Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttuu

Yhteisöt ja yhteisetuudet eivät 1.11.2017 lähtien voi enää maksaa oma-aloitteisesti niin sanottua ennakon täydennysmaksua, mikäli ne haluavat täydentää maksamaansa tuloveron ennakkoa. Ennakon täydentämistä varten yhteisön ja yhteisetuuden tulee sähköisessä palvelussa tehdä hakemus niin sanotun lisäennakon määräämiseksi.

Uutta menettelyä sovelletaan aluksi yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkantoon. Yhteisöjä ovat muiden muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä aatteelliset ja taloudelliset yhdistykset. Yhteisetuuksia ovat puolestaan yhteismetsät, tiekunnat ja osakaskunnat sekä muut vastaavat yhteenliittymät.

Vuotta myöhemmin eli 1.11.2018 uutta menettelyä ryhdytään soveltamaan myös yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden yhtiömiesten ennakoihin.

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien talouden kannalta uudistus merkitsee nykyistä aiemmin alkavaa viivästyskoron laskentaa, mikäli hyväksi luettavat ennakot eivät riitä kattamaan verovuodelta määrättävää tuloveroa. Korko lähtee juoksemaan kolme kuukautta nykyistä aikaisemmin.

Uudistus toi muutoksia ennakkoperintälain lisäksi muihin verolakeihin muiden muassa verotusmenettelylakiin. Muutoksista annetun hallituksen esityksen numero on 237/2016.

Perusennakko

Verovuoden aikana yhteisölle ja yhteisetuudelle maksettavaksi määrättävä niin sanottu perusennakko erääntyy nykyiseen tapaan kunkin kantokuukauden 23. päivä. Mikäli perusennakon eräpäivä sattuisi viikonloppuun tai viralliseen pyhäpäivään, maksutietoihin on merkitty valmiiksi niitä seuraava pankkipäivä.

Kun yhteisö tai yhteisetuus tekee hakemuksen ennakon alentamiseksi, poistamiseksi tai sen korottamiseksi, Verohallinto antaa päätöksen hakemuksen käsittelyn jälkeen. Hakemuksessa tulee esittää arvio verotettavasta tuloksesta tai toiminnan tappiosta. Verohallinto voi tarvittaessa pyytää lisäselvitystä, esimerkiksi välitilinpäätöksen.

Lisäennakko korvaa ennakon täydennysmaksun

Verovuoden jälkeen yhteisöt ja yhteisetuudet voivat täydentää maksamaansa ennakkoa hakemalla ja maksamalla ns. lisäennakkoa. Lisäennakko korvaa nykyisen oma-aloitteisesti maksettavan ennakon täydennysmaksun.

Hakemus lisäennakkoa varten on tehtävä sähköisesti. Hakemuksessa tulee esittää arvio verotettavasta tuloksesta. Hakija saa päätöksen sekä maksutiedot automaattisesti ilman Verohallinnon virkailijakäsittelyä.

Lisäennakon eräpäivä on kolmen viikon päässä oleva pankkipäivä. OmaVero-palvelussa hakija voi kuitenkin määrittää eräpäivän tätä aiemmaksi ja halutessaan maksaa lisäennakon esimerkiksi hakemus- ja päätöspäivänä.

Lisäennakko määrätään hakemuksella annettujen tietojen perusteella maksettavaksi aina yhdessä erässä. Jos lisäennakon maksaa vain osittain, lisäennakon maksattomalle osalle lasketaan viivästyskorkoa. Lisäennakoita voi vaatia maksettavaksi useita. Lisäennakon hakemista varten yhteisön ja yhteisetuuden ei tarvitse antaa selvityksiä verovuoden tuloksesta tai muita liitteitä.

Ennakoiden muutosten aikarajat

Yhteisö ja yhteisetuus voivat vaatia ennakkoa määrättäväksi, muutettavaksi tai poistettavaksi verotuksen päättymiseen saakka. Verovuoden päättymisen jälkeen yhteisön ja yhteisetuuden hakema ennakko on niin sanottua lisäennakkoa, ja yhteisö ja yhteisetuus voivat hakea ja maksaa sitä verotuksen päättymiseen saakka.

Verohallinto voi poistaa tai alentaa perusennakon verotuksen päättymiseen saakka. Verohallinto voi määrätä ennakon tai korottaa perusennakkoa verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden loppuun saakka. Kun yrityksen tilikausi on kalenterivuosi, Verohallinto voi siis määrätä tai korottaa perusennakkoa verovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun saakka.

Viivästyskorko ja huojennettu viivästyskorko sekä veronpalautuksen korko

Yhteisö ja yhteisetuus joutuvat maksamaan viivästyskorkoa maksamatta oleville ennakoille  ja jäännösverolle. Viivästyskorko korvaa aiemman viivekoron.

Korko lasketaan eräpäivää seuraavasta päivästä veron suorittamispäivään. Vaikka koron nimi vaihtuu viivekorosta viivästyskorkoon, korkoprosentti määräytyy samoin kuin aiemmin.­ Viivästyskorko on Suomen Pankin kalenterivuotta edeltävältä puolivuotiskaudelta ilmoittama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Huojennettu viivästyskorko korvaa puolestaan nykyisen yhteisökoron. Huojennettu viivästyskorko lasketaan jäännösverolle verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä jäännösveron ensimmäisen erän eräpäivään. Jos tilikausi on kalenterivuosi, korko lähtee juoksemaan tilikauden päättymistä seuraavan helmikuun alusta. Yhteisöillä ja yhteisetuuksilla on näin siis tammikuu aikaa hakea ja maksaa ennakkoa korotta – lisäennakkona.

Kun yhteisö ja yhteisetuus hakevat ja maksavat ennakkoa verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, huojennettu viivästyskorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta lisäennakon eräpäivään.

Huojennetun viivästyskoron suuruus on Suomen Pankin kalenterivuotta edeltävälle puolivuotiskaudelle ilmoittama korkolain mukainen viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Mikäli viitekorko on negatiivinen, huojennettu viivästyskorko on kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia.

Sähköinen menettely ennakkohakemuksiin

Yhteisön ja yhteisetuuden on tehtävä hakemus ennakosta sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa, niin sanotussa Tyvi-operaattoreiden palveluissa taikka Verohallinnon Ilmoitin.fi-palvelussa. Paperinen hakemus hyväksytään vain erityisestä syystä.

Yhteisön ja yhteisöetuuden puolesta asiointi sähköisissä viranomaispalveluissa edellyttää yritystunnistetta (Katso-tunniste) ja oikeaa Verohallinnon asiointiroolia ennakon hakemuksia varten. Yhteisö ja yhteisetuus sekä niiden puolesta asioiva toimija, kuten tilitoimisto, voivat hoitaa ennakoita seuraavilla asiointirooleilla: Pääkäyttäjä, Rinnakkaispääkäyttäjä sekä OmaVero ja Tuloveroilmoittaja.

Sähköisessä viranomaisasioinnissa tarvittava yritystunniste (Katso-tunniste) vaihtuu uuteen tunnisteeseen näillä tietämin vuoden 2019 keväällä. Uutta tunnistetta työstetään parhaillaan Väestörekisterikeskuksessa, jolle Katso-tunnisteen hallinnointi siirtyi vuoden 2017 alussa.

Verohallinnon ja sähköisiä asiointipalveluja tarjoavien viranomaisten tehtävä on määritellä, minkälaisia asiointirooleja kussakin viranomaispalvelussa tarvitaan ja mihin asiointiin roolit antavat kelpoisuuden ja toimivallan.

Maksujen kohdentuminen

Yhteisö ja yhteisetuus eivät enää maksa tiettyä yksittäistä ennakon erää vaan tuloveroa. Tuloveron ennakoita ja jäännösveroa pidetään yhtenä verolajina (tulovero).

Maksu kohdennetaan tuloveroon ensisijaisesti vanhentumispäivien mukaisessa järjestyksessä ja toissijaisesti eräpäivien mukaisessa aikajärjestyksessä.

Veronkantolain 24 c pykälään on otettu säännös, jonka mukaan maksaja voi kohdentaa maksun normaalin käyttöjärjestyksen ohi uudempiin verovelvoitteisiin. Maksajan edun vastaista olisi, jos tämä ei voisi kohdentaa maksua uusiin verovelvoitteisiin esimerkiksi tilanteissa, joissa sillä on voimassa oleva maksujärjestely. Maksujärjestely raukeaa muun muassa niissä tilanteissa, joissa maksujärjestelyssä olevalle syntyy uutta verovelkaa.

Maksujärjestelyveroille on oma viitteensä, mutta uudella tuloveron viitteellä maksettua maksua voidaan käyttää maksujärjestelylle (tulovero), kun erääntyneet ja erääntymättömät tuloverot tulevat kokonaan maksetuksi.

Myös tuloveroilmoitus pitää antaa sähköisenä

Sähköinen asiointivaade ei laajentunut yksinomaan ennakkohakemuksiin vaan myös tuloveroilmoittamiseen. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien on annettava tuloveroilmoitus sähköisesti marraskuun alusta alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteisön ja yhteisetuuden pitää antaa sähköinen veroilmoitus ensimmäisen kerran heinäkuussa 2017 päättyneistä tilikausista. Mikäli yhteisö ja yhteisetuus ovat ehtineet antaa paperi-ilmoituksen ennen lain voimaantuloa, ilmoitusta ei tarvitse antaa uudelleen sähköisesti.

Verohallinto hyväksyy paperisen veroilmoituksen vain erityisestä syystä. Mitään ennakollista hakemusta tai lupaa paperi-ilmoittamista varten ei tarvitse kuitenkaan hakea. Kyse on jälkikäteisvalvonnasta. Verohallinto saattaa tiedustella syitä ja perusteluja, miksi yhteisö tai yhteisetuus on antanut veroilmoituksen paperilla.

Ennakoiden hyväksi lukeminen – jäännösvero ja veronpalautus

Ennakot luetaan yhteisön ja yhteisetuuden hyväksi sen mukaan kuin ne on määrätty maksettavaksi. Tämä on muutos aiempaan nähden.

Koska ennakot luetaan hyväksi määrätyn mukaisina, maksamatta olevia eriä ei poisteta perinnästä, mikäli niitä tarvitaan verovuoden verojen suoritukseksi. Kerran aloitetut perintätoimet jatkuvat näin keskeytyksettä, kunnes ennakot maksetaan.

Jäännösveron käsite säilyy edelleen lainsäädännössä. Jäännösveroa on se osa verovuodelta määrättävästä tuloverosta, jota ei katettu verotuksessa hyväksi luettavilla ennakoilla, ennakonpidätyksillä ja toisesta valtiosta Suomeen siirretyillä ennakoilla. Ennakonpalautus sen sijaan vaihtuu puhekielen mukaiseen veronpalautukseen verotusmenettelylain terminologiassa.

Verotuksessa hyväksi luettavat määrät, joita ei tarvita verovelvollisen verojen suoritukseksi verovuonna, hyvitetään ensisijaisesti alentamalla verovuonna hyväksi luettuja ennakoita niiden eräpäivien mukaisessa järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Yhteisölle ja yhteisetuudelle ei näin palauteta ennakkoa, jota se ei ole maksanut.

Veronpalautukselle maksettavan koron laskenta alkaa verovuotta seuraavan toisen kuukauden alusta, jos verovelvollinen on maksanut ennakot, muutoin maksupäivää seuraavasta päivästä. Koronlaskenta päättyy päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään veron suoritukseksi. Koron määrä on edellä mainittu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, mutta kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia.