan lähinnä ravintola- ja majoitusalaa.
– Työajan- ja kulkuvalvontajärjestelmät korostuvat erityisesti rakennusteollisuudessa, niiden avulla olisi helppo dokumentoida veronumerohenkilöiden liikkeet työmaalta ja yrityksestä toiseen. Ne ovat investointeja ja rasittavat elinkeinoa, mutta jos niistä sitten saadaan myös lisää hyvää materiaalia omaan kustannusseurantaan, niin muutos ei ole mennyt pelkästään harmaan talouden piikkiin.”
Työmaakohtainen ja kuukausikohtainen ilmoittaminen oli suunniteltu alkamaan loppusyksystä 2013, mutta se siirtyy ensi vuoden puolelle. Valmisteluaikaa tarvitaan lisää.
Tilintarkastus ja tilinpäätös
Tilintarkastusalalla on tutkintouudistus meneillään ja siitä annetaan lausunnot maaliskuun loppuun mennessä. Tutkintorakenne ja tilintarkastusalan valvontatoiminnot menevät uusiksi. Kevään mittaan on lupa odottaa uutta tietoa asiasta.
Tilinpäätösdirektiiveistä neljäs ja seitsemäs yhdistetään ja seuraava käsittely on huhtikuussa EU:ssa.
– Mitään maailmaa mullistavaa ei ole tulossa, mutta säännöstön muuttuminen voi aiheuttaa muutospaineita esimerkiksi osakeyhtiölain konsernitilinpäätösvaatimuksiin. Se ei saa myöskään unohtua, että laki menee asetuksen edelle. Kirjanpitolaki sanoo, että tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva, ja että asetus sisältää luettelon liitetiedoista. Tässä ainakin tällä hetkellä tuntuu olevan pieni ristiriita valmistelun alla olevan direktiivin kanssa.
Menetetty asiakas vai menetetty maine
Rekola-Nieminen puhui myös viime aikoina esiin nousseesta ongelmasta, jossa kirjanpitoa halutaan manipuloida esimerkiksi taseen vahvistamiseksi. Johdonmukaisuuden ja varovaisuuden periaatteet ovat tällaisissa tilanteissa otettava aina huomioon.
– On ollut tilanteita, joissa ainoa vaihtoehto on katkaista toimeksianto. Asiakkaan vaatimukset kirjanpidon manipuloinnista ovat olleet sitä luokkaa, että sellaiseen kirjanpitäjä ei voi ryhtyä. Tämä ei ole pelkästään palveluntarjoajien ongelma, yksityisessä yrityksessä kirjanpitäjä voi joutua vielä voimakkaamman henkisen painostuksen kohteeksi, jos ei koe ammattieettisesti oikeaksi kirjata asioita, joita vaaditaan tehtäväksi.
– Yksi menetetty asiakas on kuitenkin vähemmän kuin kokonaan menetetty maine. On mietittävä, onko kaikkien asiakkaiden kaikkiin vaatimuksiin suostuttava.
