25. heinäkuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Palkkahallinnon koulun lopputentti
Palkkahallinonkoulu osa 9/9

Petteri Viljakainen Legal Councel, VT, Legal Services Ernst & Young Oy
Julkaistu 18.5.2010

Tilisanomissa vuosina 2009–2010 julkaistu palkkahallinnon koulu päättyy tässä numerossa julkaistuun artikkeliin TyEL-eläkkeistä. Kysymykset ovat laatineet palkkahallinnon koulun eri osien kirjoittajat. Monivalintatehtävissä voi olla yksi tai useampi oikea vastaus.

Työsopimuslaki

(Risto Tuominen, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät)

1. Missä tilanteessa on kysymys voimassaolevasta työsuhteesta?

a) E:n mökillä myrsky oli kaatanut puita E:n poissaollessa. Mökkinaapuri B otti puhelimitse yhteyttä ja tarjoutui selvittämään tilanteen pientä korvausta vastaan. Kysymyksessä oli B:n mielestä työsuhde.

b) F:n määräaikainen työsuhde oli sovittu päättymään kuukauden viimeisenä päivänä. Kaksi päivää aikaisemmin hän toimitti työnantajalle lääkärintodistuksen kolmen viikon työkyvyttömyydestä. Parannuttuaan hän palasi työpaikalle väittäen työsuhteen jatkuvan.

c) G:n kanssa oli tehty kirjallinen työsopimus, johon töitten alkamisaika oli merkitty kahden kuukauden päähän sopimuksen allekirjoittamisesta. Työntekijä ilmoitti jo kahden viikon kuluttua, että on saanut toisen työpaikan, eikä voi ottaa sovittua työtä vastaan. Työsuhde oli työnantajan mielestä voimassa.

d) Osakeyhtiö H:ssa valmistauduttiin vähentämään henkilöstöä. Yrityksessä oli 19 työntekijää toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa sekä yksi määräaikainen perhevapaasijainen ja yksi vuokratyöntekijä. Työntekijöiden mielestä yt-neuvottelut tuli käydä, koska määräaikainenkin on työsuhde.

 

Työaika

(Risto Tuominen, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät)

2. Milloin kysymyksessä on työaikalain tarkoittama työaika?

a) Työntekijä matkustaa komennuskohteeseen työnantajan kuljettamalla autolla. Työntekijä katsoi, että matkustamisaika on työaikaa.

b) Työntekijä on asunnossaan varalla mahdollista hälytystä odottaen. Työnantajan näkemyksen mukaan varallaolo ei ole työaikaa.

c) Työntekijä saapuu työpaikalle normaaliaikaan, mutta on työkohteessa vasta 16 minuutin kuluttua, koska vaatteiden vaihto sosiaalitiloissa vei kyseisen ajan. Työntekijän mielestä vaatteidenvaihtoaika on myös työaikaa, koska ollaan työnantajan tiloissa.

d) Työnsä luonteen takia työntekijä vietti yön työpaikalla olevassa lepohuoneessa, vaikka ei sillä kertaa joutunut suorittamaan varsinaisia työtehtäviään. Työnantajan mielestä kyseessä ei ole työaika, koska työtä ei tehty.

 

Vuosilomapalkan laskeminen

(Mauri Saarinen, asianajaja, Asianajotoimisto Mauri Saarinen)

3. Mikä väittämistä on oikein?

a) Vuosiloman ansaintaperiaate tuli vuosilomalakiin vuonna 1939.

b) Lakisääteistä vuosilomaa ei voida milloinkaan korvata rahalla.

c) Vuosilomakorvaus on maksettava työntekijälle, vaikka hän työskentelisi työsuhteen aikana vain yhden tunnin.

d) Mikäli työntekijällä on 31.3. kuukausipalkka, joka muuttuu ennen vuosiloman antamista tuntipalkaksi, voidaan sopia kuukausipalkan käyttämisestä lomapalkan laskennassa.

Sairauspoissaolot

(Mauri Saarinen, asianajaja, Asianajotoimisto Mauri Saarinen)

4. Mikä väittämistä on oikein?

a) Tilastojen mukaan vähiten sairauspoissaoloja on opettajilla.

b) Valviralla on oikeus ratkaista ristiriitaisten lääkärintodistusten perusteet ja lainmukaisuus.

c) Työnantaja voi aina olla hyväksymättä työntekijän esittämän toisessa EU:n jäsenvaltiossa toimivan lääkärin kirjoittaman todistuksen.

d) Työntekijällä on yleensä oikeus siirtää sovittu pekkasvapaa, jos hän sairastuu ennen ko. vapaan alkua.

 

Perhevapaat palkkahallinnon näkökulmasta (Mauri Saarinen, asianajaja, Asianajotoimisto Mauri Saarinen)

5. Mikä väittämistä on oikein?

a) Isyysvapaa tuli sairausvakuutuslakiin vuonna 1972.

b) Perhevapaat ovat työsopimuslain mukaan palkallisia.

c) Yksityisalojen työehtosopimusten mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vanhempainvapaansa, mikäli hän on sairastunut ennen vanhempainvapaan alkua.

d) Työntekijällä on oikeus keskeyttää hoitovapaansa, kun hän on jäämässä äitiysvapaalle uuden raskauden perusteella.

 

Työntekijän nettopalkasta vähennettävät maksut (Antti Kondelin, palkkahallinnon asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto)

6. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?

a) Suojaosuus on minimimäärä, joka velalliselle on aina jätettävä.

b) Suojaosuus ei voi muodostua myös kokonaan tai osittain luontoiseduista.

c) Ulosmittaamatta jätetään aina vähintään puolet nettopalkasta.

d) Jos velallisen nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, nettopalkasta voidaan ulosmitata kaksi kolmasosaa.

e) Työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaat työmatkakustannusten korvaukset ilman ulosottopidätystä.

f) Ulosottomies ei voi merkitä maksukiellolle ulosottopidätyksen perimistä koskevia erityismääräyksiä.

g) Työnantaja ei saa kuitata palkkasaamista yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta.

h) Työnantaja voi kuitata vain työsuhteesta johtuvia saatavia.

i) Työnantajan oikeus kuitata saataviaan on rajoitettu suojaosuutta vastaavaan määrään.

j) Kuittausoikeuden rajoitus koskee vain työsuhteessa saatua palkkaa.

k) Työnantaja voi kuitata kokonaan työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaukset.

l) Työnantajan tulee laskea suojaosuus ja ulosottopidätyksen määrä ennen kuittausta.

m) Työnantaja voi vähentää palkkaennakon täysimääräisesti työntekijän nettorahapalkasta.

n) Palkkaennakosta ei toimiteta ennakonpidätystä.

o) Ammattiyhdistysjäsenmaksun periminen perustuu työsopimuslakiin.

p) Jäsenmaksujen perintäjärjestelmä koskee vain ammattiyhdistysten jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja.

q) Työnantaja ilmoittaa perimänsä ay-jäsenmaksut myös Verohallinnolle.

r) Sairauskassan kautta maksettua sairausajan palkkaa kutsutaan lisäpäivärahaksi.

s) Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erilaisten maksujen perimisestä palkanmaksun yhteydessä.

t) Kuittausoikeuden rajoitus koskee myös palkasta sopimuksen mukaan tehtäviä vähennyksiä.

 

Palkkahallinto ja ennakkoperintä

(Tomi Peltomäki, ylitarkastaja, Verohallinto)

7. Mi(t)kä seuraavista väittämistä on oikein?

a) Kausiveroilmoituksella ilmoitettu ennakonpidätyksen määrä luetaan suorituksen saajan verojen suoritukseksi.

b) Vuosi-ilmoitus annetaan, jotta verottaja voisi valvoa eläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen maksamista.

c) Luontoisetu ei ole ennakonpidätyksen alainen suoritus, koska ennakonpidätys voi olla vain rahaa.

d) Vuosi-ilmoituksen tiedot annetaan yleensä suorituksen saajittain.

Mi(t)kä seuraavista väittämistä on väärin?

a) Verotuksessa tarkoitetun palkan käsitteestä säädetään ennakkoperintälaissa.

b) Toimitusjohtajan palkkio ei ole palkkaa, koska sitä ei ole saatu työsuhteessa.

c) Työkorvauksen saajalle ei voida maksaa verovapaita kustannusten korvauksia.

d) Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksaminen edellyttää aina työntekijän laatimaa matkalaskua.

Ennakonpidätystä ei toimiteta, kun

a) työkorvaus maksetaan ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle

b) suoritus maksetaan palkkaennakkona

c) palkansaajalle korvataan hänelle vähennyskelpoisia asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia, jolloin veron tarvetta suorituksesta ei ole

d) suoritus on kauppahintaa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan

a) kaikkien ennakonpidätyksen alaisten palkkojen perusteella

b) työkorvauksen perusteella, jos työkorvauksesta on toimitettu ennakonpidätys

c) vain sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle maksetun palkan perusteella

d) verotilijärjestelmässä.

 

Työntekijän eläkevakuuttaminen (TyEL)

(Eija Savolainen, TyEL-tuotepäällikkö, Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Etera)

8. Mi(t)kä seuraavista väittämistä on oikein?

Työnantajan tulee tehdä TyEL-vakuutushakemus, jos

a) palkkaa työntekijän vakituiseen työsuhteeseen

b) työntekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma puolen vuoden aikana on 7 386 euroa

c) perustaa yrityksen

d) ilmoittaa työntekijöiden palkat vuosi-ilmoituksella.

Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein?

a) Työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkkeistä näkyy

TyEL-maksussa kaikille työnantajille.

b) Tilapäinen työnantaja ilmoittaa työntekijän tiedot ja ansiot palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

c) Sopimustyönantaja voi valita joko kuukausi- tai vuosi-ilmoittamisen.

d) Sopimustyönantaja ei ole velvollinen ilmoittamaan työntekijöiden ansiotietoja eläkeyhtiöön.

Veljekset perustavat yhdessä yrityksen. Kumpikin työskentelee työsuhteessa yrityksessä ja omistaa 50 prosenttia osakkeista. He palkkaavat työntekijän Liisan hoitamaan yrityksen taloushallintoa ja lisäksi kesän ajaksi tulee koululainen Matti (17 v) auttamaan. Mitkä seuraavista väittämistä pitävät paikkansa?

a) Veljekset kuuluvat yrittäjäeläketurvan piiriin.

b) Matin saamasta palkasta ei pidätetä työntekijän työeläkemaksuosuutta.

c) TyEL-vakuutushakemus tehdään viimeistään kuukauden kuluessa palkanmaksusta.

d) Omistajat ja Liisa kuuluvat TyEL-vakuutuksen piiriin.

Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa?

a) Työeläkeote tulee työntekijälle vuosittain, josta hän tarkistaa työnantajan ilmoittamat vuosiansiot.

b) Työntekijän eläke karttuu ilmoitettujen palkkatietojen perusteella.

c) Ulkomaalaista työntekijää ei tarvitse vakuuttaa, jos hän työskentelee tilapäisesti Suomessa viiden vuoden ajan.

d) Pientyönantajan (palkat alle 1,686 miljoonaa euroa) vakuutusmaksuprosentti on 21,8 vuonna 2010.

 

 

VASTAUKSET

Työsopimuslaki
1.
a) Oikein. Kyseessä lähinnä työsuhde. Voidaan myös pitää pienimuotoisena yrtystoimintanakin.
b) Väärin. Määräaikainen työsuhde päättyy alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.
c) Väärin. Työsuhde alkaa vasta työnteon alettua.
d) Oikein. Määräaikainen työntekijä on työsuhteessa. Yt-lain mukaan määräaikainen, joka ei ole vain satunnaisesti työssä, lasketaan työsuhteessa olevaksi.

Työaikalaki
2.
a) Väärin. Matkustamiseen käytetty aika ei ole työaikaa.
b) Oikein. Varallaoloaika ei ole työaikaa.
c) Väärin. Työaika alkaa vasta työkohteessa, ellei yrityksessä ole toisenlaista käytäntöä.
d) Väärin. Sidonnaisuus työpaikkaan työnantajan määräyksestä rinnastetaan työn tekemiseen.

Vuosilomapalkan laskeminen
Oikea vastaukset: 3c

Sairauspoissaolot
Oikea vastaus 4b

Perhevapaat palkkahallinnon näkökulmasta
Oikea vastaus 5d.

Työntekijän nettopalkasta vähennettävät maksut
6 a) oikein
b) väärin
c) oikein
d) väärin
e) oikein
f) väärin
g) väärin
h) väärin
i) väärin
j) oikein
k) oikein
l) oikein
m) oikein
n) väärin
o) väärin
p) oikein
q) väärin
r) väärin
s) oikein
t) väärin

Palkkahallinto ja ennakkoperintä
7. Oikeat vastaukset:
d
b
a ja d
c ja d

Työntekijän eläkevakuuttaminen (TyEL)
8. Oikeat vastaukset
a, b ja d
b ja c
b, c ja d
a, b ja d

 


Verkkokoulun muut osat

Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017



Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute