20. marraskuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save
1 kommentti |

”Yhtiölle on määrätty 5000 euroa veronkorotusta verotusmenettelylain 32.3 § mukaisesti. Yhtiön on katsottu osoittaneen merkittävää/törkeää huolimattomuutta ja yhtiöllä olisi ollut selonottovelvollisuus osakkeiden verokohtelusta.”

Verotuksen ilmoitukset pakkosähköistetään ja sen myötä ne automatisoidaan. Ilmoituksia joudutaan tekemään vuosi vuodelta enemmän. Verottaja suunnittelee robottien käyttöä verotukseen. Siitä esimakua ovat virkamiesten tekemät mekaaniset päätökset, joissa ei ole hiventäkään inhimillisyyttä, kohtuullisuutta eikä tilannetajua.

Valtio ei pysty vähentämään menoja, minkä vuoksi verotuloja tarvitaan koko ajan lisää. Verotusmenettelyssä on siirrytty kovien rankaisujen aikakauteen, koska valtiolla ei juurikaan ole hyviä keinoja verotulojen kasvattamiseen. On sentään autoilun verottaminen ja kiinteistöverotuksen kiristäminen. Kolmantena helppona kohteena ovat yritykset, koska ne eivät voi toimia, jos joku viranomaisen määräämä maksu jää rästiin.

Näin yhteiskuntamme ilmapiiri kiristyy vuosi vuodelta. Viranomaiset suovat itselleen inhimillisyyttä, mutta eivät yrittäjille – kaiken tämän hyvinvoinnin maksajille.

Merkittävää törkeää

Esimerkin yhtiöllä oli mennyt pitkään huonosti ja sen toiminta oli ollut tappiollista. Tytäryhtiö asetettiin konkurssiin ja osakkeiden hankintameno oli kirjattu kuluksi konkurssin takia. Veroilmoitus oli laadittu suoraan tilinpäätöksestä, eikä tätä vähennyskelvottomuutta tullut esille kirjanpitäjälle, joka teki veroilmoituksen. Yhtiössä oli KHT-tilintarkastaja, mutta veroilmoitusten tarkastaminen ei yleensä ole osa tilintarkastusta.

Yhtiön verovuosi oli tappiollinen ilman arvonalennustakin ja sillä oli paljon vahvistettuja tappioita. Yhtiö haettiin konkurssiin, joten verottajan intoilu valui hukkaan. Ei ihan, koska veronkorotus ehdittiin maksamaan.

Konkurssi- ja maksuvalmiushuolien rasittama yrittäjä ei voi tietää, ettei arvonalennus ole vähennyskelpoinen. Hänelle ei voi tulla edes mieleen, etteivät tällaiset menot ole vähennyskelpoisia. Juuri siksi hän käyttää kirjanpitäjää ja ammattitilintarkastajaa, että kaikki menisi lakien mukaan, eikä yrittäjän tarvitsisi itse opiskella verotuksen kymmeniä lakeja voidakseen toimia yrittäjänä.

Kirjanpitäjällä taas ei koskaan ole mitään intressiä tehdä tieten eikä tahallaan virheitä asiakkaan hyväksi. Kirjanpitäjä voi vain hävitä virheen tehdessään, ja kyseisessä tapauksessa oli muutoinkin iso riski jäädä ilman tilitoimiston palkkiota. Miksi kasvattaisi riskiä tietoisesti, koska kirjanpitäjä voi itse joutua maksumieheksi asiakkaan tahallisesta väärästä tilinpäätöksestä.

Muistakaamme myös, että vuonna 2004 toteutettu osakkeiden myynnin verovapaus tehtiin silloin maailman suurimman matkapuhelinvalmistajan toivomuksesta. Hinta miljardien eurojen verovapaudelle oli se, ettei osakkeiden myyntitappioita enää saatu vähentää. Jokainen tiedostaa, että osakkuusyhtiön konkurssissa vähennyskelpoisuus edes hieman helpottaisi tuskaa, jossa menetetään niin osakesijoitukset kuin yhtiölle annetut rahoituserätkin.

Tahallaan ja törkeästä huolimattomuudesta

Ei ole niin pitkää aikaa siitä kuin veroilmoituksia sai korjata jälkikäteen ilman rangaistuksia. Vanhoina hyvinä aikoina verottaja kyseli ilmoitustiedoista, joista se halusi lisätietoa. Näistä ei rangaistu. Yhteiskunta hyväksyi, että yrittäjä ja sen puolesta toimiva kirjanpitäjä ovat inhimillisiä olentoja. Inhimillisyyteen kuuluu se, että teemme virheitä samalla lailla kuin kaikki muutkin ihmiset. 

Tämä hyvä aika päättyi kun edellinen naispuolinen verohallinnon pääjohtaja siirtyi muihin tehtäviin. En kuitenkaan epäile miespuolisia pääjohtajia sydämettömiksi. Mutta voisin epäillä, että ministeriön johto on antanut ohjeita verotusotteen kiristämisestä. Sillä ihmisethän nämä linjaukset tekevät.

Laki verotusmenettelystä 32§.3: ”Jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen…, lisätyn tulon osalta määrätään veronkorotukseksi enintään 30 prosenttia lisätystä tulosta…”

Huolimattomuus on osa ihmisen elämää. Kukaan meistä ei pysty elämään kaikissa tilanteissa jokaisena päivänä virheettömästi. Jokaisella meillä on huonot päivämme, jolloin tarkkaavaisuus on vähäisempää.  Kympin ihminenkin tekee virheitä. Huolimattomuuden rima on jokaisella arvioijalla eri kohdassa. Mitä tekisi kuvitteellinen henkilö vastaavassa tilanteessa? Huomioidaanko henkilön taito- ja kokemustaso syyllisyyttä lisäävänä tekijänä?

Verottaja on viranomainen, joka lähtee siitä, että jokainen alamaisen tekemä kirjoitusvirhe tai tiedon merkitseminen väärään lokeroon on tahallaan tehty. Törkeäksi verottaja luokittelee kaikki virheet, koska sen takia rikos vanhenee hitaammin ja voidaan käyttää korkeampia rangaistusasteikkoja. Muussa kuin verolainsäädännössä törkeä tuottamus arvioidaan huomioimalla huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

Verohallinto voisi tehdä ihmiskokeen. Määrätään jokainen verotarkastaja kopioimaan papereista A 100 lukua nettilomakkeelle B. Jos kopioijia on sata, on aika varmaa, ettei virheettömiä nettilomakkeita ole yhtään. Aikanaan kauppakoulun konekirjoituksen kokeesta sai kympin, jos kirjoitti mekaanisella kirjoituskoneella puolessa tunnissa 7 000 merkkiä (kirjainta, lukua, välimerkkiä), mikäli kirjoituksessa oli korkeintaan 0,5 prosenttia väärin. Siis sai tehdä 35 virhettä ja silti oli erinomainen. Kauppaoppilaitoksen yli 300 oppilaasta kympin kirjoittajia oli kymmenkunta. Heistäkään yksikään ei selvinnyt virheittä. Muuten, koulussa oppimistani asioista kympin konekirjoitustaidosta on ollut eniten hyötyä elämässä.

Nettilomakkeen täyttövirhe törkeää harhauttamista, vaikka se olisi johtanut lisäveroihin

Varsin mielenkiintoinen tapaus kohdalleni tuli konsernissa, jossa itse olin laskenut konserniavustusten määrät yhtiöiden välillä. Kirjanpitäjä  oli merkinnyt netissä maksetun konserniavustuksen lokeroon, johon tuli vähennyskelvottomat konsernituet ja arvonalennukset. Ne olisi pitänyt merkitä vähennyskelpoisiin satunnaisiin kuluihin. Verovirkailija määräsi hallinnollisessa menettelyssä 10 000 euron veronkorotuksen törkeästä veropetoksesta, koska kirjanpitäjä oli täyttänyt asianmukaisesti konserniavustuksista lisälomakkeen, mutta itse tieto oli väärässä paikassa. Jos asia ei olisi tullut selvitykseen ristiriitaisuuden takia, olisi yhtiö maksanut liikaa veroja, mutta vero olisi ollut vähemmän kuin määrätty veronkorotus. Puhelimessa verovirkailija intti, että korotus tulee, koska olette törkeästi harhauttaneet verottajaa. Korotus alennettiin valituksen jälkeen 5000 euroon. Kuinka moni maksaa näitä edes tiedostamatta, että verottaja itse toimii törkeästä ymmärtämättömyydestä.

10 000 euron veronkorotuksen maksaminen virheen tehneen kirjanpitäjän tuottamasta katteesta edellyttää kolmen kuukauden laskutuksen käyttämistä korotuksen maksamiseen. Jos asiakas maksaa korotuksen itse, ei sitä saa vähentää verotuksessa, mikä korottaa rangaistuksen määrää. Vertailun vuoksi: työehtosopimuksen mukaisen korkeimman palkkaluokan kirjanpitäjä Helsingissä saisi pahoinpitelystä 40 päiväsakkoa ja 1 263 euron sakon, jonka maksamiseen menisi 2,5 viikon nettopalkka.

Haluatko varmasti sulkea lomakkeen

Internet-lomakkeiden täyttö on nykyään kiusallisuuteen asti tulvillaan varmistuskysymyksiä siitä, että käyttäjä todella tarkoittaa sitä, minkä vuoksi enteriä on painanut.

Miksei veroilmoituslomakkeessa ole tällaisia vaaranpaikka-kysymyksiä. ”Oletko varma, että tiedät, ettei osakkeiden arvonalennusta saa vähentää verotuksessa, jos…” tai ”saatte 10 000 euron veronkorotuksen, jos osakkeiden arvonalennus on vähennyskelvoton.”

Mitkään infonapit eivät riitä. Kirjanpitäjä, joka tekee vuodessa satoja erilaisia veroilmoituksia, ei voi jokaisen info-napin kohdalle pysähtyä. Tarvitaan varoituksia.

Esitys 2011 lainsäädännön kehittämiseksi kirjasta Yrittäminen on kaunein tapa

Veronkorotusten euromäärät muutetaan virhepisteiksi. Esimerkiksi jos veroilmoituksissa on veron määrään vaikuttamaton puute tai virhe, määrätään 10 virhepistettä. Tarpeellisen verolomakkeen lähettämisestä kehotuksen jälkeen määräajassa saisi 15 virhepistettä. Jos kolmen vuoden aikana virhepisteiden määrä ylittää 100 pistettä, määrätään yhdestä pisteestä yhden euron veronkorotusmaksu, eli 110 pisteestä saisi 110 euron korotuksen. Vuoden päättyessä vanhin vuosista nollataan. Samoin korotuksen maksu nollaa koko kerääntyneen virhepistemäärän.

# 1 18.10.2017 11:15

Hallitus peruutti tällä kertaa kiinteistöveron yleisen korotuksen, mikä on kirjoituksessa mainittu. pv
Pauli Vahtera







Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute