25. syyskuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save
2 kommenttia |

Kaikkea pientä ja yllättävän paljon uutta. Näin voisi summata kirjanpitolain uudistuksen, kun vertailee hallituksen esityksen sisältöä nykylakiin. Lainvalmistelua edelsi työryhmämietintö (TEM – julkaisuja 48/2014), joka valmistui lokakuussa 2014. Se, joka on tutustunut mietintöön, voi havaita, että osa ehdotuksista, kuten pakottava säännös kalenterivuodesta tilikautena liikkeen- ja ammatinharjoittajilla, on otettu vasta nyt hallituksen esitykseen.

Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltävänä ja mietintöä odotellaan joulukuun alkuun mennessä. Lainmuutokset pitäisi vielä ehtiä nuijia pöytään ennen syysistuntokauden päättymistä joulun alla.

Pientä ja isompaa remonttia

Vähäisimpiä uudistuksista ovat terminologiset täsmennykset, kuten ”oikeat ja riittävä tiedot” käsitteen poistuminen ”oikean ja riittävän kuvan” rinnalta. Kyse on ollut päällekkäisistä ja samansisältöisistä käsitteistä, joista edellinen saa nyt poistua lakitekstistä.

Merkittävimpien muutosten suunnalta löytyy mm. tilinpäätösvelvoitteen poistuminen suurimalta osaa liikkeen- ja ammatinharjoittajista. Samoin on poistumassa konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus pienkonserneilta. Tästä syystä osakeyhtiölakiin sisältyvä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus varojenjaon edellytyksenä kumotaan uuden tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) velvoittamana.

Isoin remontti taidetaan lopulta tehdä liikkeen- ja ammatinharjoittajien kirjanpitosääntöihin.

Maksuperusteella läpi tilikausien

Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voisi lakiesityksen toteuduttua pitää maksuperusteista kirjanpitoa ilman tilikausikatkosta ja tilinpäätöksen laatimista, kunnes mikroyrityksen kokorajat ylittyvät. Tällöin yrittäjän pitää ryhtyä laatimaan tilinpäätös mikroyritysten tilinpäätössääntöjen mukaisesti.

Tilinpäätösvelvoitteen poistumisen ymmärtää, kun liikkeen- ja ammatinharjoittajan kirjanpidon tehtäväksi on nähty lähinnä verotusta varten tarvittavien tietojen rekisteröinti.

Verolainsäätäjä ei ole vielä herännyt

Kirjanpitolainsäädännön uudistaminen ei ole kuitenkaan vielä rikkonut verolainsäätäjän rauhaa. Rauhaa tällä rintamalla onkin riittänyt, sillä ammatinharjoittajan verotuksessa on yhä edelleen viittaus jo vuonna 1997 kumotun kirjanpitolain säännöksiin elinkeinoverolain 27 a §:ssä.

On toivottava, että myös verotuksessa käynnistetään lainvalmistelu, jotta yrittäjille selviäisi, mitä uudistuvan kirjanpitolain antamia mahdollisuuksia hän voi käytännössä ryhtyä noudattamaan. On siis vielä verolainsäätäjän käsissä, missä laajuudessa yrittäjä voi ryhtyä noudattamaan kaikkia uuden kirjanpitolain sallimia mahdollisuuksia.

Kuten tiedämme, liikkeen- ja ammatinharjoittajia käsitellään verotuksessa kahtena erillisenä ryhmänä ja liikkeenharjoittajan on noudatettava suoriteperustetta laskiessaan verotuksellista yritystuloa. Kirjanpidon puolella kahdesta eri ryhmästä ja niiden välisestä osin keinotekoisestakin rajanvedosta ollaan nyt luopumassa. Uudistuvassa kirjanpitolaissa liikkeen- ja ammatinharjoittajat ymmärretään yhtenä ryhmänä ja heihin noudatetaan yhtenäisiä sääntöjä.

Kirjanpidolla ja verotuksella on kiinteä kytkentä myös poistojen vuoksi. Sen, minkä yrittäjä haluaa vähentää verotuksessa poistoina, pitää olla vähennettynä myös kirjanpidossa. Tämä yrittäjän on muistettava, jos hän aikoo tehdä poiston esim. hankkimansa koneen ja kaluston koko hankintamenosta, vaikka olisi maksanut siitä vain osan. Vastaava poisto pitää siis olla kirjanpidossa ja maksuperuste kirjausperusteena ei tällöin riitä verotusta varten.

Kirjausketju myös veroilmoitukseen

Vaikka liikkeen- ja ammatinharjoittaja ei laatisikaan tilinpäätöstä, niin käytännössä hän joutuu kuitenkin päättämään kirjanpidon tilit ja johtamaan pääkirjanpidosta tuloslaskelmaa vastaavan laskelman ja tiedot verotuksellista nettovarallisuuslaskentaa varten.

Asia vain korostuu aiemmasta, sillä uudet säännöt tulevat edellyttämään kirjausketjun syntymistä kirjanpidon ja veroilmoituksen välille. Lisäksi sen pitää toimia molempiin suuntiin. Uutta on, että kirjausketju pitää siis muodostua kirjanpidosta yrityksen tuloslaskelmaan ja taseeseen ja lisäksi kirjanpidosta myös veroilmoitukseen.

Hallituksen esitys vaikenee, mitä liikkeen- ja ammatinharjoittajalta edellytetään vähimmäisvaatimuksena eli minkälaisia laskelmia tai selvityksiä yrittäjän on pääkirjanpidosta pystyttävä johtamaan, jotta kirjausketju kirjanpidon ja veroilmoituksen välille syntyisi. Tästä olisi toivottavaa saada lakiin säännökset.

Vaikka tilinpäätöksen poistuminen tuntuu ensi kuulemalta erinomaiselta huojennukselta, niin arjen koittaessa voidaan havaita, että yrittäjä tulee tarvitsemaan kirjanpidosta johdettavat laskelmat ja selvitykset tilikauden tuloksesta ja nettovaroista verotusta varten. Ja ainakin osa liikkeen- ja ammatinharjoittajista tulee havaitsemaan, että hän tarvitsee tulevaisuudessa myös tilinpäätöksen.

Tilinpäätös vapaaehtoisesti ja pakollisena

Mikroyrityskokoluokkaan kuuluva liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi laatia tilinpäätöksen vapaaehtoisesti. Muualla lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa tilinpäätöstä edellytetään yhä lukuisissa lupa- ja hakemusasioissa. Tuskin tällöin riittää pelkkä veroilmoitus tai tätä varten pääkirjanpidosta johdetut laskelmat ja selvitykset. Esimerkiksi yrityksen vakavaraisuuden selvittäminen maantieliikenteen harjoittamista varten edellyttää tilinpäätöstä, mutta myös moni muu lupa- ja hakemusasia.

Hallituksen esitys ei sisällä säännöksiä vapaaehtoisesti tilinpäätöksen laativalle liikkeen- ja ammatinharjoittajalle. Luonteva lähtökohta toki on, että hän laatisi tilinpäätöksen mikroyrityksille säädettävien tilinpäätössääntöjen mukaisesti. Mutta jos kerran kyse on vapaaehtoisesta tilinpäätöksestä, niin varmaankin on lähdettävä siitä, että liikkeen- ja ammatinharjoittaja voisi laatia sen joko maksu- tai suoriteperusteella siten kuin itse haluaa. Maksuperusteinen tilinpäätös ollaan sallimassa yhdistyksille, mutta maksuperusteen käyttö edellyttää vastapainoksi liitetietoja suoriteperusteista enemmän.

Jotta liikkeen- ja ammatinharjoittajien vapaaehtoisesti laatimat tilinpäätökset olisivat yhtenevät ja vertailukelpoiset esim. vastaavan kokoisen osakeyhtiön tilinpäätössääntöihin verrattuna, niin lakiin olisi hyvä vielä saada nimenomainen säännös siitä, mitä tilinpäätössääntöjä liikkeen- ja ammatinharjoittaja käyttää laatiessaan tilinpäätöksen vapaaehtoisesti.

Mikroyrityksen rajat ylittävän liikkeen- ja ammatinharjoittajan pitää vastaisuudessa laatia tilinpäätös. Aivan kokonaan tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ei siis poistu ja tämä on hallituksen esityksessä toisin kuin mitä työryhmän mietintöön oli kirjattu.

Pienyrityskokoluokkaan kuuluva liikkeen- ja ammatinharjoittaja laatii tilinpäätöksen mikroyrityksille tarkoitettujen tilinpäätössääntöjen mukaan. Vastaavan kokoinen osakeyhtiömuotoinen yritys siirtyisi laatimaan tilinpäätöksensä jo pienyrityksille tarkoitettujen tilinpäätössääntöjen mukaisesti. Mikro- ja pienyrityksen tilinpäätösvaatimukset liitetietoineen ovat tosin pitkälti yhtenevät, jos vertailun tekee karkealla seulalla. Yhtenevyys olikin yksi Taloushallintoliiton toiveista lainsäätäjälle, jotta pienimpään kokoluokkaan ei tulisi kaksia erilaisia tilinpäätössääntöjä.

Kalenterivuodesta pakkopullaa

Vasta hallituksen esitykseen otettiin ehdotus siitä, että liikkeen- ja ammatinharjoittajan tilikausi pitäisi olla poikkeuksetta kalenterivuosi. Tällaista ehdotusta ei sisältynyt työryhmämietintöön. Hallituksen esitys on vaitonainen, miksi tällainen pakottava säännös olisi tarpeen ottaa lakiin. Muutoinhan liikkeen- ja ammatinharjoittajien kirjanpitosääntöihin ehdotetut muutokset ovat hyvin liberaaleja. Syytä muutokselle ei siis ole kerrottu eikä sitä ole perusteltu sen tarkemmin.

Toivoa on, että hallituksen esitystä muutetaan vielä eduskuntakäsittelyn aikana ja että kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän olisi mahdollista valita tilikautensa alkamis- ja päättymishetki. Uudistuvan lain mukaan liikkeen- ja ammatinharjoittaja olisi velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli tilintarkastusvelvollisuudesta tutuista raja-arvoista (tase 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa ja palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä) vähintään kaksi on ylittynyt päättyneeltä ja sitä edeltävältä tilikaudelta.

Mikäli kalenterivuosipakko kuitenkin säädettäisiin, se merkitsisi verotuksen kiristymistä ensi vuonna, kun murrettu tilikausi pitäisi päättää ensi vuoden loppuun. Vuoden 2016 aikana päättyisi näin kaksi tilikautta ja yrittäjää verotettaisiin lähes kahden vuoden tuloista, mikäli edeltävä tilikausi olisi ollut esim. 1.2.2015–31.1.2016 ja seuraavaan pitäisi olla 1.2.2016–31.12.2016. Kahden vuoden tulokertymästä huolimatta yrittäjä voisi tehdä poistot vain kertaalleen. Myös yritystulon ansiotulo-osuuteen kohdistuva valtionverotuksen progressio olisi kireämpää kuin jos tulot verotettaisiin kahden eri vuoden tuloina.

Kokoluokitus ja väliinputoajat

Pientä hämmennystä on aiheuttanut se, että työryhmämuistiossa ollut keskikokoisyritysten ryhmä on pudonnut pois hallituksen esityksestä. Esimerkiksi taseen osalta pienyrityskokoluokka päättyisi 6 milj. euron rajaan ja suuryritysten osalta se vasta alkaisi 20 milj. eurossa.

Toimi on ollut tarkoituksellinen ja esimerkiksi toimintakertomuksen laatimisvelvollisuuden osalta käytetään niin sanottua poissulkevaa lainkirjoittamistekniikkaa. Yrityksen on siis laadittava toimintakertomus, jos se ei ole mikro- tai pienyritys.

Kirjanpitoasetuksia tulee olemaan kaksi, joista toinen on nykyinen asetus uudistetussa muodossaan ja toinen on tarkoitettu nimenomaan pien- ja mikroyritysten tilinpäätösten laatimista varten. Jälkimmäiseen tulee nimenomainen soveltamisalasäännös ja olisi toivottavaa, että myös nykyiseen asetukseen otettaisiin tällainen säännös. Tällöin asetuksesta näkisi suoraan, että se on tarkoitettu pienyrityskokoluokan ylittäneille ja suuryrityksille.

Saammeko yritysmuotoneutraalin suojasataman

Mikro-osakeyhtiöille tulee lakiesityksen toteutuessa riittämään, että yritys antaa tuloslaskelman ja taseen sekä nimenomaisesti edellytetyt liitetiedot. Mitään lisätietovaateita ei yritykselle voida asettaa tilinpäätöksestä saatavan oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi.

Pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksistä annettavassa asetuksessa mainitaan nimenomaisesti ne yritykset, jotka tällaiseen suojasatamaan voivat purjehtia. Esimerkiksi yksityishenkilöiden muodostamaa avointa yhtiötä tai kommandiittiyhtiötä ei tässä listauksessa ole mainittu. Ei myöskään liikkeen- ja ammatinharjoittajaa, joka laatii tilinpäätöksen vapaaehtoisesti.

Näiden mainittujen yritysten ja yrittäjien olisi helpompi navigoida suojasatamaan, jos ne  erikseen mainittaisiin pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksistä annettavassa asetuksessa. Suojasataman antaminen näille yrityksille on kansallisesti päätettävissä eli tilinpäätösdirektiivi ei rajaa kansallista päätöksentekoa tältä osin.

Huomaa myös muut muutokset

Yllä on ollut puhetta erityisesti liikkeen- ja ammatinharjoittajien tilinpäätössäännöistä, jotka ovat nyt suurimpien muutosten kourissa. Hallituksen esitys tuo toteutuessaan myös lukuisan joukon muita muutoksia. Niitä ei pidä unohtaa. Muita muutoksia ovat muun muassa satunnaisten tuottojen ja kulujen poistuminen erillisinä erinä tuloslaskelmalta ja niiden esittäminen pääsääntöisesti liiketoiminnan tuotot ja kulut nimikkeiden alla; konserniavustukselle lisätään tulolaskelmaan oma kohta tilinpäätössiirtojen ryhmään.

Mikäli yritys aktivoi kehittämismenoja, aktivoinnista vielä kuluksi kirjaamatonta määrää ei saada jakaa ulos tilikauden tuloksesta, voittovaroista tai muista jakokelpoisista rahastoista. Kehittämismenoja ei saa aktivoida muina pitkävaikutteisina menoina. Enimmäispoistoajat lyhenevät, jos kirjanpitovelvollinen ei voi luotettavalla tavalla arvioida liikearvon tai muiden pitkävaikutteisten menojen vaikutusaikaa.

Paperimuotoisen tasekirjan vaatimuksesta luovutaan ja liitetiedot pitää tosittaa eli liitetietojen perustana olevia asiakirjoja, tiedostoja ja laskelmia käsitellään ja säilytetään kuten tositteita ja niiden ja liitetietojen välillä pitää olla kirjausketjun tapainen yhteys. Menetelmät muuttuvat myös siten, että aineisto on säilytettävissä kokonaan sähköisenä ja muuallakin kuin Suomessa.

Nämä esimerkkeinä tulevista muutoksista.

Joululukemistoksi

Muutama viikko tästä eteenpäin ja uudistuvan kirjanpitolain lopullinen sisältö on jo kohtuullisen hyvin selvillä, kun talousvaliokunta antaa mietintönsä. Kuukauden kuluttua meillä toivottavasti jo on uudistettu laki käytettävissä.

Uudistettua kirjanpitolakia ja yhteisölainsäädäntöön tehtyjä muutoksia voi ryhtyä soveltamaan jo niiltä tilikausilta, jotka ovat auki 1.1.2016. Ensimmäiset voivat siis ottaa uudet säännöt käyttöön heti tammikuussa vuodenvaihteen jälkeen.

Kirjanpitäjät ja muut uudistuvasta kirjanpitolainsäädännöstä kiinnostuneet voivatkin asettaa lakitekstit joululukemistoksi muiden lahjakirjojen rinnalle. Uusissa säännöissä riittää luettavaa, kuten yllä esitetyistä esimerkeistä voi päätellä. Innokkaimmat halunnevat taustoittaa tehdyt muutokset ja saada lisävalaistusta jouluhämärään lukemalla myös hallituksen esityksen perustelut.

 

Lue edellinen: Tilinpäätös poistuu – pitäisikö pyytää jäämään?

# 1 23.11.2015 11:28

Toivottavasti Taloushallintoliitto yrittää vaikuttaa, ettei tämä asia toteudu. Yrittäjille tosi iso verotuksellinen tappio. Myös tilitoimistoväelle - keväällä ei käydä kotona kuin nukkumassa kun puolet yrityksistä on pieniä toiminimiä - rankka muutos työhyvinvoinnin suhteen.
# 2 23.11.2015 11:46

Se on sitten ihan höpöhöpöä, etteivätkö ammatinharjoittajat tarvitsisi tilinpäätöksiä! Edes kerran vuodessa on syytä pysähtyä katsomaan, mitä oikein on tullut tehdyksi. Tuolla "kevennyksellä" vain sotketaan asioita.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.





Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute