Tilintarkastajan ammatti vaatii suunnitelmallisuutta

Tilintarkastajan ammattinimikkeet HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastaja ovat suojattuja ammattinimikkeitä, ja niitä saavat käyttää vain tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytyt tilintarkastajat. Urapolku tilintarkastajaksi ei useimmiten synny itsestään vaan edellyttää ennakointia, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tämä johtuu erityisesti tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä, joiden suorittamiseen menee useampi vuosi. Tilintarkastajan uraa suunnittelevan kannalta keskeisiä virstanpylväitä ovat tilintarkastajatutkinnon osallistumisoikeuden saavuttaminen ja tilintarkastajatutkinnon läpäiseminen.   

Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen uuden tilintarkastus­lain mukaan kaikkien tilintarkastajiksi aikovien tulee suorittaa hyväksytysti tilintarkastajatutkinto (HT-tutkinto). HT-tilintarkastaja voi jatkaa erikoistumistaan ja suorittaa toisen tai molemmat seuraavista tutkinnoista: 1) yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan erikoistumistutkinto (KHT-tilintarkastaja) tai 2) julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan erikoistumistutkinto (JHT-tilintarkastaja). 

Tilintarkastajan hyväksymisedellytykset on määritelty tilintarkastuslaissa, ja niiden täsmennykset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön asetuksesta. Käytännössä tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta vastaa Patentti- ja rekisterihallituksessa sijaitseva Tilintarkastusvalvonta.

Nuhteeton menneisyys – ja vähän muutakin

Tilintarkastajan tulee täyttää eräät yleisiä edellytyksiä koskevat vaatimukset. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastajaksi hakeva ei saa olla esimerkiksi konkurssissa eikä muuten osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään. Esimerkiksi mahdollinen talousrikostuomio voi muodostaa esteen tilintarkastusuralle.   

Nuhteeton menneisyys ei kuitenkaan yksinään avaa ovia tilintarkastuksen maailmaan. Tilintarkastajakokelaalla on oltava korkeakoulututkinto, vaaditut opinnot suoritettuina sekä riittävä määrä käytännön tilintarkastuskokemusta. Vasta tämän kokemuspääoman saavutettuaan voi päästä kokeilemaan taitojaan tilintarkastustutkinnossa.

Korkeakoulututkinto tai riittävästi kokemusta talousalan tehtävistä

Tilintarkastajaksi aikovalla tulee lähtökohtaisesti olla korkea­koulututkinto. Jos korkeakoulututkintoa ei ole, tarvitaan vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa toimitusjohtajan, talousjohtajan tai sisäinen tarkastajan tehtävät. KHT- ja JHT-erikoistumistutkintoihin vaaditaan lähtökohtaisesti ylempi korkeakoulututkinto. Ylempi korkeakoulututkinto on kuitenkin korvattavissa viiden vuoden toimimisella HT-tilintarkastajana tai edellä kuvatulla seitsemän vuoden ammattikokemuksella. Korkeakoulututkinto tai muut pätevyysvaatimukset on suoritettava ennen tilintarkastajan tutkintoon osallistumista.

Huomioi opintovaatimukset jo opiskeluvaiheessa

Oikein suunnattuihin kauppatieteiden maisterin ja kaupallisen alan tradenomin opintoihin sisältyy huomattava osa vaatimuksista, joita tilintarkastajatutkintoon pyrkivältä edellytetään. Vaadittavat laskentatoimen, oikeustieteen ja muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot yksilöidään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa. Vaatimuksia koskevaa tietoa antaa myös Tilintarkastusvalvonta. JHT-erikoistumistutkintoon osallistujalta edellytetään lisäksi julkis-hallinnon opintoja tai tarkastuskokemusta julkishallinnon tehtävistä. 

Vaadittavat opinnot tulee olla suoritettuna ennen tutkinto­tilaisuutta. Poikkeustilanteissa puuttuvia opintoja on mahdollista korvata lisätehtävillä tilintarkastajatutkinnon yhteydessä. Tällainen mahdollisuus on kuitenkin vain yli seitsemän vuoden työuran tehneillä tilintarkastajakokelailla.  

Tilintarkastajan apulaiseksi tarkastustehtäviin

Sen lisäksi, että puuttuvat korkeakouluopinnot saattavat joskus osoittautua esteeksi tai hidasteeksi tilintarkastatutkintoon pyrkimiselle, käytännön työkokemusta koskevan vaatimuksen täyttyminen voi niin ikään olla haastavaa. Käytännössä työkokemus on saavutettavissa vain toimimalla tilintarkastajan apulaisena tarkastustehtävissä. HT-tilintarkastajaksi hyväksyttävällä tulee olla vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta. Tästä käytännön kokemuksesta voi uupua enintään 12 kuukautta tilintarkastustutkinnon suorittamisajankohtana. Käytännössä siis kahden vuoden käytännön työkokemus riittää tutkintoon osallistumiseksi. HT-nimikettä voi kuitenkin käyttää vasta, kun vaadittu työkokemus on kokonaisuudessaan kasassa.

Luku-urakka kesällä – kaksipäiväinen prässi syksyllä

Tilintarkastajatutkinnot järjestetään syksyisin. Koska kevät on tunnetusti tilintarkastajien kiireisintä aikaa, menee tutkintoa edeltävä kesä mukavasti valmistautuessa tulevaan koitokseen. Tutkinnon läpäiseminen on tilintarkastaja­uran kannalta varsin merkityksellinen askel, koska yleensä juuri se avaa portin tilintarkastajaksi ja määrittää osaltaan uran jatkumisen tilintarkastusalalla. 

HT-tutkinto on kaksipäiväinen ja -osainen: ensimmäisessä osassa testataan kokelaan tietämystä hyvästä tilintarkastustavasta ja hyvästä kirjanpitotavasta, ja toisessa osassa keskitytään tilintarkastuskertomukseen ja tilintarkastajan muuhun raportointiin. Tilintarkastajan erikoistumistutkinnot ovat yksipäiväisiä. KHT-tutkinnossa keskitytään yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen, kuten pörssiyhtiöiden, pankkien ja vakuutuslaitosten, tilintarkastuskertomusten laatimiseen ja muuhun raportointiin. JHT-tutkinnossa keskitytään tilintarkastajan raportointiin julkishallinnon osalta sekä julkishallintoa, erityisesti kuntia, koskevaan sääntelyyn.

Onnittelut ja oikeus ammattinimikkeeseen

Tuomioistuimelle annetun tilintarkastusvakuutuksen ja PRH:n ylläpitämään tilintarkastajarekisteriin merkitsemisen jälkeen kokelas on valmis käyttämään tilintarkastajan ammattinimikettä.