Osingon jakaminen ja maksukykytesti

Nykyinen osakeyhtiölain maksukyky-säännös on sisällöllisesti epäselvä. Erityisesti johdon vastuun näkökulmasta tilanne on ongelmallinen.
16.10.2012

Janne Ruohonen KTT, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

Kuva iStock

Osakeyhtiö voi jakaa monella tapaa varoja osakkeenomistajilleen. Osakeyhtiölain (624/2006) mukaan sallittuja varojenjakotapoja ovat muun muassa voitonjako ja yhtiön omien osakkeiden hankkiminen. Suomessa voitonjako eli osingonjako on tutkimusten mukaan yleisin varojenjakotapa.Osingonjaon taloudellinen merkitys on kiistaton: viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa maksettujen osinkojen yhteismäärä on joka vuosi ylittänyt kymmenen miljardia euroa. Vuonna 2007 jaettujen osinkojen kokonaismäärä kohosi poikkeuksellisen korkealle 23 miljardiin euroon.Kysymys yhtiön maksukyvyn varmistamisesta nouseekin esille useimmiten juuri osingon jakamisen yhteydessä. Maksukyvyn varmistaminen on erityisen ajankohtaista, sillä finanssikriisien vaikutukset näkyvät myös suomalaisten osakeyhtiöiden rahoitusasemassa.Monissa Euroopan valtioissa ja Yhdysvalloissa maksu­kykytesti on ollut osana yhtiön voitonjakoprosessia jo pitkään. Suomessa osakeyhtiön perinteisenä voitonjaon rajoittajana on ollut osakepääoman merkitystä korostava ja vapaan oman pääoman riittävyyden voitonjakohetkellä osoittava tasetesti. Puhtaan tasetestin ei kuitenkaan katsottu enää olevan riittävä varojenjaon rajoittaja.Suomen osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2006 osakeyhtiön kaikkien varojenjakotilanteiden lisäedellytykseksi säädettiinkin maksukykytesti. Maksu­kykysäännöksessä todetaan, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden (OYL 13:2 §).Lainvalmisteluvaiheessa maksukykytestiä kuvattiin merkittäväksi uutuudeksi. Maksukykytesti onkin keskeinen osa osakeyhtiön velkojiensuojaa: maksukykytestin vastainen voiton­jako on laitonta varojenjakoa osakeyhtiöstä.Maksukyvyn – tai sen vastakohdan eli maksukyvyttömyyden – käsitesisältöä ei kuitenkaan lainsäädäntövaiheessa kovin tarkasti avattu. Käytännön liike-elämässä maksu­kykytestin sisältöä onkin pidetty epäselvänä. Myös asiantuntijat ovat pitäneet maksukykytestin sisällöllistä määrittelyä hankalana.Insolvenssioikeudellisissa säädöksissä maksukyvyttömyydellä saatetaan tarkoittaa osakeyhtiön tilapäistä maksu­kyvyttömyyttä. Lisäksi maksukyvyttömyyden analysointi kohdistuu monessa tilanteessa puhtaasti menneeseen aikaan.Osakeyhtiöoikeudellisessa maksukykytestissä on sen sijaan kyse nimenomaan myös ennusteesta: yhtiön tuleva maksukyvyn kehittyminen on siis huomioitava maksukykyä arvioitaessa esimerkiksi osingonjaon tilanteessa. Esimerkiksi osakeyhtiön lähitulevaisuuden taloudellisen aseman muutokset saattavat johtaa yhtiön osingonmaksukyvyn tosiasialliseen heikkenemiseen. Tällöin maksukykytesti saattaa käytännössä rajoittaa osakeyhtiön mahdollisuutta jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen.Maksukykytestin kannalta olennaista on, mitkä ovat maksu­kykyarvioinnin keskeiset osa-alueet, milloin arviointi on tehtävä ja kenellä on vastuu maksukykyarvioinnista.Maksukykyarvioinnin keskeiset osa-alueetMaksukykytestin tehtävänä on varmistaa, että ainakaan osingonjaon seurauksena osakeyhtiö ei menetä mahdollisuuttaan jatkaa toimintaansa normaalisti osingonjaon jälkeenkään. Osinkoa ei saa jakaa, mikäli jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykyarviointi tulee siis osakeyhtiössä tehdä.Normaalitilanteessa osakeyhtiössä ei yleensä ole tarpeen laatia kattavia taloudellisia analyysejä yhtiön maksukyvystä ennen osingon jakamista. Maksukyvyn arvioinnin merkitys kuitenkin korostuu, mikäli yhtiö on heikossa tai epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Tällöin johdolla saattaa olla velvollisuus laatia esimerkiksi yhtiön taloutta koskevia laskelmia, kuten erilaisia tunnusluku- ja kassavirtalaskelmia.Käytännön yrityselämän tilanteet ovat kovin vaihtelevia, minkä vuoksi maksukyvyn arviointi osingonjaon yhteydessä tulee tehdä pitkälti tapauskohtaisesti. Maksukykytestille ei liene mahdollista löytää kaikkiin tilanteisiin sopivaa, yksiselitteistä määritelmää tai mittaristoa, vaan kyse on useiden tekijöiden tilannekohtaisesta yhteisanalyysista.Osakeyhtiön osingonjakokyvyn selvittämiseksi on mahdollista mallintaa erilaisia osa-alueita. Maksukyvyn arvioinnin avuksi voidaan mallintaa ainakin seuraavat keskeiset osa-alueet:

  • yhtiön tilinpäätösinformaatio,
  • varojen arvostaminen,
  • johdon käytössä oleva taloudellinen informaatio,
  • yhteiskunnan taloustilanne ja yhtiön suhdanneherkkyys sekä
  • yhtiön toiminnan ennakoitavat riskit ja epävarmuustekijät.

Osakeyhtiön tilinpäätös sekä mahdolliset välitilinpäätös ja osavuosikatsaus tarjoavat pohjan maksukykyarvioinnille. Myöskään konsernitilinpäätöstä ei tule emoyhtiön voitonjakotilanteen maksukykyarvioinnissa sivuuttaa.Maksukykyarvioinnissa on tarkasteltava myös varojen arvostamisen vaikutuksia yhtiön osingonmaksukykyyn. Erityisesti realisoitumattomat arvonkorotukset saattavat vääristää yhtiön todellista maksukykyä. Tällaisessa tilanteessa maksukykytesti saattaa olla tärkeässä roolissa osingonjaon ”viimesijaisena” rajoittajana.Maksukykysäännöksessä ei ole listaa maksukyvyn arvioinnin pohjana käytettävistä tunnusluvuista tai laskelmista. Tilinpäätösinformaatiosta johdetut laskelmat ja tunnusluvut eivät yksinään aina riitä maksukykyarvioinnin perustaksi. Tämä johtuu siitä, että tilinpäätös kurkottaa vahvasti menneisyyteen. Yhtiön taloustilanne on saattanut huomattavastikin muuttua esimerkiksi tilinpäätöshetken tilanteesta – tällöin osingonjakopäätöksen tueksi eivät riitä pelkästään menneisyyttä kuvaavat tunnusluvut.Yhtiön johdolla on paras tuntemus yhtiön taloudellisesta tilanteesta sekä pääsy sellaisiin taloudellisiin tietoihin, joita muilla tahoilla ei välttämättä ole käytettävissään. Tällöin arvioinnin apuna ovat esimerkiksi johdon tulevaisuuteen suuntaavat tunnusluvut ja rahavirtalaskelmat. Johdon käytössä olevia liiketaloudellisia tunnuslukuja ovat muun muassa oikaistut yhtiön vakavaraisuus- ja kannattavuustunnusluvut.Yhtiön toiminnan kohtuudella ennakoitavia riskejä ja epävarmuustekijöitä ei voi jättää huomiotta maksu­kykyarviointia laadittaessa. Näiden tekijöiden yhteydessä yhteiskunnan taloudellisen tilanteen muutokset ja yhtiön suhdanneherkkyys saattavat osaltaan vaikuttaa maksukykyanalyysin sisältöön. Mainitut seikat on huomioitava myös esimerkiksi Ruotsissa osakeyhtiön osingonjaon yhteydessä (niin sanottu försiktighetsregel). Muun muassa ajankohtaiset tai todennäköiset sopimusriidat ja niistä aiheutuvat vahingonkorvausseuraamukset saattavat heikentää yhtiön tulevaa maksukykyä. Keskeneräiset veroriidat saattavat osaltaan vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen esimerkiksi välittömästi osingonjaosta päättämisen jälkeen.Myös kilpailunrikkomismaksut saattavat nousta huomattavan suuriksi. Esimerkkinä suuruusluokasta mainittakoon markkinaoikeuden Iittala Group Oy Ab:lle määräämä kolmen miljoonan euron seuraamusmaksu määrähinnoittelusta (MAO 594/11).Kaikkiin riskeihin ei kuitenkaan ole mahdollista varautua. Esimerkiksi yllättäen toteutuneet riskit, kuten ympäristö­katastrofit, ovat harvoin kohtuudella ennakoitavissa. Liian suuria ennustajan kykyjä ei osakeyhtiön johdolta voi vaatia maksukyvyn arvioinnin yhteydessä.Maksukyvyn arviointia ei tule perustaa vain yhden osa-alueen tarkasteluun tai esimerkiksi yhteen liiketaloudelliseen tunnuslukuun. Ennemminkin maksukykyarvioinnissa on kyse tapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta.Vastuu maksukyvyn säilymisestäMaksukyvyn arviointi tulee tehdä yhtiökokouksen osingonjakopäätöksen ajankohdan lisäksi osingonjaon täytäntöön­panon ajankohtana. Näiden ajanjaksojen välillä yhtiön taloudellisessa tilanteessa on nimittäin saattanut tapahtua muutoksia. Mikäli yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen jakamaan osinkoa jonakin myöhempänä ajankohtana, hallituksen tulee toki arvioida yhtiön maksukyky osingonjaosta päättäessään.On selvää, että tehtävän maksukykyarvioinnin on ulotuttava tulevaisuuteen. Selkeää aikarajaa tulevaisuusarvioinnille ei ole kuitenkaan asetettu. Lienee perusteltua väittää, että yhtiön johdon tulisi arvioida yhtiön taloudellista tilaa ja maksukykyä niiden seikkojen osalta, jotka ovat johdon tiedossa ja kohtuudella ennakoitavissa vähintään seuraavaan varsinaiseen tilinpäätöshetkeen saakka jakaessaan voittoa osakkeenomistajilleen. Tietyt maksukyvyn kannalta olennaiset seikat saattavat tosin vaatia pidempääkin tarkastelujaksoa.Maksukykysäännöksestä ei suoraan ilmene, kenellä on vastuu­ maksukyvyn arvioinnista. Pääsääntöisesti vastuu on osake­yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla, sillä näillä tahoilla on paras tietämys yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja talouden muutoksista. Lisäksi mainituilla tahoilla on lähtökohtaisesti parhaat mahdollisuudet saada käyttöönsä tietoja yhtiön taloudesta.Hallitukselle ei ole asetettu varsinaista velvollisuutta perustellusti lausua maksukyvyn säilymisestä osingonjaon yhteydessä. Välttääkseen vahingonkorvausvastuunsa osakeyhtiön johdolla on kuitenkin tarvittaessa velvollisuus osoittaa arvioineensa yhtiön maksukykyä huolellisesti ennen osingonjakoa. Hallitus ja toimitusjohtaja eivät saa myöskään panna täytäntöön yhtiökokouksen päätöstä, joka vaarantaa yhtiön maksukyvyn.Osakkeenomistaja voi ensisijaisesti joutua palauttamaan maksukykytestin vastaisen osingonjaon seurauksena saamansa osingon. Tässä suhteessa osakkeenomistaja tosin nauttii vilpittömän mielen suojaa. Vahingonkorvausvastuun osalta osakkeenomistajan vastuukynnys on johdon vastuuarvioinnin kynnystä korkeammalla. Vastuuarviointiin vaikuttavat esimerkiksi osakkeenomistajan asema yhtiössä ja perehtyneisyys.Yhtiön tilintarkastajakin saattaa joutua vastuuseen maksukykytestin vastaisesta osingonjaosta. Tilintarkastajan mahdollisuus arvioida yhtiön taloudellista tilaa tulevaisuuden epävarmojen tapahtumien näkökulmasta on tosin kovin haasteellista. Toki tilintarkastajan on esimerkiksi huomautettava tilintarkastuskertomuksessaan selkeästi maksukykyvaatimuksen vastaisesta osingonjaosta. Lisäksi yhtiökokouksen puheenjohtajan ja hallintoneuvoston jäsenen vastuu maksukykytestin vastaisesta osingonjaosta saattaa tulla kyseeseen.Tällä hetkellä ei ole tyhjentävästi selvillä, mitä kaikkia seikkoja esimerkiksi yhtiön johdon tulisi analysoida ennen osingonjakoa osakkeenomistajille. Johdon vastuun näkökulmasta tilanne onkin ongelmallinen. Nykyinen maksukykysäännös on sisällöllisesti epäselvä. Erityisesti maksukykyarviointiin liittyvien tulevaisuuden ennakoitavien riskien huomiointivelvollisuuden tulisi säännöstasolla käydä selkeämmin ilmi. Osakeyhtiölain maksukykysäännöksen sisällöllinen selkeyttäminen olisikin tervetullut uudistus niin osakeyhtiön johdon kuin muidenkin vastuutahojen näkökulmasta.KTT Janne Ruohonen toimii yritysjuridiikan yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Ruohosen väitöskirja Osakeyhtiön voitonjaon maksukykytesti ja vastuu maksukyvyn säilymisestä tarkastettiin Tampereen yliopistossa keväällä 2012. 

YritysjuridiikkaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki