18. elokuuta 2017

Seura meitä Facebookilla Seura meitä Twitterilla Tilaa syöte

Share/Save

Yritysverotus muuttuu – vai muuttuuko?

Julkaistu 23.5.2017


  • Markku Ojala, johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Yritysveroteemat ovat olleet esillä kevään työryhmissä ja lain­valmistelussa. Syksyn aikana näemme, mitkä luonnostelmista kypsyvät konkreettisiksi verolakiesityksiksi. Lue, mitä on ollut valmisteilla.

Valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijaryhmä antoi helmikuussa 2017 raporttinsa yritysverotuksen uudistamistarpeista.

Tehtävä oli ollut, että työryhmä arvioi yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta sekä esittää suosituksensa tarvittaviksi muutoksiksi.

Tavoitteisiin nähden raportti ei sisältänyt merkittäviä uudistusesityksiä tai päänavauksia. Työryhmä piti nykyistä yhteisöveron tasoa riittävän kilpailukykyisenä vastaisuudessakin. Työryhmä ei myöskään ehdottanut verokannustinta vauhdittamaan yritystemme tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa eikä myöskään investointivarauksen käyttöönottoa nostattamaan yritystemme investointihalukkuutta.

Työryhmän raportti oli siis perin vaisu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmä ehdottaa kiristettäväksi listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverotusta. Työryhmän mukaan nykyinen osinkoverojärjestelmä laiskistaa rahaa ja häiritsee pääomien normaalia allokaatiota. Työryhmän mielestä yritystemme on puhtaasti verotuksellisista syistä taloudellisesti järkevää paisuttaa niiden taseita ja sijoittaa varoja toiminnallisten investointien sijaan esimerkiksi kulumattomaan omaisuuteen kuten kiinteistöihin tai normaalia pienempituottoisiin kohteisiin.

Työryhmä oli tehnyt työtä rinnan syyskuun 2015 alussa käynnistyneeseen valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi ja selvitystoiminnan selvityshankkeen kanssa, jossa ekonomistiryhmä tarkasteli verotuksen vaikutuksia muun muassa investointeihin ja tuottavuuteen ja etsi erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja yritysverotuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeen toteuttajina olivat VATT ja ETLA, ja heidän raporttinsa valmistui tammikuussa 2017.

Ekonomistityöryhmän ehdotukset olivat osin samansuuntaiset, mutta heidän raporttinsa sisälsi myös ehdotuksen mallista, jossa yritys voisi vähentää oman pääoman laskennallisen kustannuksen verotuksessa. Ehdotuksen taustalla on havainto siitä, että verotus suosii vieraan pääoman ehtoista sijoitusta oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen nähden.

 

Osinkoverotukseen ehdotetut muutokset

VM:n työryhmä ehdotti, että nettovarallisuuden mukaan määräytyvä pääomatulo-osingon määrä puolitettaisiin laskelmalla tuottokorko kahdeksasta prosentista neljään. Työryhmä myös ehdotti nostettavaksi osakkeenomistajan pääomatulo-osingon veronalaisen osuuden 25 prosentista 40 prosenttiin.

Samalla työryhmä ehdotti poistettavaksi pääomatulo-osingon 150 000 euron suuruisen katon, joka nostaa veronalaisen osuuden 85 prosenttiin. Näin listaamattoman yhtiön jakamaa osinkoa verotettaisiin pääomatulona yhtenäisin säännöin 150 000 euroa ylittävältäkin osin, mikäli yrityksen nettovarallisuus sen sallii. Ehdotus keventäisi toteutuessaan osinkotulojen verotusta ylimmissä tuloluokissa.

Osingon veronalaisen osuuden kasvattaminen kiristäisi listaamattoman yhtiön omistajan saaman osingon kokonaisverotusta 3,6 prosenttiyksikköä 30 prosentin pääomatuloverokannalla. Ylimmissä tuloluokissa verotus kevenisi yli 13 prosenttiyksikköä pääomatulo-osingon euromääräisen katon poistuessa. Kevennys kohdentuisi yrityksiin, joissa varojen ja velkojen erotus eli nettovarallisuus on vähintään 3,75 miljoonaa euroa.

Suurin osa maamme yrityksistä on kuitenkin kirjanpitolain määritelmien mukaisesti mikro- ja pienyrityksiä ja niistä suurin osa lukeutuu samalla mikroyritysten kokoluokkaan. Mikroyritysmäärittelyssä liikevaihdon raja-arvo on enintään 700 000 euroa, taseen loppusumma enintään 350 000 euroa ja palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä. Useimmilla yrityksillä luvut ovat siis näitä pienemmät.

 

Osinkoveroehdotuksiin ei ole tartuttu

Pääministeri Juha Sipilä irtisanoutui heti tuoreeltaan työryhmän ehdotuksista kiristää listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotusta.

Ehdotuksista ei keskusteltu huhtikuussa käytyjen kuntavaalien alla. Hallitus ei tehnyt yritysveroteemoista ulostuloja myöskään 24.–25.4.2017 pidetyn kehysriihen ja vaalikauden niin sanotun puolivälitarkastelun yhteydessä. Mahdolliset yritysverolinjaukset jäänevät näin ensi syksyyn. Mikäli pääministerin alkuvuonna esittämistä kannanotoista voi veikata hallituksen tunnelmia, niin työryhmän ehdotukset eivät saane nostetta myöskään syksyn aikana. 

Seuraavat eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2019 ja politiikan kommentaattoreilla on ollut tapana sanoa, että merkittävimmät päätökset tehdään yleensä vaalikauden alkupuolella. Jää siis nähtäväksi, ryhtyykö hallitus vielä tekemään merkittäviä verolinjauksia ja jos ryhtyy, niin minkä suuntaisia nämä linjaukset ovat. Sen sijaan seuraavan hallituksen kokoonpanoa voi vielä vain arvailla. Samoin kuin tuolloin veropoliittisen keskustelun keskiössä olevia teemoja.

 

Yritysverotuksen menettelyt ja veronkorotusääntely uudistuvat

Valtiovarainministeriö on laatinut lakiluonnoksen verotusmenettelyn uudistuksiksi. Uudistusten taustalla on Verohallinnon tietojärjestelmäuudistus ja yhteen valmisohjelmistoon sitoutuminen, joka on edellyttänyt myös lainsäädännön yhtenäistämistä ja muutoksia.

Uudistuksen toteutuessa vuotuinen tuloverotus päättyisi yksilöllisesti yrityksen verotuspäätökseen merkittynä ajankohtana. Yhteisöjen verotus päättyisi nykyiseen tapaan kuitenkin viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Myös tuloverotuksen veronkorotussääntely tulee muuttumaan ehdotusten toteutuessa. Veronkorotuksen perustaso olisi kaksi prosenttia lisätyn tulon määrästä. Jos laiminlyönnit olisivat toistuvia tai osoittaisivat ilmeistä piittaamattomuutta, verokorotus olisi vähintään kolme ja enintään kymmenen prosenttia lisätystä tulosta. Pelkästään veronkiertosäännöksen soveltaminen ei olisi kuitenkaan peruste määrätä veronkorotusta kahta prosenttia korkeampana.

Lainvalmistelijat ehdottavat hallituksen esityksen luonnoksessa, että kolmanteen lakipakettiin sisältyvät muutokset tulisivat pääosin voimaan ensi vuoden toukokuussa eli 1.5.2018.

 

Tulolähdejaon poistamista selvitellään jälleen

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan tappioiden vähentämisoikeutta muutetaan siten, että tulolähdejakoa ei sinänsä poisteta, mutta tulolähteen tappiot voi osakeyhtiössä vähentää muiden tulolähteiden tulosta.

Hallitusohjelman kirjaus korvattiin kuitenkin hallituksen budjettineuvotteluissa 2016 pöytäkirjamerkinnällä, jonka mukaan tulolähdejaon poistamiseksi asetetaan lainvalmisteluhanke tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain osalta siten, että säännökset olisivat voimassa vuonna 2018.

Valtiovarainministeriössä työstetään parhaillaan säännösehdotuksia, joiden on määrä valmistua syyskuun 2017 loppuun mennessä. Tilisanomat-lehden syksyn numeroissa pääsemme kertomaan, miten asiassa on edetty. 

 

Osinkoveroehdotukset

  • Nettovarallisuudelle laskettavan tuotto­prosentin lasku 8 prosentista 4 prosenttiin
  • Veronalaisen osuuden nosto 25 prosentista 40 prosenttiin
  • Vaikutus pääomatulo-osinkoon:
    • 0–150 000 
      • Nykyinen: 20 % + 0,8 * 25 % * 30 % = 26 %
      • Ehdotus: 20 % + 0,8 * 40 % * 30 % = 29,6 %
    • 150 000– 
      • Nykyinen: 20 % + 0,8 * 85 % * 34 % = 43,12 %
      • Ehdotus: 20 % + 0,8 * 40 % * 34 % = 30,88 %

Tulolähdejaon poistaminen

  • Työryhmä selvittää tulolähdejaon poistamista osakeyhtiöiden verotuksessa tuloverolain ja elinkeinoverolain mukaisen toiminnan väliltä
  • Työryhmän määräaika päättyy 30.9.2017
  • Säännökset voimaan 2018

Verotusmenettelyyn tulossa mm. seuraavia muutoksia

  • Yrityskohtainen yksilöllinen verotuksen valmistuminen
  • Veronkorotussääntelyn uudistuminen
    → Perustaso 2 prosenttia lisätystä tulosta
  • Laiminlyönnit tai piittaamattomuus
    → 3–10 prosenttia lisätystä tulosta
  • Lakiesitys syksyn aikana
  • Säännökset voimaan pääosin 1.5.2018
Antti Soro
Antti Soro | 23.5.2017



Kirjaudu sisään
LukijapalvelutMediakorttiYhteystiedotPalaute