Sukupolvenvaihdos vaatii aikaa ja suunnittelua

Mariitta Hollström perusti loppuvuodesta 1980 Kokkolaan yhden naisen tilitoimiston, joka on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä 13 työntekijän arvostetuksi yritykseksi. Vuonna 2006 toteutettu sukupolvenvaihdos nosti toimitusjohtajan paikalle Marika Hollströmin.
17.8.2011

Ari Rytsy

Kuva Esa Melametsä

Marika Hollströmin tie Mariittan perustaman yrityksen johtoon sai alkunsa vuonna 1997, jolloin hän aloitti työt Yrityspalvelu Hollströmin kirjanpitäjänä. Sitä seuranneen kuuden vuoden aikana oppia alasta tuli sekä käytännön tekemisen että Mariittan kautta. Vuonna 2003 Marika siirtyi äitiyslomalle, jolta palattuaan hän ryhtyi tekemään yrityksessä kirjanpitoa sekä tilinpäätöksiä vaativampia tehtäviä kuten hinnoittelua, budjetointia, yritysjärjestelyitä sekä verosuunnittelua. Tuolloin keskustelut sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta oli jo aloitettu.

– Puhuimme asiasta ensimmäisen kerran vuonna 2000. Projekti kesti kaiken kaikkiaan reilut viisi vuotta ja virallinen vaihdos tehtiin vuonna 2006. Käytännön järjestelyjen ohella kyse oli meille molemmille varsin suuresta henkisestä prosessista, muistelee Marika.

Päätöksen tehtyään ei isoihin saappaisiin astuminen pelottanut Marikaa, vaikka yrityksessä oli samaan aikaan käynnissä vuonna 2004 alkanut laajentuminen controller-palveluiden suuntaan. Uuden palvelukonseptin myötä Yrityspalvelu Hollström on mennyt yhä syvemmälle asiakkaidensa toimintaan. Teknisen tiedon ja osaamisen lisääntyminen on johtanut siihen, että monet Hollströmin asiakkaista hyödyntävät kirjanpidossa ja palkanmaksussa yrityksen ohjelmia. Monipuolinen osaaminen mahdollistaa myös sen, että Hollströmin henkilökunta voi vaihtoehtoisesti käyttää asiakkaan ohjelmia.

– Mariitta hoiti tuolloin valtaosan asiakkuuksista. Minun vastuullani olivat suurimmat asiakkaamme. Näiden yhteensovittaminen oli yksi sukupolvenvaihdoksen haasteista. Samaan aikaan minun oli uutena toimitusjohtajana ansaittava asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien luottamus. Onneksi Mariitta oli suurena tukenani koko ajan, Marika kiittelee.

Johtajuus on jatkuvaa oppimista

Vaihdoksen tekeminen vaati sekä luopujalta että jatkajalta runsaasti suunnittelua ja aikaa. Hollströmin tapauksessa molempien osapuolten samanlainen työntekotapa helpotti prosessin läpivientiä. Jälkikäteen tarkasteltuna Marika pitää viiden vuoden siirtymäaikaa liian pitkänä. Sitä lyhentämällä olisi voitu vähentää henkilöstön ja asiakkaiden turhaa epätietoisuutta tulevasta.

– Kaiken kaikkiaan prosessi sujui kuitenkin hyvin. Oli tärkeää, että Mariitta jatkoi vielä vaihdoksen jälkeenkin yrityksen palveluksessa. Hän myös antoi minulle heti täydet valtuudet päätöksentekoon. Joskus näissä vaihdoksissa näkee tilanteita, joissa luopuja ei ole valmis siirtämään vastuuta yrityksen toiminnasta jatkajan harteille, sanoo Marika.

Ennen toimitusjohtajana aloittamista hän perehtyi johtajuuteen muun muassa erilaisten kurssien kautta. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Marika kävi myös Pohjanmaan kauppakamarin Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutuksen. Johtamistaidot ovat karttuneet vuosien saatossa. Vastuu elinvoimaisen tilitoimiston kehityksestä ja henkilöstön hyvinvoinnista ei paina enää harteita yhtä paljon kuin ensimmäisinä vuosina.

– Johtajan ominaisuudessa olen oppinut ymmärtämään hyvän neuvottelu- ja keskustelutaidon merkityksen. Oikeanlainen itseluottamus kumpuaa puolestaan siitä, miten hyvin ihminen hallitsee oman työnsä, Marika pohtii.

Kaiken muun lisäksi hän on aktiivisesti mukana useammassa yrittäjäyhdistyksessä, Nordean valvoja-toiminnassa sekä Taloushallintoliiton tilitoimistotarkastustoiminnassa, jonka puitteissa Marika tarkastaa muita auktorisoituja tilitoimistoja. Myös säännölliset kontaktit tilitoimiston asiakkaisiin ovat työn kannalta tärkeitä sosiaalisia tapahtumia.

– Tavoitteena on, että tapaan jokaisen asiakkaan vähintään kahdesti vuodessa. Joidenkin kanssa yhteydenpito on huomattavasti tiiviimpää.

Uutta näkemystä johtoryhmästä

Yrityspalvelu Hollströmin kehitystavoitteiksi ovat kiteytyneet tilitoimiston vuosien saatossa hankkiman arvostuksen ylläpitäminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja controller-palveluiden laajentaminen. Näiden tukemiseksi tilitoimistolle perustettiin oma johtoryhmä heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tällä hetkellä kyseiseen kokoonpanoon kuuluu kaksi henkilöä yrityksen sisältä ja yksi ulkopuolinen jäsen.

– Halusin ulkopuolisen jäsenen mukaan jämäköittämään hallintoa sekä tuomaan uutta näkemystä Hollströmin toimintaan ja sen kehittämiseen. Tämä valinta on poikinut muun muassa henkilöstön kehittämispäiviä, parantanut toimiston omaa raportointia ja luonut konkreettisia tavoitteita tulevaisuutta silmällä pitäen, listaa Marika.

Yritys aikoo säilyttää asemansa panostamalla sähköisiin toimintamalleihin ja asiakasta hyödyttävän tiedon tuottamiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa verosuunnittelua, yritysjärjestelyitä, tuotteiden hinnoittelua, budjetointia ja kuukausitasolla tehtävää tilinpäätöstä. Hyvällä palvelulla tuotettu lisäarvo on aktiivisesti tukemassa asiakkaan liiketoimintaa.

– Jokaisen tilitoimiston työntekijän pitää osata laittaa asiakkaan lippis päähän työtä tehdessään. Tällä tavalla ajateltuna esimerkiksi palkanlaskenta on itse asiassa henkilöstöhallintaa, Marika summaa.

YleisetUusimmat Artikkelit
Katso kaikki